Siirry pääsisältöön

Normaali katoaa epänormaalin alle

 
 

Normaali katoaa epänormaalin alle

Termi keskivertoinen ei sovi mihinkään tutkimukseen tai journalismiin. Me jostain syystä etsimme aina äärimmäisiä arvoja tai lukuja sekä muita tapauksia, joita on mukava esitellä yleisölle. Kun katsomme lehtiä tai televisiota, niin ne osoittavat helposti, että keskiverto lapsi on ADHD:tä sairastava olento, jolla on erittäin pitkä lista sairauksia, mikä valvottaa aikuisia 24/7, niin että he eivät saa koskaan oikeastaan nukuttua. Samoin esimerkiksi keskiverto ihminen ei varmaan ole mikään triathlonisti, tai muu ultraurheilija, eikä keskiverto korona tapaus vie ihmistä suoraan kuoleman porteille, vaikka tietenkin mediaa seurattaessa tämä asia ehkä saa valtavat mittasuhteet. 

Tällaiset superlatiivit, missä henkilö toimii äärimmäisessä lajissa urheilijana tai hänellä on ties mikä sairaus, joita on Suomessa vain 20 kappaletta, niin silloin mieleen tulee se, että mistä tällainen asia on sattunut löytämään tiensä julkisuuteen. Olen varma että esimerkiksi pitkittynyt puberteetti-ikä tai muu vastaava asia ei varmasti saa yhtä paljon julkisuutta kuin joku hyvin harvinainen geneettinen poikkeama. 

Puberteetti-ikä on asia, joka saattaa oikeasti muuten pitkittyä, jos henkilöllä on puberteetti-iässä erityisen voimakas hormonien eritys, eli tuollainen ihminen ei ole mitenkään erityisen lapsellinen, mutta hänellä saattaa olla esimerkiksi sopeutumisvaikeuksia, koska nuo elimistöön jääneet hormonit saattavat aiheuttaa aggressiota. Yleensä nuo sopeutumisvaikeudet menevät ohi melko nopeasti, mutta joskus käy niin, että ne vievät henkilön tielle, mikä pitää kyllä katkaista. 

Keskiverto ADHD potilas ei kaahaa autolla läpi näyte-ikkunan tai muuten ole mitenkään erityisen huomiota herättävästi, ja käytöstä voi aina parantaa. Eli jos ihmiselle annetaan kaikki asiat anteeksi siksi, että hänellä nyt vain sattuu olemaan joku sairaus tai miksi näitä asioita nyt sitten kutsutaan, niin silloin lähdetään aivan väärälle tielle. Jos ihminen kasvatetaan hyvin, eli hänelle asetetaan terveitä rajoja sekä rangaistaan asiallisesti, niin silloin voidaan lähteä siitä, että henkilö voi lähteä aivan tavalliseen työhön. 

Mutta jos kasvattaminen ei kiinnosta, niin silloin me voimme tietenkin lähteä sellaiselle tielle, missä henkilö kasvaa kuin Aveyronin Viktor(1)parhaina päivinään. Eli hänestä tulee silloin susilapsi, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä “pellossa kasvanut”. Jos ihmistä ei kasvateta mitenkään, ja kaikki mitä hän sattuu pyytämään annetaan, niin silloin tuloksena on suoritus, minkä edessä mikä hyvänsä ADHD tapaus tuntuu lomalta. 

Me pelkäämme lapsia siksi, että he tekevät tarkalleen ottaen samaa mitä me teemme, mikä saattaa paljastaa meistä asioita, joita emme muille halua näyttää. Ja lapsilla on sellainen tarve, että he hakevat sitten suojelua muilta vanhemmilta henkilöiltä, jos he eivät sitä vanhemmiltaan saa. 

Tuolloin tuloksena on katulapsi, joka on oikeastaan vain lievempi muoto Aveyronin Viktorista, joka oli lapsena hylätty metsään. Kun noita villejä lapsia tutkitaan, niin he ovat saattaneet kasvaa susien laumassa, ja he ovat leimautuneet susiin. Katulapsen sekä susilapsen ero on siinä, että jälkimmäinen kasvaa ilman ihmiskontakteja. Katulapsi taas kasvaa “epäasiallisten ihmisten ympäröimänä”.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...