Mistä saadaan perusvoimaa on päivän toiseksi suurin ongelma COVID 19 jälkeen.
Kun uusiutuva energia yleistyy, niin silloin sen käyttö halpenee. Jos ajatellaan esimerkiksi turbiineja, niin niiden muuttaminen vetykäyttöisiksi on erittäin helppoa. Eli lentoliikenteestä saadaan hyvin helposti tehtyä ensimmäinen täysin hiilidioksidivapaa liikennemuoto, jos lentokoneet vain muutetaan käyttämään vetykaasua, jonka kaikki päästöt ovat vettä. Tuolloin käytettävä vety pitää kuitenkin tuottaa ekologisia menetelmiä käyttäen.
Valtion tukea uusiutuvaan energiaan tarvitaan, jotta laitteiston sekä muun tekniikan kehittäminen on mahdollista, ja siitä saadaan myös äänetöntä. Moderni yhteiskunta perustuu siihen, että tieto kulkee nopeasti erilaisissa johtimissa, mutta nuo johtimet tarvitsevat myös sähköä, jotta tieto voi kulkea sekä sitä voidaan prosessoida.
Tietoyhteiskunnan akilleen kantapää on nimenomaan perusvoima, jota pitää tuottaa sen prosessien eli tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien runkojärjestelmien ylläpitoon. Eli voidakseen toimia täydellä teholla pitää tietoyhteiskunnan tuottaa sähköä laitteistoihin, jotka tekevät siitä ylivoimaisen tehokkaan perinteiseen malliin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna.
Tietoyhteiskunnan kulmakivi on Internet, tehokas sekä turvallinen tietoverkko, jolla voidaan jakaa tietoa riippumatta tiedon laadusta vaikka toiselle puolen maailmaa. Internet tekee mahdolliseksi sen, että esimerkiksi CAD (Computer Aided Design)-kuvia voidaan toimittaa Suomesta Kiinaan ilman mitään aika viivettä, ja sen takia esimerkiksi Suomalainen insinööritoimisto voi tehdä jonkun tuotteen sekä siihen kuuluvat piirustukset, ja lähettää ne tuonne kauas itään, jossa sitten tuo kuva syötetään suoraan esimerkiksi CAM (Computer Aided Manufactur) järjestelmille, joissa tietokoneen ohjaama työstökone sitten tekee työn. Mutta kuten tiedämme tällainen järjestely vaatii paljon sähköä, koska Internetin tuki palvelimet eivät ole mitään pieniä laitteita.
Sähköä voidaan tuottaa joko fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, kivihiilen sekä maakaasun. Tai uusiutuvien polttoaineiden kuten puun sekä turpeen sekä biologisesti tuotetun metaanin avulla. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä että esimerkiksi suuri määrä puuta kaadetaan metsästä suoraan lämpövoimalan uuniin. Uusiutuvien polttoaineiden kuten halkojen polton ongelma on siinä, että tuo sitten tuottaa uutta hiilidioksidia, ja jos metsästä aiotaan tehdä hiilidioksidinielu, niin sen pitää kuluttaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä se kasvaessaan tuottaa, ja sitten tuota hiiltä, mitä kasvien solukoihin on jäänyt ei saa vapauttaa suoraan ilmakehään.
Itse asiassa se että kasvien solukoihin jäänyt hiili vapautuu poltettaessa ilmakehään tekee kaikista fossiilisista sekä uusiutuvista polttoaineista hiukan huonoja, jos ajatellaan hiilidioksidi kuormitusta. Ydinvoiman kohdalla taas ongelma on sekä se, että mistä saadaan esimerkiksi tarvittavaa uraanimalmia. Uraani eli alkuaine nro 92 on raskain luonnosta löytyvä alkuaine, jota kaivetaan kilometrejä syvistä kaivoksista.
Joten sen kaivaminen on todella kallista. Noin promille uraanimalmista sisältää uraanin isotooppeja, joita voidaan hyödyntää, ja sen takia kyseinen polttoaine on muutenkin kallista, vaikka säteilyä sekä muita turvatoimia sekä rikastusprosessia ei oteta lukuun. Tietenkin esimerkiksi ydinaseista otettua plutoniumia voidaan käyttää myös sähkön tuotantoon, mutta sitten siihen sisältyy muutamia muita ongelmia, kuten mistä saadaan uutta plutoniumia kriisien hallintaan. Kun energiaratkaisuja kehitetään, niin silloin tietenkin pitää muistaa, että sen pitää olla oikeasti käytettävissä oleva ratkaisu.
Fuusiovoima on ehkä tulevaisuudessa käyttökelpoinen malli, mutta kun tämän päivän ratkaisuja kehitetään, niin maailmassa ei ole yhtään oikeaa sähköverkkoon liitettyä fuusiovoimalaa, vaikka ne tietenkin kiehtovia laitteita ovatkin. Joten meidän pitää joko rakentaa uusia ydinvoimaloita, kaataa metsää haloiksi tai sitten kuivattaa joukko soita tai keksiä joku muu energianlähde, jotta saamme energiatarpeen tyydytettyä. Se mikä sitten on ongelmallinen asia on se, että tuo energianlähde ei saa aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Jos ajatellaan sitten sitä, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi juuri sähkön kulutukseen, niin silloin sään lämmetessä hiilidioksidin tuotanto laskee. Samoin koronavirus saa aikaan sen, että maailmassa on säästöliekki päällä. Kuitenkin jos ajatellaan sitä että miten meidän pitää tuottaa energiaa, niin silloin voidaan valita kaksi tietä. Ensimmäinen sekä helppo tie on ostaa sähköä toisesta maasta tai sitä voidaan tuottaa omassa maassa sellaisella polttoaineella, mikä tuodaan toisesta maasta. Sähkön tuotanto on siis energian tuotantoa, eli sähköä voidaan tuottaa maahan joko sähkön tai sen tuotantoon tarvittavan polttoaineen muodossa. Ja tuolloin kansainvälisten kriisien sattuessa olemme sitten riippuvaisia energiaa toimittavan valtion suopeudesta.
Tai sitten voimme kehittää jonkun vaihtoehdon, mikä olisi riippumaton ulkomaisista toimijoista. Yksi vaihtoehto olisi turve, eli soiden kuivattaminen sekä metsän kaataminen voivat nostaa työllisyyttä, mutta sitten voi käydä niin, että maassamme ei ehkä ole tarpeeksi metsää ja turvetta, jotta voimme siirtyä halkojen käyttöön energian lähteenä. Joten sen takia meidän pitää voida kehittää muun kaltaista sähkön tuotantoa, joka voi olla tuuli, maalämpö tai joku muu tapa tuottaa sähköä ekologisesti. Ja tekniikan yleistyessä myös esimerkiksi melu ja muut haitat saadaan poistettua.
https://yle.fi/uutiset/3-11332876
Kommentit
Lähetä kommentti