Medialeikkeistä voimme huomata että Ukrainan sota on muuttunut yhä likaisemmaksi.
Periaatteessa jokainen kohde, jota voidaan perustellusti olettaa kuljettavan aseita tai muita varusteita on sotilaallinen kohde. Eli se että Venäjän tiedustelu yritti tuhota Ukrainan rahtikoneen, joka kuljetti sotilastarvikkeita ei ole sotarikos. Vaikka siis Ukrainan sota on hyökkäyssota, Jos taas puhutaan sotarikoksista eli hyökkäyksistä siviilikohteita vastaan, niin silloin pitää huomioida se, että jos kohdetta voidaan perustellusti olettaa käytettävän sotilaallisiin tarkoituksiin, niin se voidaan tuhota. Elli energia-infrastruktuurin tuhoaminen olisi sotarikos, jos voimala toimittaa virtaa sairaalaan. Mutta jos tuo voimala sitten toimittaa virtaa ilmavalvontatutkalle ja ohjusasemalle, niin silloin kyseessä on lailllinen sotatoimi.
Eli kuka on vastuussa sotarikoksesta, jos sotarikos tapahtuu? Siis jos esikunta joka määrää iskun saa tiedustelutietoa, jonka mukaan kohde on sotilaallisessa käytössä, niin silloin tietenkin väärän tiedustelutiedon antaja on vastuussa teosta. Jos esikunta on määrännyt iskun tietäen kohteen olevan siviilikohde, niin silloin vastuu on esikunnan. Ja jos kenttä-operaattorit ovat tehneet iskun omin päin, niin he ovat vastuussa. Mutta mitä jos esimerkiksi varastoon on ajanut armeijan kuorma-auto johon on kuormattu merkitsemättömiä laatikoita? Noissa laatikoissa voi olla vessapaperia, niissä voi olla retkikeittimiä sekä niihin kuuluvia kaasusäiliöitä, jotka on tarkoitettu partiolaisten luontoretkelle. Tai noita samoja kaasusäiliöitä voidaan toki käyttää termobaaristen räjähteiden valmistamiseen.
Verkkouutiset:
Jos Wildberries-yhtiön varastoissa säilytettiin sotilaskäyttöön tarkoitettuja varusteita kuten droneja, niin kyseessä ei ollut sotarikos. Mutta jos kohteessa ei noita asioita säilytetty, niin silloin kyseessä saattaa olla sotarikos. Seuraavaksi sitten kohtaamme sellaisen ikävän tosiasian, että periaatteessa kaikki housut, paidat, erävarusteet sekä saappaat, maihinnousukengät ja muutkin asiat ovat sotilasvarusteita, jos niitä toimitetaan sotilaille. Ja kaksikäyttötuotteiden kohdalla voidaan sanoa, että se miten niitä kohdellaan riippuu siitä, miten niiden käyttöä tulkitaan. Siis oliko kyseessä sotarikos? Se on siitä kiinni ketä milloinkin halutaan uskoa. Wildberries yhtiön omistajalla on läheiset suhteet Venäjän johtoon, kotimaansa on Pohjois Korea, ja hänen sukunimensä on Kim, mikä tietenkin yhdistää hänet Pohjois Koreaa hallitsevaan Kimien klaaniin.
Eli onko Wildberries ehkä toimittanut droneja myös Pohjois Koreaan. Tai onko se perustettu ehkä myös siksi, että sen kautta voidaan tuohon hyviin suljettuun valtioon toimittaa tuotteita, joita sinne ei saisi toimittaa. Ja tietenkin Pohjois Korea sai tällaisten yhtiöiden kautta rahaa, joilla se voi ostaa esimerkiksi datakeskusten kapasiteettia. Pohjois Korean toiminta ei ole mitenkään mikään sotarikos, koska sen johtavan eliitin toiminta kohdistuu omaan kansaan.
X-X-X-X-X
Psykologisen sodankäynnin tarkoitus on herättää vihaa vastapuolta kohtaan. Ja esimerkiksi partisaanien vastainen sota Toisen Maailmansodan aikaan oli hyvin raakaa. Molemmat puolet tekivät silloin raakoja sotarikoksia, joita käytettiin puolin ja toisin lyömä-aseina. Eli toisen väkivallalla perusteltiin omaa väkivaltaa. Sekä yllytettiin omia kostamaan siviileille. Ajatus oli “kannustaa omia taistelemaan loppuun asti”.
Partisaanit saivat aseita, mutta taistelivat siviiliasuissa, mikä teki heistä rikollisia. Siihen aikaan brutaali tapa oli se, että siviiliasussa pidätetty taistelija ammuttiin saman tien. Samoin ruumiiden ryöstäminen ja pelkkä aseen kantaminen siviiliasussa oikeutti kohtelemaan vakoojana tai partisaanina. Se tarkoitti ampumista tai hirttämistä. Se taas aiheutti koston sekä vasta koston kierteen. Jota ruokkivat muistot esimerkiksi Neuvostoliiton toimeenpanemasta Ukrainan nälkäkapinan verisestä kukistamisesta. Sekä tietenkin myös molemminpuolinen propaganda joka korosti vastapuolen raakuutta sekä barbaarista, sekä ali-ihmismäistä toimintaa. Noin luotiin ilmapiiri kovan luokan sotarikoksille.
YLE.
Video löytyy jutusta: https://yle.fi/a/74-20238832
Voi olla että esimerkiksi Pohjois Korean tai Venäjän omat miehet ovat vuotaneet tietoja siitä, että asevoimille merkityksettömissä varastoissa on aseita. Ja sitten noita iskuja joissa on tuhottu vaikkapa lasten leluja voidaan käyttää propagandassa perustelemaan Ukrainan sodan oikeutusta. Sekä samalla kannustamaan länsimaita lopettamaan Ukrainan tukemisen. Eli jokainen maailman varasto ei ole merkityksellinen kohde.
Mutta propagandan käsissä nuo merkityksettömät kohteet eivät ole merkityksettömiä. Periaatteessa noissa tapauksissa voidaan uhrata muutamia lapsiakin, jotta voidaan osoittaa, että vihollinen on barbaari, joka ansaitsee tulla tuhotuksi. Eli täysin moraaliton ihminen voisi käyttää esimerkiksi miehitetyltä alueelta pakkosiirrettyjä lapsia tällaiseen operaatioon. Ja tietenkin lasten ruumiit saavat vastapuolen tukijoiden sympatiat katoamaan. Ihmiset tietävät mitä he näkevät. Ja esimerkiksi Hitlerin keskitysleirit toimittivat lasten ruumiita propagandan aineistoksi. Samoin saksan einsatzgruppen ryhmät käyttivät venäläisiä sotasaalis-aseita tehdessään kovan luokan rikoksia Itäisessä Euroopassa.
Ohjeiden mukaan uhrien piti olla sellaisia, että ne herättävät vihaa tekijöitä kohtaan. Saksalaiset saattoivat syyttää lapsia siitä, että he olivat yrittäneet myrkyttää heidän ruokaansa. Tai sitten myöhemmin NKVD saattoi syyttää alaikäisiä siitä, että he olivat vieneet saksalaisia omiin kyläänsä ja näyttäneet juutalaisia tai partisaaneja rivistä. Toki voi olla että osaa noista ihmisistä joita saksalaiset ampuivat olisi odottanut sama kohtalo myös Stalinin käsissä. Myöhemmin Stalin kohteli ihmisiä jotka eivät olleet lähteneet kotoaan saksalaisten lähestyessä kansan vihollisina. Heitä siirrettiin toisille alueille. Ja tuon kohtalon kokivat erityisesti Krimin Tataarit, sekä monet muut kansat, joille Stalin kosti sen, että he eivät olleet totelleet häntä. Stalinille ihmiset olivat välineitä. He olivat olemassa vain siksi,, että he voivat palvella häntä itseään.
Kun teot on tehty venäläisillä sotasaalis aseilla, niin silloin partisaaneja sekä NKVDtä epäiltiin näistä teoista. Ja esimerkiksi Riga-Kaiserwaldin keskitysleirin uhrien keski-ikä oli alle 20 vuotta. Mutta voidaan luontevasti olettaa, että esimerkiksi Ukrainalaista kootut SS-osastot saattoivat olla NKVDn soluttamia. Ja Stalinille sopi varmasti että kyliä tuhottiin järjestelmällisesti. Nimittäin se oikeutti hänen omat tekonsa. Eli Stalinin miehet saattoivat ohjata tekaistujen ilmiantojen avulla SS-miehiä kyliin, joista ei löytynyt tarpeeksi vapaaehtoisia partisaanien joukkoon. Tuon toiminnan tarkoitus oli virallisen paperin mukaan “aktivoida ja kannustaa siviilejä liittymään partisaaneihin”.
Sodan lopulla monia jotka olivat jääneet Saksan valloittamalla alueelle odotti karu kohtalo. Heitä syytettiin yhteistoiminnasta vihollisen kanssa. Samoin partisaanit joita ei koskaan otettu vangiksi syytettiin nyt sotarikoksista. Sekä tietenkin ryöstelystä sekä murhista. Nuo teot oli tehty komissaarien käskystä, mutta sodan jälkeen noita tekoja käytettiin mustamaalaamaan partisaanien mainetta. Stalinin käsissä kuollut sankari oli paras sankari. Ja jos tuo sankari olisi sitten vielä ymmärtänyt tehdä pari riikosta, niin kukaan ei varmaan kyselisi mitään hänen kohtalostaan.
Stalin taas määräsi pyöveleitään ampumaan alaikäiisä, ja sitten syytti heitä lasten surmaamisesta. Kummassakin tapauksessa pahuuden banaali logiikka on se, että näin ihmiset saadaan vihaamaan noita tekijöitä. Kyseisten tekojen tekijöitä vihataan. Ja viha saa ihmiset käyttämään oman käden oikeutta. Noissa halveksittavissa tapauksissa logiikka on se, että jos viha kohdistetaan tekijöihin, niin käskijät pääsevät pakoon. Eli alemmat tekijät jotka operoivat kentällä joutuvat vastuuseen. Ja käskijät pääsevät pälkähästä, kun todistajia ei enää ole jäljellä. Eli jokaisessa tapauksessa nuo kenttämiehet toimivat “omasta aloitteestaan”, eikä kukaan missään muistanut antaneensa käskyjä.
X-X-X-X-X
Mutta siis kuten tiedämme, niin kaksikäyttötuotteiden aikana raja sotilas- ja siviili teknologian välillä on hyvin kapea. Datakeskukset joita käytetään sotilaallisten operaatioiden tukena ovat sotilaallisia kohteita. Ja jossain skenaarioissa esimerkiksi Pohjois Korea tai muu vastaava valtio voi käyttää kaupallisia datakeskuksia operaatioissa, jotka on suunnattu länsimaita vastaan. Tuolloin tuollaisen valtion tiedustelun omistama yhtiö ostaa datakeskus kapasiteettia mahdollisesti esimerkiksi Amazonin palvelimilta, ja käyttää tuota välinettä mahdollisesti USAa tai muita länsimaita vastaan.
Samoin meidän pitäisi muistella myös sitä, että esimerkiksi öljynjalostamo ei ole sotilaallinen kohde, jos sen tuotteet eivät mene asevoimien käyttöön. Ja tietenkin Venäjä sekä muut maat varmasti korostavat tällaisia asioita. Eli jos makkaratehtaan tuotteet menevät armeijan sotilaille, niin silloin makkaratehdas on sotilaallinen kohde. Mutta samalla kun me luemme siitä, miten Venäjän asevoimia kohdellaan kaltoin tai että hyökkäys Iraniin on ollut jotenkin laiton, niin samalla meidän pitäisi muistella sitäkin, että esimerkiksi puolueettomien maiden lipun alla olevia laivoja ei saisi tulittaa.
Kansainvälisen lain mukaan siviilikohteeseen hyökkääminen on rikos. Mutta mitä sitten jos siviilikohde ruokkii asevoimia tai asevoimille kriittistä infrastruktuuria?. Mikäli väestönsuojaa käytetään sodan johtoon niin se on sotilaallinen kohde. Ja meidän pitää muistaa sellaisiakin asioita, Että esimerkiksi Saddam Hussein sekä monet muut diktaattorit eivät suinkaan häpeile käyttää siviilejä ihmiskilpinä. He saattavat asentaa nuo sodan johtamiseen tarvittavat antennit siviili väestönsuojan katolle, ja sitten kun pommi putoaa katon läpi, niin nämä kansainvälistä oikeutta hyväkseen käyttävät ihmiset saavat esitellä siviilien ruumiita omassa propagandassaan.
Ehkä pommin pudottaminen väestönsuojaan jota perustellusti epäillään olevan vihollisen komentokeskus on sotarikos. Mutta samalla pitäisi kysyä siitä, että miksi tuo isku määrättiin? Mitkä olivat iskun perusteet? Ja sitten voidaan sanoa että suuntimalaite antoi tiedon siitä, että tuosta kohteesta lähti radio viestintää, jota voidaan perustellusti olettaa olevan kytköksissä sodan johtamiseen. Mutta Wildberries varaston kohdalla tiedustelutieto on voitu hankkia tavalla, joka vaatii lähteen suojaamista. Joten jos isku on tehty jonkin tiedustelutiedon perusteella, niin silloin tietenkin voi olla, että joku on antanut väärää tietoa noille Ukrainan tiedustelun virkailijoille.
Siis kuka tuota väärää tietoa voisi antaa. Sitä voisi antaa ihminen, joka on kateellinen tuon verkkokaupan omistajalle. Eli se voi olla Venäjän organisoitu rikollisuus. Se voi olla tuon verkkokaupan omistajan ex-aviomies. Venäjän talous on tällä hetkellä pitkälti muutettu sota taloudeksi. Tossa maassa jokaisen vähänkin merkittävän toimijan on annettava kaikki mahdollinen tuki tuolle Ukrainan sodalle. Itse uskoisin että Wildberries on yhtiö, joka tukee joko Venäjän sotaa tai poliitikkoja taloudellisesti.
Eli juuri tämä lojaalisuutta koskeva vaatimus tekee periaatteessa jokaisesta varastosta sotilaallisen kohteen. Jokainen lenkkitossu voi palvella asevoimien koulutusta. Jokainen juna voi kuljettaa aseita tai sotilaita. Ja jokainen auto voi olla matkalla rintamalle. Tai se voi kuljettaa lentäjää, joka on lähdössä iskemään Ukrainan kohteisiin. Ja jos Putinilta sekä hänen alaisiltaan kysytään, niin kaikki Ukrainan tuhoamat kohteet ovat tietenkin siviilikohteita. Putin itse kuljettaa miehitetyiltä alueilta kerättyjä lapsia Pohjois Korean aivopesu leireille. Sekä kohdistaa ilmeisesti pakkosiirtoja sekä järjestelmällistä terroria mieheittämiensä alueiden siviilejä kohtaan. Kansainvälinen laki on mielenkiintoista luettavaa. Se kun ei oikeastaan suojele ketään.
Dronet muuttavat jokaisen soutuveneen sota-alukseksi. Droneilla voidaan kuljettaa aseita ja huumeita hyvinkin pitkän matkan päähän. Eli sama drone joka kuljettaa pizzoja voi kuljettaa aseita ja huumeita esimerkiksi vankiloihin. Tai niitä voidaan käyttää rajan yli tapahtuvaan salakuljetukseen. Periaatteessa jokainen Venäjän “varjolaivaston” alus voi tehdä myös drone-hyökkäyksiä. Tai niistä voi soluttautua sukeltajia jopa Suomen rannikolle. Joten tällaisten asioiden takia meidän pitää muistaa, että jokainen alus tai väline voi olla sotilaallisessa käytössä.
Eli se miten sota on muuttunut määrittelee sen, miten kansainvälistä lakia luetaan. Ja tietenkin on mahdollista että esimerkiksi Venäjän GRUn tai FSBn agentit itse ohjasivat ijohonkiin siviilikohteeseen. Esimerkiksi lasten leluja sisältävä varasto on asevoimille merkityksetön kohde. Eli Venäjän asevoimat voivat tuolloin jakaa väärää tietoa ja uskotella, että joku varasto on asevoimien ammusvarastona, ja sen sisällä onkin sitten lasten leluja. Kohde on sotilaallisesti täysin merkityksetön, mutta sen avulla voidaan todistella sitten Ukrainan julmuutta. Sekä perustella sodan oikeutusta.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/556
https://www.verkkouutiset.fi/a/ukrainasta-kaapattuja-lapsia-kyyditaan-aivopesuleireille-pohjois-koreaan/#430c0237
https://yle.fi/a/74-20238832





















