Miksi tätä on vaikea tunnustaa?
Usein kun ihminen kertoo omistavansa sata Ferraria tai muuta urheiluautoa, niin hänestä tehdään suuria juttuja lehteen. Samoin kun ihminen omistaa satoja kalliita koruja sekä taloja, niin häntä katsotaan ihaillen, ja hänen osaamistaan kiitellään. Jos ihminen taas on esimerkiksi Mensan jäsen, niin silloin hän taas on pelkkä diiva. Eli eikö olekin ihmeellistä että miten omaisuus vaikuttaa siihen mitä mieltä muut ovat ihmisestä?
Äly vaikuttaa elämään enemmän kuin sosiaaliluokka, mutta sitä on vaikea tunnustaa sanotaan tämän päivän Helsingin Sanomissa tai oikeastaan siinä olevassa professori Markku Jokelan haastattelussa. Ja miksi tätä ei voida tunnustaa? Syy siihen, miksi ihminen nyt vain sattuu olemaan luomakunnan herra, johtuu pitkälti siitä että olemme niin paljon älykkäämpiä kuin muut eläimet, ja sitä kautta luomme tekniikkaa, mikä tekee meistä ylivoimaisia muihin lajeihin verrattuna. Joten miksi älyn vaikutusta myös lajimme sisällä on vaikea käsitellä?
Maassamme puhutaan välillä suureen ääneen sekä samalla myös kulmia kohottaen siitä, kuinka esimerkiksi lukukausimaksut voivat vaikuttaa loistavasti siihen, että yläluokan ihmiset olisivat kauempana tavallisista ihmisistä kuin he muuten olisivat? Tällaisessa keskustelussa huomataan myös se, kuinka sosiaalinen menestys muuttuu määritelmäksi siitä mitä menestys oikeastaan on. Menestys on melko erikoinen asia, ja jostain syystä ainoa menestyksen mittari on maallinen mammona. Eli se että ihminen on rikkaasta perheestä tekee hänestä pystyvän kaikkeen mahdolliseen.
Eli siis palataan aiheeseen ja vastataan siihen suureen kysymykseen, että miksi älykkyyttä ei pidetä menestyksen mittarina? Syy tähän on ehkä se, että jos esimerkiksi joku suuren tehtaan omistaja suuttuu siitä, mitä sanomme, niin hän saattaa sanoa, että emme pääse töihin hänen omistamaan tehtaaseen. Siksi ei suuren tehtaan omistajaa ole sopivaa haukkua tai hänen kykyään kyseenalaistaa.
Meidän yhteiskunnassamme on etusija niillä, joilla on kykyä ja taitoa johtaa, mikä on tietenkin hyvä asia. Mutta se kenen kannalta asiaa katsotaan määrittää sen, mitä tarkoittaa johtaja, jolla on kykyä sekä taitoa. Johtajan tehtävä on toimia yrityksen omistajien edustajana sekä edunvalvojana yrityksessä. Liike-elämässä johtajan tehtävä on tehdä tulosta. Se miten tuo asia, jota nimitetään tulokseksi mitataan on raha, joka virtaa yhtiön sekä sen osakkaiden taskuun.
Eli hyvä ja taitava johtaja tuo voittoa niille, jotka omistavat yrityksen. Tämä tarkoittaa sitä, että johtamistaidot sekä kyky mitataan hyvin helposti positiivisen rahavirran suuruutena, eikä muusta ole väliä. Joskus on sanottu että mitä suurempi johtaja on, niin sitä suurempi on hänen aiheuttamansa tappio, jos asiat sattuvat menemään vähän väärin.
Suuri johtaja ei voi koskaan olla väärässä, ja siksi esimerkiksi johtajien asema takaa sen, että heitä ei koskaan kyseenalaisteta ainakaan alaisen taholta. Eikä kukaan suuri johtaja ole koskaan julkistanut älykkyysosamääräänsä, joten sitä ei varmasti kukaan muu kuin he itse ole koskaan nähnyt. Suurilla johtajilla on aina suuri määrä alaisia, joilla on paha tapa kertoa suurelle johtajalle kaikki mitä muut puhuvat, ja tietenkin tällainen asia kannattaa muistaa, kun itse puhuu jostain asioista. Mutta ehkä tämä valottaa sitä, miksi maassamme arvostetaan niin paljon sosiaalista asemaa.
Kommentit
Lähetä kommentti