Ihminen on oikeastaan todistanut sen, että ylivoimainen saalistaja on suurin uhka itselleen.

 

Ihminen on oikeastaan todistanut sen, että ylivoimainen saalistaja on suurin uhka itselleen. 

Kun katsotaan Amazonin kaskeamista, niin syy siihen on kaupunkien hallitsematon kasvu. Ja tuolloin pitäisi tietenkin kysyä, että minne noiden valtioiden kuten Brasilian pitäisi oma väestönsä työntää? Sademetsistä suurin osa sijaitsee kolmannen maailman valtioiden alueella, ja sen takia niiden suojeleminen on niin vaikeaa.

Noissa maissa suurin ongelma on hallitsematon väestönkasvu sekä tietenkin kaupunkien slummiutuminen. Samoin matala koulutustaso saa aikaan sen, että ihmiset ovat alttiita ääriliikkeiden vaikutukselle. Se aiheuttaa sisäisiä levottomuuksia noihin valtioiden, ja samalla köyhdyttää niitä aina vain lisää. Eli kuka sijoittaa rahaa valtioon, missä on käytännössä sisällissota sekä korruptio rehottaa kaikkialla. 

Ihmisen ylivoimaisuus muihin lajeihin nähden on suurin uhka, mitä voimme kokea. Se että meidän ei tarvitse kilpailla muiden lajien kanssa saa aikaan sen, että me tapamme toisiamme erilaisissa konflikteissa. Muut lajit me voimme vain raivata pois tieltämme, mutta toisten ihmisten kanssa tulee ongelmia. 

Tehoviljely nostaa väestön määrää, ja sitten käy niin, että maaseudulta loppuvat työt, mikä saa ihmiset muuttamaan kaupunkiin slummeihin, missä tietenkin pitää esimerkiksi vettä keittää. Koneellinen viljely saa aikaan sen, että se on tehokasta, mutta samalla se myös tuo työttömyyttä maaseudulle, ja se saa aikaan muuttoliikkeen kaupunkeihin. 

Kaupunkien kutsu on vaarallista, koska kaupunkilaisten ammatit vaativat koulutusta, ja alikehittyneiden maiden maaseudun ihmisten ongelma on se, että he eivät ehkä osaa kunnolla edes lukea. Kun uusia ihmisiä mutta kaupunkiin, niin heistä moni jää asumaan slummeihin, joissa olevat asumukset on tehty ehkä luvatta. Kun kaupungit kasvavat, niin silloin niiden alueelle jää villieläimiä, jotka voivat muuttua vaarallisiksi, koska ne sairastuvat tai niille ei löydy muuta ruokaa kuin ihmisiä ja rottia. 

Eli tylysti sanoen kun epidemiat sekä muut saalistajat eivät rajoita jonkun lajin lisääntymistä sekä populaatiota, niin silloin kyseinen laji “syö ruokansa”. Kun ihmisten populaatio kasvaa, niin silloin tarvitaan uusia kaupunkeja sekä uutta asutusta, ja silloin tietenkin myös polttoainetta tarvitaan enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön puuttuessa tai sähkön ollessa liian kallista ihmiset, jotka asuvat slummissa joutuvat polttamaan puuta saadakseen veden keitettyä, ja se tietenkin aiheuttaa sademetsien häviämistä sekä hiilidioksidipäästöjen kasvamista. 

Slummeissa kytee myös rikollisuus, eli niissä elävien ihmisten elinkeinoja saattavat olla esimerkiksi huumekauppa, joka sitten tuo kyllä tuloja. Mutta usein toimettomien nuorten päivä kuluu mukavasti tinneriä haistellen, kun ei ole mitään mahdollisuutta saada työtä, ja kotiin on välit poikki. Se että esimerkiksi hankkimalla lapsen nainen pääsee vähäksi aikaa sairaalaan tietenkin kasvattaa myös väestöä.

Saattaa olla niin, että henkilöä joka on syntynyt slummeissa, kohtaa syrjintää työmarkkinoilla, koska hänen taustansa on huono. Se tarkoittaa sitä, että hän saattaa nähdä kun liikemiehet käyvät siellä bordellissa. Vaikka kaikki tietenkin katsovat slummeja nenän vartta pitkin, niin tietenkin niissä voi käydä vaikka ostamassa seksipalveluita sekä kokaiinia, ja tietenkin ainakin itseäni hävettäisi jos olisin sylkäissyt sellaisen ihmisen päälle, joka tulee eteeni työhaastattelussa. 

Slummien ongelma on siinä, että ne tarjoavat loistavan paikan missä joku kansankiihottaja voi värvätä ihmisiä omaan joukkoonsa, ja slummeista esimerkiksi Boko Haram sekä Isis ja muut vastaavat järjestöt hankkivat väkeä omiin riveihinsä. Kun sitten kaupunkien hallitsematonta kasvamista käsitellään YK:ssa tai meidän länsimaiden omassa mediassa, niin silloin unohdetaan se kysymys, mistä kaikki alkoi. Mihin noiden maiden pitäisi omat kansalaisensa työntää? 

Kuva: https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2019/09/Juurinyt1000x500.jpg

Jo joutui armas aika

 

Jo joutui armas aika

Tässä sitten taas on tullut lukuvuosi täyteen, ja armas aika koittaa lasten kohdalla, eli he saavat kesäloman, kesätöitä tai paikan jossain koulussa. Kohta terassien pitäisi aueta, ja ihmiset pääsevät viettämään kesää. Ja vielä ilmassa on tietenkin myös koronan pelkoa, vaikka se saattaa olla ehkä liioiteltua. 

Kuitenkin tämä karanteeni on aiheuttanut sellaisen asian, että itse ihmettelen, kuinka paljon matkakohteita ihminen löytääkään silloin, kun hän ei voi matkustaa. Eli kuinka tässä karanteenin aikana on tullut eteen kaikkea mukavaa, mutta koskaan silloin kun matkustaminen on sallittua, niin ei näihin kohteisiin edes kukaan muista haluavansa. Joten kyllä on erikoinen tämä ihmismieli. 

Mutta ehkä nyt ollaan koronasta selvitty, ja ehkä tästä jotain opimme. Meidän kannattaa ryhtyä miettimään myös sellaista tilannetta, missä esimerkiksi maskeja tai rokotteita ei ole sitten saatavilla, koska niille on tarvetta myös omassa maassa, eli kannattaisiko rokotteita ryhtyä tutkimaan sekä tuottamaan myös Suomessa. Toisaalta tällainen  tutkimus on melko vaativaa sekä kallista, ja se vaatii erittäin hyvin koulutetun henkilökunnan sekä erittäin monimutkaiset laboratoriot. 

Se että kaikkea tällaista voidaan aina ostaa on hieno ajatus. Mutta kylmä totuus on se että pandemian kohdalla voi sitten näistä asioista tulla puute. Tai sitten esimerkiksi tulehtuneen kansainvälisen tilanteen johdosta voi suojaimille löytyä muuta käyttöä. Eli tällaisia asioita voidaan käyttää myös kansainväliseen kiristykseen. 

Ehkä tällaista tilannetta ei enää koskaan tule eteen, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että jos eteen nyt sattuisi tulemaan tilanne, missä vastaavaa uhkaa vastaan pitää taistella, niin silloin ei ainakaan voida sanoa, että kukaan ei ole maininnut asiasta. Mutta saattaa olla niinkin, että uutta pandemiaa ei enää tule, ja silloin kaikki satsaukset tähän asiaan ovat turhia. Joten ehkä lähdemme miettimään sitä, millaisia uusia hävittäjiä maamme saa turvakseen, ja jätetään nämä koronavirukset sinne menneisyyteen. 

Miksi Joe Biden on Trumpia suositumpi?

 

Miksi Joe Biden on Trumpia suositumpi? 

Oikeastaan tämän kysymyksen pitäisi kuulua, milloin taas presidentin puolue USA ssa vaihtuu jälleen? Ennemmin tai myöhemmin tuo puolue vaihtuu aina, ja mitään sen suurempaa selkkausta siitä ei koskaan tule. Siis miksi tämä tapahtuu? Syy on siinä, että me kaikki, mukaan lukien USAn presidentti ovat vain ihmisiä.

Eli jokainen tekee virheitä, ja ennemmin tai myöhemmin ovat myös presidentin tekemät virheet kasautuneet, mikä johtaa joko sen kautta presidentin puolueen vaihtoon, tai sitten ei ole löytynyt ehdokasta, mikä olisi johtanut siihen, että esimerkiksi demokraattien aika Valkoisessa talossa olisi saanut jatkoa, koska myös presidentin seuraajan pitää osata työnsä. 

Jokainen presidentti maailmassa on tehnyt ainakin joskus elämänsä aikana virheitä, ja jos viereitä tehdään korkeassa virassa, niin silloin virhe koskee hyvin suurta osaa ihmisistä. Joten pitää huomioida sellainen asia, että vaikka nykyinen johtaja olisi ehkä kaikkein paras, mitä voidaan johtajan kuvitella olevan, niin silloinkin pitää seuraajan olla yhtä loistelias. 

Tai sitten vastustaja voittaa vaalit. Toisaalta saattaa olla niin, että joskus on istuvan presidentin puolueen kannalta  parempi että tiettyjä päätöksiä tehdään toisen puolueen edustajan ollessa vallassa. Eli joitakin päätöksiä, jotka eivät ole aivan niin miellyttäviä voidaan siirtää toisen puolueen edustajien tehtäväksi. 

Jos ajatellaan että esimerkiksi USAn presidentti joutuu tilanteeseen, missä hän joutuu päättämään siitä, lähettääkö hän muutamia ohjuksia johonkin terroristi- tai muuhun kohteeseen, niin silloin hän ei koskaan tee yhtään oikeaa päätöstä, eli mikäli hän ampuu ohjukset, niin osa ihmisistä syyttää häntä heti murhaajaksi, kun taas osa osoittaa iloaan päätöksen johdosta. Jos ohjusta ei ammuta, niin osa heiluttaa rauhanlippua, kun taas osa syyttää häntä pelkuruudesta “vihollisen edessä”. 

Eli mikään helppo työ ei tuo Valkoisen Talon isännän työ ole. Samalla pitää muistuttaa siitä, että kyseisen henkilön pitää miellyttää USAn kansalaisia, eikä sillä ole mitään merkitystä, mitä ulkomaiset johtajat tai vastaavat ajattelevat. Mikäli itse haluamme ajatella sitä, että meidän pitää tehdä yhteistyötä valtion edustajien kanssa, jotka eivät ehkä ole meistä kuin suuria imperialisteja, niin silloin me voimme olla varmoja, että uusia Donald Trumpeja tulee jatkossakin istumaan tuossa talossa, missä tehdään melko paljon päätöksiä. 

Ja ehkä meidän kannattaa lähteä silloin luomaan uusia taloudellisia ja strategisia malleja, jotka eivät ole niin riippuvaisia siitä, että antaako USA meidän käyttää GPS-järjestelmää, vaihtaa rahamme dollareiksi sekä myydä meille aseita sekä muita välineitä, joissa käytetään sen hallitsemaa tekniikkaa. Tai sitten voimme lähteä myös pyytämään apua Putinilta, jos hän ymmärtää tarpeemme paremmin kuin Valkoisen Talon isäntä. Ehkä tuollainen taho löytyy jostain Tukholmasta, Pariisista tai Lontoosta. 

Mutta asemamme Venäjän rajalla varmasti kiinnostaa monia tahoja, jotka haluavat esimerkiksi hiukan tutkia mitä mukavaa esimerkiksi Pietarin laivasto telakalla tehdään. Olimme mitä mieltä hyvänsä näistä asioista, niin silloin jos oletamme saavamme jotain apua kriisin yhteydessä, niin meidän olisi itse sitä apua myös muille annettava. Kukaan ei ilmaiseksi anna huippuluokan hävittäjiä tai JDAM-täsmäaseita meille, joten kai tämä taho nyt sitten odottaa myös saavansa jotain vastapalveluksia. 

JDAM-täsmäase on muuten liitopommi, joka voidaan panna lentämään esimerkiksi sukellusveneiden suojaksi rakennetun bunkkerin ovesta sisään. Eli tällainen ase sopii erittäin hyvin iskuihin esimerkiksi Amiraliteetin telakoille tai Murmanskin alueen sukellusveneiden huolto bunkkereihin. Mutta voidakseen käyttää tätä asetta, pitää sen käyttäjällä olla pääsy GPS-järjestelmään.Tuota järjestelmää ei käytetä ilman USAn lupaa, ja sen varmaan jokainen jo tietää. 

Kuva: https://www.whitehouse.gov/wp-content/uploads/2017/12/P20170614JB-0303-2-1024x683.jpg

Turhien lääkkeiden syömisestä

Turhien lääkkeiden syömisestä 

Lääkkeitä ei koskaan pitäisi syödä ennaltaehkäisevästi, ellei niitä ole tähän tarkoitukseen tehty. Eli jos lääkkeitä syödään ilman syytä, niin silloin niiden teho laskee, koska silloin suurempi osa bakteereista altistuu antibiooteille. Jos antibiootteja otetaan liian vähän tai niiden käyttö kestää liian vähän aikaa, ei tuo lääke tapa kaikkia bakteereja. Tuolloin vahvimmat yksilöt jäävät henkiin, ja siitä seuraa bakteerikannan vahvistuminen. 

Näin on käynyt esimerkiksi tuberkuloosin kanssa. Antibiootti ei tehoa viruksiin muutenkaan, vaan niitä vastaan täytyy kehittää antiviral lääkitystä, mikä perustuu soluviljelmien avulla tuotettuun vasta-aineeseen. Ja ehkä tulevaisuudessa kehitetään nanotekniikkaan perustuva ratkaisu, mikä voi tietää samanlaista vaikutusta lääkkeiden tehoon, kuin mitä penisiliini aikoinaan aiheutti. 

Tässä mallissa  nanokoneet leikkaavat viruksen kappaleiksi, mutta tuollainen ratkaisu on vielä tulevaisuudessa. Ja ehkä tulevaisuudessa nanokoneet muuttavat perinteiset antibiootit vanhentuneiksi, koska niitä voidaan kaikenlaisia bakteereja vastaan sekä kasvainten poistossa sekä puhdistamaan verisuonia esimerkiksi kalkista.  

Maailmalla on tavattu tuberkuloosi bakteereja, jotka ovat muuttuneet immuuneiksi antibiooteille, joita on syöty väärällä tavalla. Eli lääkekuurien keskeyttäminen liian aikaisin, tai turhaan syöty antibiootti samoin kuin vanhentunut antibiootti saattavat aiheuttaa sen, että lääkkeen vaikutus jää liian heikoksi. 

Sama koskee myös malarialääkkeitä, eli vain sellaiset loisiot, joilla on vahvin perimä kestävät tuon lääkkeen, ja silloin saattaa olla seurauksena se, että kehittyy sellaisia malarialoisioita, joihin ei enää lääke tehoa. Eli ennen niin tehokas kiniini(1), jota on saatu alun perin Andeilla kasvaneen Kiinapuun (2) kuoresta ei enää ole se lääke, mitä voidaan käyttää malariaa vastaan. Se on johtanut siihen, että tarvitaan uusia synteettisiä sekä kalliita lääkkeitä ennen niin helppohoitoista tautia vastaan. Nykyään kiniini on korvattu klorokiini(3) sekä meflokiini(4)-nimisillä lääkkeillä.

Toki malaria ennen kiniiniä oli kuolettava, ja kiniiniä käytetään myös moniin muihin vaivoihin kuin malariaan. Kuitenkaan vuoden 2006 jälkeen WHO ei ole suosittanut kiniiniä ensisijaiseksi lääkkeeksi malariaa vastaan, vaikka se on yhä edelleen yksi maailman tärkeimmistä lääkkeistä. Mutta koska sitä syödään liikaa, on tuo lääke menettänyt paljon tehostaan, mikä on oikeastaan melko surullinen asia, koska kiniiniä on helppo tuottaa biologisesti Kiinapuun kuoresta. 

(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiniini

(2) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinapuut

(3) https://fi.wikipedia.org/wiki/Klorokiini

(4) https://fi.wikipedia.org/wiki/Meflokiini

Image: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/57/Caduceus.svg/1200px-Caduceus.svg.png

Miksi vuoroja vähennetään, vaikka ihmisten halutaan hajaantuvan eri linja-autoihin.

 

Lisää kuvateksti

Miksi vuoroja vähennetään, vaikka ihmisten halutaan hajaantuvan eri linja-autoihin.  

Mitä useampi linja-auto ajaa jotain reittiä, niin sitä vähemmän ihmisiä tuppautuu yhteen autoon. Tuolloin myös virukset sekä bakteerit eivät tartu niin helposti, ja autoissa on helpompi pitää turvaetäisyydet. Eli miksi HSL (Helsingin Seudun Liikenne) sekä VR karsivat vuorojen määrää, kun kaiken järjen mukaan pitäisi vuoroja lisätä, jotta ihmisten ei pitäisi mennä samaan junaan sekä vaunuun? 

Jos ajatellaan sitä että missä kohtaan autoa kannattaa istua, niin pienet hiukkaset, mitä myös virukset ovat vaeltavat tilan taakse, kun auto on liikkeessä. Samasta syystä ennen tupakoitsijat sijoitettiin istumaan lentokoneen takaosaan. Joten sen takia kannattaa istua auton tai lentokoneen etuosassa, jos haluaa kohdata mahdollisimman vähän pienhiukkasia, ja etupenkit voisi varata riskiryhmään kuuluville, mutta kuitenkin se että kun ihmiset tulevat etuovesta sisään, niin silloin voivat virukset levitä pitkin matkustamoa. 

Mutta tarttuuko virus riippuu siitä, kuinka pitkään ihminen sille altistuu. Jos matkustamisesta halutaan tehdä sellaista, että ihmiset eivät joudu kovin paljoa tekemisiin virusten tai muiden pienhiukkasten kanssa, niin silloin kannattaa riskiryhmään kuuluvat sijoittaa auton etuosaan, ohjata köhivät henkilöt käyttämään keski- tai takaovea. Itse ihmettelen miksi esimerkiksi AIDS-potilaat eivät ole riskiryhmään kuuluvia, vaikka heidän verensä valkosolujen määrä saattaa olla pudonnut, koska valkosolut ovat niitä soluja, jotka taistelevat taudinaiheuttajia vastaan. 

Samoin pitää tuolloin ohjata ilmastointi niin, että ilma autossa tai muussa tilassa kulkee yhteen suuntaan, eli kohti takaosaa niin, että pienhiukkaset kulkevat poispäin etuosasta. Ja jos etuosaa ei saisi sairastunut käyttää, niin silloin voidaan hänestä irtoavat hiukkaset ohjata poispäin edestä. Ja jos muut ovat hänen edessään, niin silloin vähemmän hiukkasia pääsee kosketukseen terveiden kanssa.  Eli tuolloin kannattaa autoon asentaa sellaiset tuulettimet, millä saadaan aikaan läpiveto, joka voi säästää jonkun matkustajan infektiolta. Ehkä tällainen ratkaisu on osa tulevaisuuden joukkoliikennettä. 

https://yle.fi/uutiset/3-11356863

Onko uskottavaa puolustusta ilman ydinaseita? (Ydinase ja peliteoria)

 

Onko uskottavaa puolustusta ilman ydinaseita? (Ydinase ja peliteoria)

Ydinasepolitiikka on oikeastaan suoraan peliteorian nimellä tunnetun tieteenalan ilmentymä, eli jokainen valtio pyrkii elävän organismin tavoin maksimoimaan oman etunsa. Ja ydinaseiden hankkiminen esimerkiksi Israelin tapauksessa on katsottu turvaavan maan etua paremmin kuin mikään muu. Ydinaseita omistavien valtioiden on helppo saada muut myymään itselleen myös kehittyneitä konventionaalisia aseita. Tällaista asekauppaa perustellaan sillä, että koska jos ydinaseita omistava  valtio jää alakynteen, niin silloin sen on pakko turvautua ydinaseisiin. Eli jos oma konventionaalinen iskuvoima ei riitä, niin varastosta kaivetaan sitten järeämpiä aseita. 

Ydinaseet ovat asia, mistä meidän maassamme ei juuri koskaan olla keskusteltu muuten, kuin että niitä ei haluta maahamme, ja siksi olemme vastustaneet NATOa. Mutta sitten kun tätä nykyajan tilannetta katsotaan, niin moni muu maa on hankkinut näitä aseita varastoihin, koska niiden avulla voidaan omaa asemaa neuvottelupöydässä pönkittää. Ja ydinase on verraton uhka, jonka avulla voidaan ylläpitää rauhaa erittäin tehokkaasti. Kyseinen ase on helpommin perusteltavissa kun esimerkiksi kemiallinen tai biologinen ase, koska se hajottaa myös materiaalia, ja kukaan itseään kunnioittava poliitikko sekä hänen palveluksessaan oleva kenraali ei halua surmata vihollisia. 

Hän haluaa tuhota vihollisen infrastruktuuria sekä tehdä tästä  kyvyttömän taistelemaan. Ja tämän takia ydinase on helpommin perusteltavissa kuin esimerkiksi kemialliset aseet, jotka eivät ole yhtään niin näyttäviä kuin ydinaseiden hienot sienipilvet. Ja tietenkin tässä sanon sanan “poliitikko”. koska kaikki maailman korkeimmat kenraalit ja amiraalit ovat poliitikkojen virkaansa nimittämiä, ja samalla myös poliitikot antavat rahaa aseiden kehitystyötä koskeviin ohjelmiin. 

Bunkkeri on helpompi tuhota kuin tappaa vihollisia. Siksi ydinase on mediaseksikäs vaihtoehto tällaiseen toimintaan. Ja jos sitten ajatellaan ydinaseita itseään, niin niitä on helppo käyttää muiden taivuttamiseen. Ydinaseisiin voidaan vedota myös toisen maan sisäpolitiikassa, koska niiden aiheuttama uhka varmasti sitten saa aikaan pelkoa, ja tekosyyn taipua esimerkiksi toisten valtioiden vaatimusten edessä. Joten se tarjoaa ydinaseita omistavien  valtioiden liittolaisille kunniallisen perääntymis mahdollisuuden, ja nämä liittolaiset voivat aina tarjota muille selitykseksi, että ne pelkäävät “pahaa sutta”, joka voi painaa nappia, kuten sanotaan. 

Ydinase on laite, mikä tuo paljon “hyvää” maailmaan. Sen avulla voidaan ylläpitää rauhaa, ja jättää vaikeat päätökset muille. Eli pienet valtiot voivat sitten istua kauniisti supervaltojen oppikoulussa, ja kuunnella sitä mitä nämä valtiot tai niiden johto sanoo. Miksi nyt kukaan lähtee ydinasevaltioita vastustamaan, kun niiden iskuvoima on niin kamala, ja sitten voidaan taas ostaa kasa konventionaalisia aseita, joita voidaan käyttää oman maan puolustamiseen, eikä siinä mitään pahaa ole. 

Kuten kaikki tietävät, niin ydinase on nimittäin loistava itsenäisyyden takaaja, ja siksi niitä halutaan hankkia myös pienten sekä kolmannen maailman maiden maiden varastoon. Ne tuovat selkänojaa ja painoarvoa maailmanpolitiikkaan, eikä ydinaseita omistavien valtioiden toimia seurata turhan tarkasti. 

Samoin jos maassa sattuu puhkeamaan levottomuuksia, niin silloin voidaan kovat otteet perustella sillä, että ydinaseet joutuvat vääriin käsiin jos maassa ei ole rauhallista. Se takaa myös silloin kehitysavun  ja myöskään hallitusten vaihdosta ei puhuta kovin ponnekkaasti, koska se sitten saattaa aiheuttaa sen, että esimerkiksi maan johtoon nousee joku kiihkoilija. 

Joten on parempi antaa tunnettujen johtajien jatkaa vallassa, niin ei tule sitten yllätyksiä neuvottelupöydässä, missä kaivataan vakautta. Noiden aseiden etu taistelussa on se, että jos omat joukot jäävät sitten alakynteen, niin eräs nappi voidaan esitellä ihmisille. Eli jos ajatellaan että peliteorian mukaan jokainen valtio haluaa samoin kuin organismi maksimoida oman etunsa, niin silloin ydinaseiden avulla voidaan omaa maata turvata hyvin tehokkaasti. 

https://yle.fi/uutiset/3-11248009

Israel liittää Länsirannan siirtokunnat itseensä

Israel liittää Länsirannan siirtokunnat itseensä

Tässä ihan ensin sanon, että tuolla kaukana Lähi-Idässä on sellanen tapa, että se mitä kansainvälinen laki sanoo mistäkin asiasta on aivan sama niille, jotka siellä valtaa pitävät, eli en usko Israelin hallituksen olevan ainakaan tietämätön siitä, mitä lakikirja siitä, että Israel liittää kiistellyt siirtokunnat itseensä sattuu sanomaan.  Ja vaikka Jordanian kuningas esittää kovin kovia  lausuntoja asiasta, mikä merkitsee erään aikakauden loppua, niin uskoisin että ainakaan avointa sotaa hän ei lähde käymään. 

Toki syy tähän Israelin hallituksen tekoon liittää nuo kiistellyt siirtokunnat Israeliin saattaa olla se, että maan pääministeri Netanjahu on joutumassa oikeuteen korruptiosta sekä vallan väärinkäytöstä, mutta se mitä oikeus sitten joskus sattuu päättämään saattaa olla jotain, mihin ei olla länsimaissa totuttu. Ja se että Netanjahu saa jatkaa pääministerinä tutkinnan aikana kertoo siitä, millaista tuomiota tässä asiassa odotetaan. Eli kovin hyvät mahdollisuudet eivät ole sille, että tätä päätöstä ei panna täytäntöön. 

Israelin pääministeri Netanjahu käytti tilaisuutta hyväkseen ja ilmoitti että Israelin alue laajenee, kun hän suorittaa sitten sen kauan odotetun liiton, missä siirtokunnista tulee virallisesti Israelin aluetta, eikä ilmeisesti kansainvälisesti ole olemassa mitään muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kyseinen liitto. Kun maailma katsoo muualle, niin silloin on aika toimia, kuuluu vanha viisaus. Eli se että Isis tuhosi maailman luottamuksen muslimeihin sai yhdessä koronaviruksen kanssa aikaan sen, että Israel sitten vei tämän projektin läpi, ja sen enempää en usko asiasta mitään sanottavan. 

Koronavirus on asia mikä sitten sai aikaan sen, että maailman huomio kääntyi pois muista ongelmista, joita on aivan tarpeeksi, ja silloin eteen tuli se tilanne, että nämä siirtokunnat vain päätyivät Israelin käsiin, eikä niiden rakentamista ole muutenkaan mitenkään erityisen ponnekkaasti ryhdytty vastustamaan, eikä se että se on kansainvälisen oikeuden vastaista ole ennenkään ketään pysäyttänyt. Eli kansainvälinen laki on niin kuin sitä luetaan, eikä kukaan varmasti ole tietämätön siitä, miten paljon nämä muut maat samasta lakikirjasta välittävät. 

https://yle.fi/uutiset/3-11356134

Kuva: https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-9539467.png

Sivilisaation tuho ja netin kaatuminen

 

Sivilisaation tuho ja netin kaatuminen

Jos länsimais-tyyppinen yhteiskunta sekä Internet romahtavat, niin olisiko oikeasti niin, että me putoamme suoraan kannibalismiin? Vaikka valtio lakkaisi olemasta, niin silti yhteiskunta pyrkii aina järjestykseen. Toisaalta vaikka valtio romahtaa, niin silloin oma lajityypillinen käyttäytymismallimme säilyy muuttumattomana. Maailma on outo paikka, ja vaikka olisimme sitten miten avuttomia esimerkiksi pandemian edessä, niin tällaiseen tilanteeseen voidaan aina varautua. 

Tietenkin on mahdollista, että esimerkiksi joku virus tuhoaa suuren osan vaikkapa valtamerten levistä, jotka tuottavat suuren osan ilman hapesta. Tai sitten voi käydä niin että jostain syystä esimerkiksi voimalaitokset pysähtyvät tietokoneviruksen johdosta, jolloin Internet ajautuu alas, jolloin suuri osa maailman viesti verkosta kaatuu. Jos suuri osa Internetin keskus palvelimista ajautuu alas, niin tuolloin voidaan kohdata tilanne, että esimerkiksi suureen osaan satelliiteista ei enää saada yhteyttä. 

Jos Internet kaatuu, niin silloin edessä on katastrofi. Suuri osa maailman tiedonvälityksestä kulkee Internetin kautta, ja se on välttämätön kun yhteiskunnan toimintoja synkronoidaan. Eli jos kansainvälinen tietoverkko kaatuu, niin silloin seuraukset ovat katastrofaaliset, ja esimerkiksi COVID-19 kaltaiset taudit eivät yltäisi edes lähelle samoja taloudellisia tappioita, mutta asia tietenkin on niin, että ihmishenki menee ainakin yleensä taloudellisen edun edelle. 

Internet on kaksipiippuinen asia, ja tässä voidaan sanoa, että videoneuvottelut eivät levitä COVID-19-virusta. Tietenkin business-neuvottelujen aikana voidaan vastapuolelle lähettää subliminaalisia viestejä kuten infraääntä tai flash-kuvia, joiden avulla häntä johdatellaan tekemään sellaisia päätöksiä, mitä hän ei ehkä muuten tekisi. Eli kaikkia asioita voidaan käyttää aina väärin, jos niin halutaan tehdä. 

Pelko on pop

 

 

Pelko on pop

Populismi on asia mikä myy, ja se että me haluamme uskoa johonkin varmasti lisää uskoa myös kaikenmaailman pelonlietsontaan. Pelko on asia mikä myy, ja tässä kun lähdetään puhumaan esimerkiksi siitä, miten meidän pitäisi kohdella yli 70-vuotiaita, niin silloin tullaan siihen kysymykseen, että mitä jos sitten joku ei vain välitä enää siitä, että hän saisi pari vuotta lisää, jos pysyisi sisällä.

Milloin ihminen on valmis tekemään itseään koskevia päätöksiä, ja jos sitten joku vanhus haluaa lähteä ulos tai ostoskeskukseen sekä ottaa esimerkiksi lastenlasta vastaan, vaikka tietää kuuluvansa riskiryhmään, niin onko hoitohenkilökunnalla oikeus estää häntä tätä asiaa tekemästä. Tämä vain tuli mieleeni, kun näin tämän päivä YLE:n lööpin asiasta, jossa ainakin osa vanhuksista haluaisi itselleen enemmän valtaa näissä asioissa. Pelko on ihmisen vihollisista pahin, ja kuten tiedämme tällainen korona-aika varmasti kysyy paljon myös toimittajilta. 

Eli heiltä vaaditaan vastuullista sekä oikeaa tiedottamista asioista. Mutta suurin pelko on siinä, että itse sattuu sanomaan tai kirjoittamaan jotain väärin. Ja silloin saattaa unohtua monta tärkeää asiaa, kuten se että esimerkiksi Suomen kansalaista ei saa käännyttää rajalta takaisin, vaikka hän yskisi keuhkonsa pihalle. Tämä on erittäin paha aukko turvatoimissa, mutta silloin vastakkain ovat yksilön oikeus palata kotiin, ja samalla myös yhteisön etu. 

Me kaikki teemme joskus virheitä, ja puhumme tai kirjoitamme asioita, joita sitten myöhemmin kadumme. Eli emme kukaan ole täydellisiä, ja olemme vain ihmisiä. Kuitenkin olemme vastuussa siitä mitä olemme sanoneet tai mitä olemme kirjoittaneet. Se että emme nyt aivan tarkkaan muista lakikirjan sisältöä ei tarkoita, että emme ole kaikessa muita huonompia. Joskus me itse tiedämme asioista enemmän kuin joku toinen. 

Olisiko sitten pitänyt valita joku toinen tie, kuin laittaa koko maa kiinni? Kas kun tämä asia on tehty, niin silloin emme voi tietää mitä vaihtoehdot olisivat aiheuttaneet meille. Jos emme satu istumaan jossain laboratoriossa tuijottamassa koronavirusta, niin olemme julkisen tiedon varassa tuon asian kanssa. Julkisessa sanassa sitten korostetaan uhkakuvia siitä, kuinka lennokkaasti COVID-19 muuttuu lapsille vaaralliseksi muodoksi. Eli jostain syystä mediassa maalaillaan dystopia-kuvia, ja kaikki asiat mitä tehdään on jotenkin negatiivista, ja voihan rajoitukset aina palauttaa. 

Mikäli haluamme tuottaa tehokkaita rokotteita, niin meidän pitäisi luoda rokotteiden Linux, eli järjestelmä missä virusten perimäainesta tallennetaan kansainväliseen tietokantaan sitä mukaan kuin uusia viruksia löydetään, ja rokotteita kehitetään jatkuvasti, ja niitä voisi jokainen hyödyntää, niin silloin olisi ainakin joku pandemia estettävissä. Mutta tämä saattaa olla aivan liian radikaali ratkaisu. Miksi muuten Suomalainen rokote ei voi olla paras? Siksi että se on kehitetty jossain Jyväskylässä vai siksi että silloin voidaan kunnia antaa Suomalaiselle tutkijalle tai vaatisi rokote tuotannon aloittamista uudelleen? Eikö sen lopettaminen ollut sitten virhe?

Jos epidemian ennaltaehkäisy onnistuu, niin silloin sitä ei ole koskaan tapahtunut. Silloin taas aletaan puhua rokotteiden kehittämisen kustannuksista. Jos ajatellaan rokotteiden kehittämistä, niin omavaraisuus esimerkiksi tällaisessa asiassa voisi olla hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto myös muun yleisen turvallisuuden kanssa. Se onko rokote hyvä vai huono on sitten kysymys, minkä aika kertoo. Jos rokotetteen hintaa ajatellaan, niin se kuinka suuri puhtausaste esimerkiksi siinä käytettävän viruksen antigeenilla on, niin hyvä maksaa aina. 

Kaikkein pahin vaihtoehto on se, että Suomi hankkii kahta rokotetta. Eli hyvää rokotetta, mikä on kallista ja huonoa rokotetta mikä on halpaa, ja se että kenelle annetaan mitäkin rokotetta on tietenkin asia, mikä varmasti aiheuttaa keskustelua. Mutta rokotteen tehoa ei mitata sen hinnalla, Sillä kuinka hyvän ja tehokkaan immuuni vastikkeen rokote antaa on tietenkin pääasia. 

COVID-19-viruksesta tulee ehkä pitkäaikainen kumppani

 

COVID-19-viruksesta tulee ehkä pitkäaikainen kumppani

COVID-19 voi olla hyvin pitkäaikainen kumppani keskuudessamme, koska virus on voitolla niin kauan kuin jokaisella ihmisillä on immuunivaste tuota taudinaiheuttajaa kohtaan. Tietenkin kyseistä virusta vastaan voidaan taistella esimerkiksi kloonaamalla sellaisten ihmisten immuunisoluja, joilla on vasta-aineita veressään, ja noiden vasta-aineiden avulla voidaan ainakin osa viruksista tuhota. 

Mutta estääkö tuollainen lääkitys sitten virusten aiheuttaman immuniteetin muodostumista on toinen kysymys. Lääkkeet tuovat tietenkin helpotusta erilaisiin sairauksiin, mutta rokote tai sairastumisen kautta saatu pysyvä immuunivaste estää virusta tulemasta elimistöön. Mutta rokotteen valmistaminen kestää melko kauan. 

Tietenkin on yksi tapa hoitaa tätä ongelmaa, ja se on tietenkin se, että ihmisille joilla on pienin mahdollisuus saada vakavia oireita tuosta viruksesta annetaan elävää virusta injektiona. Tuolloin saadaan aikaan sairaus, joka alkaa kontrolloiduissa tiloissa, ja sitten vain toivotaan ettei tehohoitoon ole tarvetta. 

Eli potilaaseen tartutetaan sairaus, ja hän viettää hetken sairaalassa tarkkailussa, jolloin hänen vointinsa huonontuessa voidaan tilanteeseen puuttua hyvin nopeasti. Mutta onko tuo tarkoituksenmukaista tai onko siihen kukaan sitten halukas, on kysymys, mihin pitää sitten samalla vastata. Kun ihmiseen ruiskutetaan virusta, niin silloin tietenkin pitää käytettävän erän pitää olla erittäin puhdas. 

Tätä menetelmää käytetään esimerkiksi käärmeen puremiin käytettävien lääkkeiden valmistuksessa. Eli hevoseen tai johonkin muuhun eläimeen ruiskutetaan käärmeiden myrrkkyä  joka saa aikaan immuunivasteen, mikä perustuu seerumiin. Sen jälkeen näitä soluja viljellään laboratorioissa, ja niiden tuottamaa seerumia annetaan käärmeen pistoon, mutta samaa menetelmää voidaan käyttää myös antiviral-lääkkeiden tuottamiseen. 

Tuolloin käytettävän injektion pitää sisältää vain yhtä virusta, ja sen jälkeen vain toivotaan parasta. Kyseistä metodia on kokeiltu eräissä laboratorioissa, missä kehitetään rokotteita esimerkiksi Ebolaa tai Crimean Congo-virusta vastaan, mutta silloin on käytetty eläimiä, ja itse en tiedä että onko tätä asiaa koskaan oikeastaan kokeiltu ihmiseen, enkä sitä että millaisia viruksia näissä kokeissa on käytetty. 

Mutta virusten ongelma on siinä, että vasta ihmisen oma immuunijärjestelmä voi estää lopulta infektion. Se miten esimerkiksi COVID-19 vaikuttaa ihmisten elämään näkyy itsemurhatilastoissa(1). Kun ihminen jää yksin kotiin hautumaan ongelmiaan, niin silloin ne paisuvat päässä, ja sitten seurauksena on yksinkertaisesti joskus tilanne, mistä hän ei pääse läpi. 

https://yle.fi/uutiset/3-11351803

Koulujen lähiopetus päättyy huomenna

 

Koulujen lähiopetus päättyy huomenna

Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että YO-koe tehtäisiin ainakin osittain läppärillä, niin läppärien kameraan liitetyn kasvojen tunnistimen avulla voidaan valvoa sitä, että kokeen tekee se, jonka se pitää tehdä. Ja jos oikein futuristista ajattelutapaa ryhdytään viljelemään, niin tietenkin myös YO-kokeen voisi tehdä kotona. Silloin YTL (Ylioppilastutkintolautakunta) voisi toimittaa esimerkiksi pienen dronen tuolle kokelaalle, joka valvoo että huoneessa ei ole ketään muuta ja että siellä ei luntata. Mutta ehkä tämä on vähän radikaali ajatus. 

Koulut alkavat huomenna lähi-opetuksen osalta, ja sitten taas siitä väännetään kättä, että olisiko pitänyt tätä etänä tehtävää opetusta jatkaa lukukauden loppuun asti. Tuolloin eteen tulee  se paradoksi, mikä dominoi koko koulun käyntiä. Eli lapsi ei voi käydä koulua samaan aikaan etänä ja olla koulussa, eikä kokonaan etänä käytävä koulu taas sitten palvele sitä tarkoitusta, mikä sillä on maassamme. Koulun yksi tarkoitus on opettaa myös sosiaalisia taitoja sekä niin sanottua vertais-viestintää. 

Samoin sen tarkoitus on ennen kaikkea opettaa lapsia noudattamaan yhteiskunnan asettamia sääntöjä. Mutta ennen kaikkea onnistuneen opetuksen tulos on ihminen, joka osaa ajatella itsenäisesti. Samalla tuon ihmisen pitää myös käsittää että kaikkea mitä päähän tulee ei tarvitse lähteä kokeilemaan, koska pahimmillaan näistä asioista seuraa hyvin ikäviä tapauksia. Koulu on meille kaikille jossain määrin tuttu asia, ja se että koulussa noudatetaan vielä 1800-luvulta peräisin olevia malleja saattaa olla monille yllätys.

On kehitetty monia muitakin malleja, joilla opetusta eli oppilaiden oppimista  tehostetaan, mutta niiden mallien käyttöönotto on jostain syystä kohdannut paljon vastarintaa. Syyksi tähän esitetään, että jos kokeilu menee pieleen, niin silloin niiden oppilaiden elämä tai tämä aika minkä he ovat kokeilun piirissä menisi hukkaan. 

Etäopetus sekä etätyötilat voivat tukea lähiopetusta, eli esimerkiksi tunti materiaaleja voidaan kotona tutkia sekä tunteja voidaan ikään kuin kerrata, ja samoin vaikkapa tukiopetusta voidaan järjestää etätyöpöydän kautta, mutta silloin tietenkin pitää oppilaan osata ja myös haluta käyttää tuota mahdollisuutta. Ja tässä huomautan siitä, että mikään koulu ei aja asiaansa, jos sitä ei käydä lainkaan. Etäopetus voi tehostaa opetusta, jos se toteutetaan oikein. Eli joskus lapsilla tai nuorilla voisi olla sellaisia päiviä, että vain puolet tulevat kouluun, ja silloin opettajilla olisi aikaa antaa myös yksilöllisempää opetusta. 

Tässä lähiopetukseen palaamisessa pariksi viikoksi voi olla sellainen taka-ajatus että lapset saavat sitten palautetta siitä, miten ovat asiansa hoitaneet. Mutta toki kaikki eivät ehkä ole aivan oikein käsittäneet sitä, mitä etäopiskelu oikeastaan tarkoittaa. Se ei tarkoita mitään lomaa, ja 12 h/päivä tapahtuvaa pelaamista, vaan että tehtäviä tehdään kuten normaalissa koulussa tehdään. Etänä tehtävä opetus voisi olla yksi asia, millä syrjäiset seudut pidetään elinvoimaisina, ja silloin lapsia ei tarvitsisi laittaa asuntoloihin asumaan monen sadan kilometrin päähän, kun he voisivat saada opetusta kotonaan etätyöpöydän kautta. 

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1e/Torvisen_kansakoulu_1924-26.jpg

Miksi tätä on vaikea tunnustaa?

Miksi tätä on vaikea tunnustaa?

Usein kun ihminen kertoo omistavansa sata Ferraria tai muuta urheiluautoa, niin hänestä tehdään suuria juttuja lehteen. Samoin kun ihminen omistaa satoja kalliita koruja sekä taloja, niin häntä katsotaan ihaillen, ja hänen osaamistaan kiitellään. Jos ihminen taas on esimerkiksi Mensan jäsen, niin silloin hän taas on pelkkä diiva. Eli eikö olekin ihmeellistä että miten omaisuus vaikuttaa siihen mitä mieltä muut ovat ihmisestä? 

Äly vaikuttaa elämään enemmän kuin sosiaaliluokka, mutta sitä on vaikea tunnustaa sanotaan tämän päivän Helsingin Sanomissa tai oikeastaan siinä olevassa professori Markku Jokelan haastattelussa. Ja miksi tätä ei voida tunnustaa? Syy siihen, miksi ihminen nyt vain sattuu olemaan luomakunnan herra, johtuu pitkälti siitä että olemme niin paljon älykkäämpiä kuin muut eläimet, ja sitä kautta luomme tekniikkaa, mikä tekee meistä ylivoimaisia muihin lajeihin verrattuna. Joten miksi älyn vaikutusta myös lajimme sisällä on vaikea käsitellä? 

Maassamme puhutaan välillä suureen ääneen sekä samalla myös kulmia kohottaen siitä, kuinka esimerkiksi lukukausimaksut voivat vaikuttaa loistavasti siihen, että yläluokan ihmiset olisivat kauempana tavallisista ihmisistä kuin he muuten olisivat? Tällaisessa keskustelussa huomataan myös se, kuinka sosiaalinen menestys muuttuu määritelmäksi  siitä mitä menestys oikeastaan on. Menestys on melko erikoinen asia, ja jostain syystä ainoa menestyksen mittari on maallinen mammona. Eli se että ihminen on rikkaasta perheestä tekee hänestä pystyvän kaikkeen mahdolliseen. 

Eli siis palataan aiheeseen ja vastataan siihen suureen kysymykseen, että miksi älykkyyttä ei pidetä menestyksen mittarina? Syy tähän on ehkä se, että jos esimerkiksi joku suuren tehtaan omistaja suuttuu siitä, mitä sanomme, niin hän saattaa sanoa, että emme pääse töihin hänen omistamaan tehtaaseen. Siksi ei suuren tehtaan omistajaa ole sopivaa haukkua tai hänen kykyään kyseenalaistaa.

Meidän yhteiskunnassamme on etusija niillä, joilla on kykyä ja taitoa johtaa, mikä on tietenkin hyvä asia. Mutta se kenen kannalta asiaa katsotaan määrittää sen, mitä tarkoittaa johtaja, jolla on kykyä sekä taitoa. Johtajan tehtävä on toimia yrityksen omistajien edustajana sekä edunvalvojana yrityksessä. Liike-elämässä johtajan tehtävä on tehdä tulosta. Se miten tuo asia, jota nimitetään tulokseksi mitataan on raha, joka virtaa yhtiön sekä sen osakkaiden taskuun. 

Eli hyvä ja taitava johtaja tuo voittoa niille, jotka omistavat yrityksen. Tämä tarkoittaa sitä, että  johtamistaidot sekä kyky mitataan hyvin helposti positiivisen rahavirran suuruutena, eikä muusta ole väliä. Joskus on sanottu että mitä suurempi johtaja on, niin sitä suurempi on hänen aiheuttamansa tappio, jos asiat sattuvat menemään vähän väärin. 

Suuri johtaja ei voi koskaan olla väärässä, ja siksi esimerkiksi johtajien asema takaa sen, että heitä ei koskaan kyseenalaisteta ainakaan alaisen taholta. Eikä kukaan suuri johtaja ole koskaan julkistanut älykkyysosamääräänsä, joten sitä ei varmasti kukaan muu kuin he itse ole koskaan nähnyt. Suurilla johtajilla on aina suuri määrä alaisia, joilla on paha tapa kertoa suurelle johtajalle kaikki mitä muut puhuvat, ja tietenkin tällainen asia kannattaa muistaa, kun itse puhuu jostain asioista. Mutta ehkä tämä valottaa sitä, miksi maassamme arvostetaan niin paljon sosiaalista asemaa. 

Epäonnistumiset kasvattavat voittajia

 

Epäonnistumiset kasvattavat voittajia

Miksi aina puhutaan siitä, että esimerkiksi YO-koe on mennyt huonosti? Onko huonoja arvosanoja helpompi käsitellä kuin hyviä? Ja onko kaikilla sitten YO-kokeessa niitä hylättyjä arvosanoja. Nykyään esimerkiksi YO-kokeen saa uusia kolme kertaa, jos haluaa että arvosanat lisätään samaan paperiin. Noita kolmen kerran sarjoja saa sitten uusia niin monta kertaa kuin haluaa, mutta silloin jokaisesta kolmen kerran sarjasta annetaan oma YO-todistus.

Jos ajatellaan esimerkiksi seiväshyppyä, missä ihminen kirjaimellisesti ylittää rimoja, niin aina välillä käy niin, että henkilö ei pääse riman yli. Tuolloin on kaksi vaihtoehtoa, joko laskea rimaa, tai sitten pitää harjoitella kovemmin. Se että olemme joskus asettaneet riman tietylle korkeudella ja tavoitteet sen mukaan määrittää sen, mitä pidämme onnistumisena tai mitä pidämme epäonnistumisena. Kun ihminen tekee työtä josta hän saa palkkaa tai palkinnon, niin silloin hänen työnsä pitää tietenkin kelvata myös muille. 

Epäonnistuminen ei ole asia, mikä ainakaan yleensä kaataa maailmaa. Me kaikki teemme joskus virheitä, mutta virheistä voi ottaa opiksi. Eli vaikka YO-koe menisi omasta mielestä huonosti, niin sitä voi lähteä korottamaan seuraavissa kirjoituksissa tai kirjoitusten seuraavalla kerralla. Epäonnistuminen pitää sillä kertaa vain hyväksyä, mutta sen voi aina korjata, mutta silloin se vaatii vain kovaa työtä sekä sitä, että osaa ajatella sen yli, mitä olisi voinut tapahtua, jos kirjoitus olisi mennyt hyvin. 

Se mikä on “hyvin” taas riippuu siitä, miten itse asioihin asennoituu. Ja asenne on tärkeää silloin kun itse sattuu haluamaan jotain, mihin on pitkä matka. Kun joku sanoo niin, että jotain asiaa on vain pari prosenttia, niin silloin voidaan ottaa sellainen asenne, että joku niihin pariin prosenttiin kuitenkin joku kuuluu. Ja silloin pariin prosenttiin voi olla mahdollista kenen tahansa päästä. 

Kun lähdetään tekemään työtä sen kanssa, että mitkä ovat jokaisen omat tavoitteet, niin silloin pitää jokaisen aivan itse nuo tavoitteet asettaa. Eli tilanne on aivan sama joka kerran, kun keskustellaan omista tavoitteista. Ne tavoitteet asettaa jokainen ihan itse, ja jos joku kerran on sitä mieltä, että joku asia on “vaativaa”, niin silloin pitää kyllä kysyä, että montako kertaa elämässään hän itse on esimerkiksi YO-kokeeseen osallistunut?

Silloin kun abiturientti ryhtyy tekemään YO-koetta, niin silloin hän kohtaa suurimman haasteensa, mihin hän koskaan voi joutua jos puhutaan normaalista elämästä. Tuolloin tuohon haasteeseen kannattaa tarttua sillä tarmolla, että tuo tie vie kohti huippua, ja silloin on itsestä kiinni, mihin pystyy. Jos ihminen haluaa tavoitella huippua ja olla huippu-hyvä jossain, niin se vaatii aina kovaa työtä sekä kovia uhrauksia.

 Mutta lopussa kiitos ja kunnia seisovat, ja tässä vielä sanoisin, että YO-kirjoitus on vain yksi etappi pitkällä tiellä kohti määränpäätä, ja läpäistäkseen tämän tien, pitää ihmisellä olla korkea motivaatio sekä myös osaamista. Kuitenkin jos ihminen jaksaa opiskella, niin hänellä on edessään loistava tulevaisuus. Eli onnea kaikille ylioppilaille taas kerran. 

Pitäisikö meidän ryhtyä pohtimaan tulevaisuutta menneen sijasta

Wright Flyer

Pitäisikö meidän ryhtyä pohtimaan tulevaisuutta menneen sijasta

Tulevaisuuteen voimme vaikuttaa, ja menneisyydestä voimme ottaa opiksi. Mutta se että voimme hyödyntää menneisyyttä sekä niitä virheitä, mitä me ja meidän esi-isämme ovat tehneet edellyttää sitä, että kykenemme katsomaan itseämme peiliin ja myöntämään että olemme ihmisiä, jotka tekevät virheitä. Ja samanlaisia ihmisiä ovat olleet ne meidän esi-isämme, jotka ovat suurina johtajina tai suurten johtajien seuraajina aiheuttaneet suurta vahinkoa kaikille, jotka ovat heidän ympärillään.

Menneisyyteen emme voi koskaan vaikuttaa, mutta tulevaisuus on vielä avoin. Tai koskaan ei saa sanoa “ei koskaan”. Eli saattaa olla että tulevaisuudessa meillä ehkä on keinoja matkustaa menneeseen, ja silloin olemme sen tilanteen edessä että voimme lähteä “kokeilemaan” eri teitä. Mutta matka menneeseen vaatii sitten asioita, joita emme koskaan ole tehneet. Jos vuonna 1899 olisimme pysäyttäneet ihmisen kadulla, ja sanoneet, että vuonna 1969 ihminen matkustaa Kuuhun, niin meitä olisi pidetty hulluina. 

Tai jos vuonna 1903 joku joka olisi katsonut Wright Flyer-konetta eli maailman ensimmäistä moottorikäyttöistä lentokonetta Kitty Hawkissa, ja kertonut esimerkiksi SR-71 “Blackbird” koneesta, niin häntä ei olisi ehkä pidetty aivan täysjärkisenä. Mutta kuten tiedämme, niin luova hulluus valtaa mielen, ja silloin saattaa tilanne muuttua hyvin paljon. Ilmailu on hyvä esimerkki siitä, kuinka nopeasti tekniikka saattaa kehittyä. Jos ensimmäinen lento tuolla “Flyer I” koneella oli vaivalloinen, niin myöhemmin sama kone lensi jo 4,6 kilometrin matkan, niin vuonna 1910 lentokone (Wright Flyer B) pystyi lentämään jo 117 kilometriä(2), ja niiden luotettavuus oli parantunut niin paljon, että lentokone voitiin ottaa USA:n asevoimien käyttöön. 

Eli tällaista oli kehitys tuolloin ilmailun alkuaikoina, ja itseäni joskus Wikipediaa katsellessani hämmästyttää se, että miksi muuten Wright Model A (Military Flyer) (3)lentomatkaa ei olla mainittu. Siis tämän 117 kilometrin matkan olen ottanut Flyer B:n mukaan, jossa se on kirjattu taulukkoon. Mutta kuten näemme, niin luovat ihmiset tekevät luovia ratkaisuja hyvin nopeasti. Ja luovuus on kaikkien suurten keksintöjen takana. 

(1) https://en.wikipedia.org/wiki/Wright_Flyer

(2) https://en.wikipedia.org/wiki/Wright_Model_B

(3 )https://en.wikipedia.org/wiki/Wright_Model_A

Kuva: Wright Flyer https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Wright_Flyer_AN0231034.jpg

Mistä saadaan perusvoimaa on päivän toiseksi suurin ongelma COVID 19 jälkeen.

Mistä saadaan perusvoimaa on päivän toiseksi suurin ongelma COVID 19 jälkeen.

Kun uusiutuva energia yleistyy, niin silloin sen käyttö halpenee. Jos ajatellaan esimerkiksi turbiineja, niin niiden muuttaminen vetykäyttöisiksi on erittäin helppoa. Eli lentoliikenteestä saadaan hyvin helposti tehtyä ensimmäinen täysin hiilidioksidivapaa liikennemuoto, jos lentokoneet vain muutetaan käyttämään vetykaasua, jonka kaikki päästöt ovat vettä. Tuolloin käytettävä vety pitää kuitenkin tuottaa ekologisia menetelmiä käyttäen. 

Valtion tukea uusiutuvaan energiaan tarvitaan, jotta laitteiston sekä muun tekniikan kehittäminen on mahdollista, ja siitä saadaan myös äänetöntä. Moderni yhteiskunta perustuu siihen, että tieto kulkee nopeasti erilaisissa johtimissa, mutta nuo johtimet tarvitsevat myös sähköä, jotta tieto voi kulkea sekä sitä voidaan prosessoida. 

Tietoyhteiskunnan akilleen kantapää on nimenomaan perusvoima, jota pitää tuottaa sen prosessien eli tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien runkojärjestelmien ylläpitoon. Eli voidakseen toimia täydellä teholla pitää tietoyhteiskunnan tuottaa sähköä laitteistoihin, jotka tekevät siitä ylivoimaisen tehokkaan perinteiseen malliin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. 

Tietoyhteiskunnan kulmakivi on Internet, tehokas sekä turvallinen tietoverkko, jolla voidaan jakaa tietoa riippumatta tiedon laadusta vaikka toiselle puolen maailmaa. Internet tekee mahdolliseksi sen, että esimerkiksi CAD (Computer Aided Design)-kuvia voidaan toimittaa Suomesta Kiinaan ilman mitään aika viivettä, ja sen takia esimerkiksi Suomalainen insinööritoimisto voi tehdä jonkun tuotteen sekä siihen kuuluvat piirustukset, ja lähettää ne tuonne kauas itään, jossa sitten tuo kuva syötetään suoraan esimerkiksi CAM (Computer Aided Manufactur) järjestelmille, joissa tietokoneen ohjaama työstökone sitten tekee työn. Mutta kuten tiedämme tällainen järjestely vaatii paljon sähköä, koska Internetin tuki palvelimet eivät ole mitään pieniä laitteita. 

Sähköä voidaan tuottaa joko fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, kivihiilen sekä maakaasun. Tai uusiutuvien polttoaineiden kuten puun sekä turpeen sekä biologisesti tuotetun metaanin avulla. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä että esimerkiksi suuri määrä puuta kaadetaan metsästä suoraan lämpövoimalan uuniin. Uusiutuvien polttoaineiden kuten halkojen polton ongelma on siinä, että tuo sitten tuottaa uutta hiilidioksidia, ja jos metsästä aiotaan tehdä hiilidioksidinielu, niin sen pitää kuluttaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä se kasvaessaan tuottaa, ja sitten tuota hiiltä, mitä kasvien solukoihin on jäänyt ei saa vapauttaa suoraan ilmakehään. 

Itse asiassa se että kasvien solukoihin jäänyt hiili vapautuu poltettaessa ilmakehään tekee kaikista fossiilisista sekä uusiutuvista polttoaineista hiukan huonoja, jos ajatellaan hiilidioksidi kuormitusta. Ydinvoiman kohdalla taas ongelma on sekä se, että mistä saadaan esimerkiksi tarvittavaa uraanimalmia. Uraani eli alkuaine nro 92 on raskain luonnosta löytyvä alkuaine, jota kaivetaan kilometrejä syvistä kaivoksista. 

Joten sen kaivaminen on todella kallista. Noin promille uraanimalmista sisältää uraanin isotooppeja, joita voidaan hyödyntää, ja sen takia kyseinen polttoaine on muutenkin kallista, vaikka säteilyä sekä muita turvatoimia sekä rikastusprosessia ei oteta lukuun. Tietenkin esimerkiksi ydinaseista otettua plutoniumia voidaan käyttää myös sähkön tuotantoon, mutta sitten siihen sisältyy muutamia muita ongelmia, kuten mistä saadaan uutta plutoniumia kriisien hallintaan. Kun energiaratkaisuja kehitetään, niin silloin tietenkin pitää muistaa, että sen pitää olla oikeasti käytettävissä oleva ratkaisu. 

Fuusiovoima on ehkä tulevaisuudessa käyttökelpoinen malli, mutta kun tämän päivän ratkaisuja kehitetään, niin maailmassa ei ole yhtään oikeaa sähköverkkoon liitettyä fuusiovoimalaa, vaikka ne tietenkin kiehtovia laitteita ovatkin. Joten meidän pitää joko rakentaa uusia ydinvoimaloita, kaataa metsää haloiksi tai sitten kuivattaa joukko soita tai keksiä joku muu energianlähde, jotta saamme energiatarpeen tyydytettyä. Se mikä sitten on ongelmallinen asia on se, että tuo energianlähde ei saa aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. 

Jos ajatellaan sitten sitä, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi juuri sähkön kulutukseen, niin silloin sään lämmetessä hiilidioksidin tuotanto laskee. Samoin koronavirus saa aikaan sen, että maailmassa on säästöliekki päällä. Kuitenkin jos ajatellaan sitä että miten meidän pitää tuottaa energiaa, niin silloin voidaan valita kaksi tietä. Ensimmäinen sekä helppo tie on ostaa sähköä toisesta maasta tai sitä voidaan tuottaa omassa maassa sellaisella polttoaineella, mikä tuodaan toisesta maasta. Sähkön tuotanto on siis energian tuotantoa, eli sähköä voidaan tuottaa maahan joko sähkön tai sen tuotantoon tarvittavan polttoaineen muodossa. Ja tuolloin kansainvälisten kriisien sattuessa olemme sitten riippuvaisia energiaa toimittavan valtion suopeudesta. 

Tai sitten voimme kehittää jonkun vaihtoehdon, mikä olisi riippumaton ulkomaisista toimijoista. Yksi vaihtoehto olisi turve, eli soiden kuivattaminen sekä metsän kaataminen voivat nostaa työllisyyttä, mutta sitten voi käydä niin, että maassamme ei ehkä ole tarpeeksi metsää ja turvetta, jotta voimme siirtyä halkojen käyttöön energian lähteenä. Joten sen takia meidän pitää voida kehittää muun kaltaista sähkön tuotantoa, joka voi olla tuuli, maalämpö tai joku muu tapa tuottaa sähköä ekologisesti. Ja tekniikan yleistyessä myös esimerkiksi melu ja muut haitat saadaan poistettua. 

https://yle.fi/uutiset/3-11332876

Uudenlaisista sankareista sekä kierrättämisen filosofiaa

Uudenlaisista sankareista sekä kierrättämisen filosofiaa

Pandemia sekä koronavirus on tuonut ihmisten mieliin sen, mitä kutsutaan voimattomuuden nimellä. Tätä vihollista ei nujerreta karate-potkuilla tai muulla Hollywoodista tutuilla toimilla, vaan kyse on hiljaisesta vihollisesta, joka ei edes näy päällepäin. Ihmisille on näytetty paljon asioita, joista yksi on tietenkin ydinpommi. Mutta samalla unohdettu se, että virusten kanssa työskentelevät henkilöt eivät ole mitään perinteisiä action-sankareita. He tekevät työtään avaruuspuvuissa tiloissa, missä sininen UV-valo saa kaikki asiat muistuttamaan sinistä, ja jos suojapuvun ottaa pois, on tuloksena pahoja palovammoja. 

Tai sitten joku mies istuu toimiston näköisessä tilassa, sekä tuijottaa ruutua, missä pyörii sääennustetta muistuttavia käyriä sekä diagrammeja, noiden diagrammien avulla luodaan graafisia esityksiä siitä, kuinka epidemia etenee. Samoin myös sellaiset ammattiryhmät kuten siivoojat, sekä vähittäiskaupan työntekijät ovat päässeet ainakin julkisuuteen yhdessä sairaanhoitajien kanssa, jotka tekevät pitkää päivää potilaiden kanssa pienellä palkalla. 

Yksi ammattiryhmä tietenkin on aina tärkeä kun puhutaan infektioista sekä epidemioista, ja se ovat ne ihmiset, joiden tehtäviin kuuluu jätteiden käsittely. Jätteestä lähtee jatkuvasti liikkeelle bakteereja kuten koleraa, joka on edelleen erittäin ikävä sekä useita tuhansia  ihmisiä vuodessa surmaava kulkutauti. 

Jätteen käsittely ei ehkä ole kovin upean näköistä eikä hyvältä tuoksuvaa työtä, mutta siinä pyörii valtavan suuret rahat. Samoin jätteen käsittely sekä kierrätys on yksi asia, millä voidaan säästää luontoa ja estää esimerkiksi vaarallisten kemikaalien pääsy vesistöön. Kierrätys on tietenkin sellainen toimintamalli, millä saadaan sademetsien puut pysymään pystyssä kauemmin.

Ehkä joidenkin ihmisten mielestä on kovin epäesteettistä puhua jätteiden käsittelystä liike-ideana, mutta ei ole sama kuka hoitaa esimerkiksi miljoonan ihmisen jätehuollon. Jos 10 000 roskista tyhjennetään jätteistä 150 euron hintaan kuukaudessa, niin silloin tuollaisen yhtiön saama tulo tästä bisneksestä on melko suuri jo kuukausitasolla 150*10 000=1500 000 euroa, eli mistään pikku rahoista ei ole kysymys. 

Samoin jätteiden käsittelystä kerättävä metaani tuo tuloja tällaiselle yhtiölle, ja sitä voidaan polttaa joko normaalissa maakaasua käyttävässä voimalassa. Tai metaania voidaan käyttää myös jätteenkäsittelylaitoksen voimanlähteenä. Tuolloin voidaan päästöjä alentaa, ja samalla jätettä voidaan hyödyntää tehokkaammin. Jos jätettä saadaan muutettua pelleteiksi, joilla voidaan lämmittää esimerkiksi grillejä tai niitä voidaan polttaa myös esimerkiksi voimaloissa, niin silloin samoista tuotteista saadaan enemmän irti. 

Mutta tuo tapa lisää tietenkin hiilidioksidin tuotantoa, mikä saa aikaan sen, että ehkä nuo huonekalut kannattaisi hakettaa, ja sitten tuon hakkeen päälle kaadetaan sopivia bakteereita, jotka muuttavat nuo huonekalut suoraan mullaksi. Polttaminen on siis vain yksi tapa käsitellä jätettä, ja avainelementti on tietenkin se, että kaikki huonekalut pitäisi valmistaa kierrätettävistä sekä ekologisista materiaaleista. 

Yleensä tuotetta valmistettaessa ei olla otettu huomioon sitä, että tuotteessa käytettävien materiaalien elämä jatkuu myös sen jälkeen, kun ne on laitettu roskalavalle. Eli lopulta jokainen huonekalu menee siihen kuntoon, että niitä ei voi enää korjata tai kierrättää, niin silloin niistä pitää päästä eroon. Ja yksi mahdollisuus tietenkin on muuttaa nämä huonekalut sähköksi jossain polttouunissa. Sama tulos voidaan saada aikaan myös kompostoimalla bioperäistä jätettä.

Tai sitten nuo huonekalut voidaan muuttaa hakkeeksi, jos niissä ei ole käytetty materiaalia, mikä ei hajoa luonnossa. Haketta tai sahajauhoa voidaan käyttää esimerkiksi pururatojen täytteenä. Ja tuo jauho voidaan hävittää melkein missä vain, ja jos tuon sahajauhon päälle kaadetaan sopivia bakteereita sekä sieniä, niin ne auttavat palauttamaan nuo materiaalit luontoon mullan muodossa. Jälkimmäinen tapa ainakin vähentää hiilidioksidin tuotantoa tai on ehkä hyvin ekologinen tapa muuttaa huonekaluja ja muuta vastaavaa jätettä mullaksi.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/05/09/vaara-tieto-hysteria-ja-paniikki-leviavat-nopeammin-kuin-virus-itse-koronavirus

Täysin purjein eteenpäin, eli miksi me emme jätä ajattelua muille, kun on niin kivaa antaa mennä vain?

Täysin purjein eteenpäin, eli miksi me emme jätä ajattelua muille, kun on niin kivaa antaa mennä vain? 

Virastot ovat ihmisiä varten on tapana sanoa. Eli niissä tehdään tärkeitä ihmisiä koskevia päätöksiä, kuten kaikki varmaan tietävät. Virasto on valtion edustaja ihmiseen nähden ja sen takia niissä ei istu ihmisiä turhaan, vaan niitä saa vaivata vain silloin, kun mikään muu instanssi ei voi tehdä päätöksiä jostain asioista. Joten virastoa pitää kohdella kunnioittavasti, tai tulee itku. Virastotalo on siis paikka mihin mennään hattu rintaa vasten painettuna, solmio kaulassa, housut jalassa sekä rippikoulu mielessä. Jos virastossa tehty päätös ei satu miellyttämään, niin silloin päätöksestä saa aina valittaa.

Mikäli valitus ei tuota tulosta, niin silloin siirrytään kirjoittamaan asiasta joko paikallisen lehden yleisönosastolle, tai sitten Internetin sosiaalisen median palveluun. Ensin mainitussa tapauksessa on usein käynyt niin, että lehden päätoimittaja on tilanpuutteen takia sensuroinut kirjoituksen, jota on talkoiden yhteydessä suurella joukolla muotoiltu virvokkeiden nauttimisen yhteydessä.

Virastoista sekä valtuuksista on mukavaa aina keskustella. Mutta sitten mieleen tulee se, että esimerkiksi ministeri ei ehkä ole aivan jokaisen asian asiantuntija, eikä esimerkiksi virus- tai muun tutkijan toiminta tai osaaminen riipu siitä, että joku virasto sattuu viemään häneltä esimerkiksi toimiluvat tai muut vastaavat asiat. Päätöksiä on mukava tehdä silloin kun niiden tekemiseen on aikaa.

Mutta tietenkin päätöksiä ja varsinkin tärkeitä päätöksiä pitää jokaisen päästä tekemään. Ja eihän päätöksiä tehdä ilman, että niitä mietitään kunnolla. Ehkä maassamme tarvitaan sitten vielä lisää muutama virasto, kuten tutkimuksia tai kirjoittamista valvova virasto, ja tietenkin myös pieni muistutus siitä, mikä on maassamme marssijärjestys, kun seuraava uhka sitten kohdataan, mutta tietenkin aina on mahdollisuus siihen, että tehty päätös on väärä. Valta tuo vastuuta ja suuri valta tuo suuren vastuun. Jos tätä päättelyketjua jatketaan, niin silloin rajaton valta tuo rajattoman vastuun.

Kriisi riippumatta sen tyypistä on hyvä paikka osoittaa omaa johtajuutta sekä johtamisen taitoa, mutta sitten tietenkin pitää huomioida se, että jos kriisissä joku sattuu johtamaan sitten väärin eli lehmä menee ojaan, kuten sanotaan, niin silloin vastuu väärästä päätöksestä lankeaa päätöksen tekijän kannettavaksi, teki hän päätöksen juridisesti oikein tai väärin. Juridinen vastuu ei ole sama asia kuin moraalinen vastuu, mutta sitten kriisien yhteydessä tulee eteen se, että vasta todellisessa tilanteessa mitataan se, kuinka hyvin suunnitelmat ovat toimineet.

Tuolloin saattaa johtaja joutua tilanteeseen, missä hän joutuu kantamaan vastuun teoistaan. Tuon vastuun kantamisen on kokenut moni absoluuttisen monarkian turvin hallinnut kuningas, kun sitten on lähdetty soitellen sotaan, niin häntä ei olla hetken päästä enää tarvittu. Eli jos oma iskuvoima ei ole riittänyt vastustajan nujertamiseen, niin silloin tuloksena on ollut tilanne, missä tappion kärsinyt hallitsija on saatettu tyrmään tai mestattu. Eli jopa kaikkein viisain mies tai nainen maailmassa voi tehdä virheitä, ja jos suuri herra tai rouva tekee virheitä, niin silloin virhe, minkä hän tekee on suuri.

Mikäli ajatellaan sitä, että rokotteita ei enää tuoteta Suomessa, niin silloin on varmasti paikallaan miettiä, että mistä oikein on saatu päähän se, että maassamme ei voi sattua mitään pandemian kaltaista. Tai ehkä on ajateltu niin, että pandemiat kuuluvat johonkin Hollywood-elokuviin. Tai ehkä näin on sitten säästetty muutamia miljoonia, ja ainahan rokotteita voidaan ostaa maailmalta. Näin saadaan muutama julkisuudessa fantasioita maalaileva henkilö hiljennettyä, ja rahaa voidaan sitten siirtää sinne, missä sitä todella tarvitaan.

Tai oikeastaan miksi me mitään enää ajattelemme, koska maailma on täynnä viisaita miehiä ja naisia, joilla varmasti on parempi palkka kuin meillä, ja jotka varmasti osaavat siksi kaiken paremmin. Ja tietenkin aina löytyy johtaja, joka erottaa ne, jotka ovat tehneet virheitä. Eli osaamista ja virheettömyyttä löytyy aina silloin, kun kaikki menee hyvin, ja mitään kriisejä ei ole edessä. Mutta sitten todellisessa tilanteessa ollaan edessä synkän veden, eli silloin kun lähdemme ostamaan jotain varusteita kuten suojanaamareita tai suojapukuja, niin silloin niitä pitäisi jonkun haluta sekä pystyä myymään meille, mutta pandemian yhteydessä niillä saattaa olla jotain käyttöä myös omassa maassa.

Jos puhutaan tuotteen kehittämisestä jossain laboratoriossa, niin silloin tietenkään ei koskaan muisteta sitä että kokeellisesta valmistamisesta on todella pitkä matka massatuotantoon. Rokotteen tai minkä tahansa asian massatuotanto on asia, mikä muuttaa kokeen rutiiniksi, ja jos sitten lähdetään tuottamaan miljoonia rokoteannoksia, niin se vaatii hiukan muuta kuin 70 neliömetrin laboratorioita, missä häärii muutama professori jonkun koe-erän parissa, mikä ei ehkä ole aivan samaa kuin se, että lääketehtaassa tuotantoa suoritetaan rutiininomaisesti.

Yleensä on tärkeää, että esimerkiksi rokotteita jaettaessa hankitaan asiaan kuuluvat luvat, ja toimitaan juridisesti oikein. Kun sitten lähdetään keskustelemaan esimerkiksi rokotteiden sivuvaikutuksista, ja siitä että esimerkiksi lasten vanhemmilta pyydetään lupaa johonkin rokotteen käyttöön, niin sitten voidaan sanoa, että toimitaan juridisesti täysin oikein, mutta sitten mieleen tulee se, että onko tällaisella tavallisella ihmisellä oikeastaan mitään käsitystä siitä, millaiseen asiaan hän antaa lupaa?

Eli jos sanotaan että kokeellisen rokotteen tai juuri kehitetyn rokotteen tarkoitus on estää esimerkiksi ihmisiä saamasta jotain tautia, niin silloin tietenkin tämä henkilö saattaa voida käydä töissä eikä tule turhia poissaoloja. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi lapsi tai kukaan meistä muistakaan ei voi olla joko koulussa, töissä tai kotona samaan aikaan.

Tuolloin sitten tietenkin kotona voi olla hyvinkin rauhallista, mutta sitten jos lapsi sattuu saamaan jonkun unitaudin, missä hän nukahtaa kaiken aikaa tai korkean kuumeen, niin silloin rauha on omasta elämästä kaukana. Jos halutaan turvata se, että lapsi voi käydä koulua normaalisti, niin silloin tietenkään hän ei saisi sairastua, koska se sitten saa aikaan sen, että hänen pitää jäädä kotiin tai mennä sairaalaan, koska kouluun tai töihin hän ei voi tuolloin edes mennä, jotta koko muu yhteisö ei saa sairautta.

Tarina ulkoistamisesta

Tarina ulkoistamisesta

Ulkoistaminen ei tarkoita sitä, että tuotetta tai palvelua ei tarvita, vaan sitä että se tuotetaan muualla. Ja palvelujen tai muiden tuotteiden tuottaja varmasti sitten myös perii tuosta palvelusta sekä tuotteesta maksun. Kun maassamme aikoinaan lähdettiin porrastetusti alas ajamaan tiettyjä aloja sekä vähentämään valtion menoja, niin silloin lähdettiin siitä, että esimerkiksi rokotteita ja muita vastaavia asioita ostetaan ulkomailta, ja sen takia niitä ei sitten enää maassamme valmistettu. Se miksi näin tehtiin on jäänyt mainitsematta, mutta ilmeisesti silloin ei ajateltu mitään muuta kuin lyhytnäköistä hyötyä, ja tällöin tietenkin kun toimitilat sekä tarvittavat laitteistot ajetaan alas sekä myydään pois niin saadaan paljon rahaa, mutta silloin unohdetaan jatkuvuus. 

Vaikka rokotteita kehitetään maassamme, niin niitä pitää myös voida täällä valmistaa. Mutta kuten tiedämme, niin rokotteita sekä lääkkeitä saatetaan hyvinkin pian kehitellä samalla periaatteella kuin Linuxia (1). Jos lääkkeitä sekä rokotteita kehitetään yhteisöllisesti, niin silloin myös tuon tuotannon avoimuus vähentää erilaisia teorioita. 

Eli pitkällä tähtäimellä saatu voitto saattaa muuttua hiekaksi, vaikka tietenkään mikään avaruuspuvussa häärivä henkilö ei enää sitten pyöri missään nurkissa. Ja ainahan rokotteita voidaan tilata Iso-Britanniasta,  Kiinasta sekä Venäjältä, jossa niitä ilmeisesti valmistetaan. Mutta ainahan meillä on rahaa, jolla voidaan ostaa palveluita, ja sillä tavalla saadaan tylsät putkimiehet sekä muut vastaavat ihmiset kuten koodarit pois toimistoista, joissa on niin  hirveän kova draivi päällä, kun pitää tehdä rahaa koko ajan. 

Ja tietenkin kun Suomi jotain sattuu pyytämään, niin sitä myös aina annetaan. Kun sitten rokotetta aletaan valmistaa jossain Porton Downssa tai Venäjän vastaavissa laitoksissa, niin silloin tietenkin ensisijainen asiakaskunta tuolle rokotteelle on oman maan kansalaiset, ja sitten sen jälkeen kaikki muut. Se mikä itseäni ihmetyttää on se, että eikö nyt kenellekään sattunut silloin tulemaan mieleen se, että maassamme saattaa puhjeta epidemia, joka vaatii rokotteita? 

Tai oikeastaan kun lähdetään siitä, että maassamme on hyvin varauduttu esimerkiksi epidemioihin, niin siihen ei ole varautunut kukaan koko maailmassa, että joku epidemia sattuu olemaan maailmanlaajuinen. Jos sanotaan että virus on keinotekoisesti valmistettu, niin silloin unohdetaan että virusta vastaan käytetään joka tapauksessa samoja menetelmiä riippumatta siitä, onko se keinotekoinen tai luonnollinen. Jos ajatellaan esimerkiksi tilannetta, missä ihminen on infektoitunut, niin silloin hänet pitää asettaa karanteeniin tai pitää rajojen ulkopuolella, mutta sitten tullaan tilanteeseen, missä oman maan kansalainen on saanu infektion. Ja onhan maailmaa myös omien rajojen ulkopuolella. 

Jos epidemiaa lähdetään hoitamaan sen kautta, että koko maan väestö testataan, niin silloin testaamisessa kannattaa lähteä siitä, että ihmiset kutsutaan testiin esimerkiksi tekstiviestien avulla, ja testit voidaan hoitaa myös ulkona, jolloin ihmiset olisivat mahdollisimman vähän aikaa keskenään tilanteessa, missä virus ikään kuin leijuu tilassa, missä siihen ei pääse vaikuttamaan UV-säteily. Eli jokainen ihminen tulee hänelle annettuun aikaan paikkaan, missä testaaja odottaa laavun alla, ja hän luovuttaa sitten pisaran omaa vertaan, mistä etsitään virusta. 

Suomalaisten professorien kehittämä “avoimen koodin” rokotteiden kehittäminen on varmasti yksi asia, mitä aiheuttaa keskusteluja maailmalla sekä myös kotimaassamme. Tuo rokotteiden Linux on asia, mikä avaisi rokotteet koko maailman käyttöön, ja ainakin itse olen sitä mieltä, että rokotteiden kehityksen sekä tuotannon pitäisi olla avointa. Eli kyse on niin suurista asioista ja esimerkiksi influenssan aiheuttamat poissaolot työpaikoilta ovat todella kama menoerä myös taloudellisesti. Mutta itse joskus ihmettelen, että miksi lääketehtaita ei voida tällaisessa tilanteessa velvoittaa siihen, että ne tekisivät hiukan hyväntekeväisyyttä, kun kyseessä on sentään koko ihmiskuntaa koskevasta ongelmasta. 

Korona on hyvä esimerkki siitä, miksi biologinen sodankäynti on kielletty. Tuollainen ase riistäytyy helposti käsistä. Sen takia nämä aseet on kielletty kansainvälisillä sopimuksilla, mutta kuten tiedämme sama koskee myös napalmia, valkoista fosforia sekä ydinaseita, ja kaikkia noita aseita vain sattuu löytymään varastoista, koska ne ovat niin kauhean tehokkaita, joten saattaa olla niin, että joku valtio ehkä on pimittänyt myös biologisen sodankäynnin ohjelmia. 

1. https://yle.fi/uutiset/3-11335406

Normaali katoaa epänormaalin alle

 

 

Normaali katoaa epänormaalin alle

Termi keskivertoinen ei sovi mihinkään tutkimukseen tai journalismiin. Me jostain syystä etsimme aina äärimmäisiä arvoja tai lukuja sekä muita tapauksia, joita on mukava esitellä yleisölle. Kun katsomme lehtiä tai televisiota, niin ne osoittavat helposti, että keskiverto lapsi on ADHD:tä sairastava olento, jolla on erittäin pitkä lista sairauksia, mikä valvottaa aikuisia 24/7, niin että he eivät saa koskaan oikeastaan nukuttua. Samoin esimerkiksi keskiverto ihminen ei varmaan ole mikään triathlonisti, tai muu ultraurheilija, eikä keskiverto korona tapaus vie ihmistä suoraan kuoleman porteille, vaikka tietenkin mediaa seurattaessa tämä asia ehkä saa valtavat mittasuhteet. 

Tällaiset superlatiivit, missä henkilö toimii äärimmäisessä lajissa urheilijana tai hänellä on ties mikä sairaus, joita on Suomessa vain 20 kappaletta, niin silloin mieleen tulee se, että mistä tällainen asia on sattunut löytämään tiensä julkisuuteen. Olen varma että esimerkiksi pitkittynyt puberteetti-ikä tai muu vastaava asia ei varmasti saa yhtä paljon julkisuutta kuin joku hyvin harvinainen geneettinen poikkeama. 

Puberteetti-ikä on asia, joka saattaa oikeasti muuten pitkittyä, jos henkilöllä on puberteetti-iässä erityisen voimakas hormonien eritys, eli tuollainen ihminen ei ole mitenkään erityisen lapsellinen, mutta hänellä saattaa olla esimerkiksi sopeutumisvaikeuksia, koska nuo elimistöön jääneet hormonit saattavat aiheuttaa aggressiota. Yleensä nuo sopeutumisvaikeudet menevät ohi melko nopeasti, mutta joskus käy niin, että ne vievät henkilön tielle, mikä pitää kyllä katkaista. 

Keskiverto ADHD potilas ei kaahaa autolla läpi näyte-ikkunan tai muuten ole mitenkään erityisen huomiota herättävästi, ja käytöstä voi aina parantaa. Eli jos ihmiselle annetaan kaikki asiat anteeksi siksi, että hänellä nyt vain sattuu olemaan joku sairaus tai miksi näitä asioita nyt sitten kutsutaan, niin silloin lähdetään aivan väärälle tielle. Jos ihminen kasvatetaan hyvin, eli hänelle asetetaan terveitä rajoja sekä rangaistaan asiallisesti, niin silloin voidaan lähteä siitä, että henkilö voi lähteä aivan tavalliseen työhön. 

Mutta jos kasvattaminen ei kiinnosta, niin silloin me voimme tietenkin lähteä sellaiselle tielle, missä henkilö kasvaa kuin Aveyronin Viktor(1)parhaina päivinään. Eli hänestä tulee silloin susilapsi, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä “pellossa kasvanut”. Jos ihmistä ei kasvateta mitenkään, ja kaikki mitä hän sattuu pyytämään annetaan, niin silloin tuloksena on suoritus, minkä edessä mikä hyvänsä ADHD tapaus tuntuu lomalta. 

Me pelkäämme lapsia siksi, että he tekevät tarkalleen ottaen samaa mitä me teemme, mikä saattaa paljastaa meistä asioita, joita emme muille halua näyttää. Ja lapsilla on sellainen tarve, että he hakevat sitten suojelua muilta vanhemmilta henkilöiltä, jos he eivät sitä vanhemmiltaan saa. 

Tuolloin tuloksena on katulapsi, joka on oikeastaan vain lievempi muoto Aveyronin Viktorista, joka oli lapsena hylätty metsään. Kun noita villejä lapsia tutkitaan, niin he ovat saattaneet kasvaa susien laumassa, ja he ovat leimautuneet susiin. Katulapsen sekä susilapsen ero on siinä, että jälkimmäinen kasvaa ilman ihmiskontakteja. Katulapsi taas kasvaa “epäasiallisten ihmisten ympäröimänä”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aveyronin_Victor

Miksi muita on helppo syyttää?

Miksi muita on helppo syyttää?

Donald Trump varmasti osaa syyttää Kiinaa tämän viruksen leviämisestä, ja tietenkin kaikille olisi ollut paljon helpompaa, jos esimerkiksi Kiina olisi vain sulkenut rajansa, jolloin länsimaisten hallitusten ei tarvitsisi tehdä kipeitä päätöksiä, jotka voivat esimerkiksi pilata oman kesän sekä oman puolueen kannatuksen. Miten upeaa olisi ollut, jos Kiinan viranomaiset olisivat kantaneet vastuunsa, ja lähteneet eristämään maataan, ja sitten taas olisi asiaa olisi voitu päivitellä, ja sanoa että tämän asian kanssa vain pitää elää. 

Ja taas olisi edessä ollut sellainen mukava ohjelma, missä länsimaat voivat katsoa Kiinaa hiukan alaviistoon, sekä sitten päivitellä maan huonoa ihmisoikeustilannetta. Sitten olisi tietenkin voitu lähteä suoraan demokratisoimaan tuota maailman väkirikkainta maata viemällä sinne esimerkiksi kännyköiden valmistusta sekä uusien maastoajoneuvojen lisenssejä, joilla saadaan rahaa työnnettyä tuohon maahan kaukaiseen. 

Kun sitten lähdetään pohtimaan oman maamme tilannetta sekä sen suhdetta COVID-19 virukseen, niin esimerkiksi lasten riehuminen kotona ei varmaan ole mukava asia,, jos ajatellaan etätyötä. Mutta samalla sitten unohdetaan että lapsi voi olla joko koulussa tai kotona tekemässä tehtäviään. Tai sitten hän voi hengailla ostoskeskuksessa sekä olla käymättä koulua, jolloin hänestä päästään mukavasti eroon lähettämällä moinen kiusankappale suoraaan lastenkotiin. 

Eli miksi tätä mallia ei olla ennen otettu keskustelun alle? Ennen oli tämä mediakin vallan toista maata, kun on opetettu että lapsilla on yksi paikka kotona, ja se on se missä vanhemmat sen sanovat olevan. Tuolloin ennen voitiin suoraan sanoa, että aikuisten ei sovi mistään asiasta neuvotella lasten kanssa, ja heidät voidaan lähettää oppimaan vähän tapoja jonnekin kauas, missä ei aikuisten tarvitse lapsia katsella. Silloin on kodissa rauha tehdä niitä töitä, eikä kukaan ole asiaan puuttumassa. 

Ehkä lapset eivät sitten enää paljoa kotiin soittele, mutta ainakaan eivät ole siinä häiritsemässä naapureita tai omaa työntekoa. Eikä myöskään vanhemmilla ole elatusvelvollisuutta 18 v lapseensa, joten tietenkin myös lähestymiskieltoa voisi joku lähteä hakemaan, että saadaan kunnon vauhti päälle. Siinä sitten tulisi myös muistettua sitä, että jokainen meistä on oman onnen seppä, ja jos ei työtä satu heti saamaan, niin edessä on karu kohtalo. Eli miksi kukaan edes lähtee kouluuun tai hankkii mitään tietokoneita, kun edessä on kuitenkin siivoojan vaativa työ.  

Se että lapsi ei opi asioita ei välttämättä tarkoita että hän olisi erityisen tyhmä. Syy saattaa olla allergiassa, ja kutitus saattaa aiheuttaa keskittymiskyvyttömyyttä. Syy saattaa myös olla esimerkiksi kodissa olevassa melussa, kun kaikki karjuvat toisilleen että heillä on kiire, ja että se ja se työ pitää saada tehdyksi. Tai ehkä vaativat harrastukset saavat aikaan sen, että lapsi vain ei jaksa tehdä kaikkea sitä, mitä häneltä vaaditaan koulun ja harrastusten yhteydessä. Mutta tietenkin jääkiekko olisi mitä parhain tapa saada lapset pois kotoa, jotta aikuisille jäisi sitten sitä yhteistä aikaa. 

Elämä on tietenkin vain draivia, ja mitä sitten jos vaikka lyhytnäköinen päätös saattaa aiheuttaa pitkällä tähtäimellä ongelmia monissa asioissa. Eli kaupan kassa voi 20 vuotiaana saada paljon rahaa verrattuna tulevaan samanikäiseen diplomi-insinööriin. Mutta ehkä joskus sitten tällainen insinööri pääsee lopulta työelämään ellei satu olemaan tilannetta, missä he eivät ole väliinputoajia.