tiistai 26. lokakuuta 2021

Miten kalan uloste vaikuttaa kasvihuoneilmiöön?


Kalan uloste on erittäin hyvä lannoite. Ja jos kalojen määrä vähenee se vähentää nimenomaan kasviplanktonin saaman ravinteen määrä vähenee. Tuo aiheuttaa kasviplanktonin sitoman hiilen määrän vähenemisen, koska kasviplanktonin määrä vähenee koska se ei enää saa ravintoa. Kun ilmakehän lämpötila kohoaa, niin se vaikuttaa myös valtameren pintalämpötilaan, niin että se kohoaa. 

Tuolloin kalojen lisääntyminen vaikeutuu, koska kalojen munat eivät ehkä kuoriudu. Tai sitten kalojen poikasia kuolee aikaisempaa enemmän koska ne eivät saa enää ruokaa. Tuo kalanpoikasten ruoka voi olla kasviplanktonia tai sitten se voi olla vedessä eläviä hyönteisiä, jotka käyttävät ravintonaan kasviplanktonia.

Eli ravintoketjun alussa on aina kasvi tai kasviplankton. Kohoava meren pintalämpötila saattaa tuhota hyönteisten munia. Suljetussa ekosysteemissä kuten lammissa taas kohoava lämpötila saa myös bakteerien määrän kohoamaan. Jos veden happipitoisuus laskee, niin se aiheuttaa kalojen joukkokuoleman. 

Eli levää alkaa kasvaa entistä enemmän, mutta lopulta levä kuolee. Ja bakteerit alkavat käyttää biomassaa ravintonaan. Tuo pudottaa vesistön happipitoisuuden, mikä aiheuttaa sen että bakteerit alkavat muuttaa aineenvaihduntaa anaerobisesti toimivaksi  Suurin osa anaerobisesta ympäristöstä peräisin olevista bakteereista on myrkyllisiä, jos ne eivät vaihda aineenvaihduntaa aerobiseksi. Anaerobisten bakteerien aineenvaihduntatuotteet ovat myrkyllisiä.  Ja nuo myrkylliset  bakteerit saattavat sitten päästä jopa valtamereen. 

Tuolloin kalat voivat syödä noita bakteereja, mikä aiheuttaa niiden kuoleman. Jos kasviplanktonin määrä laskee, niin se vaikuttaa valtamerten kykyyn sitoa hiiltä ilmasta.  Nimittäin valtameressä vesi itse ei sido hiiltä vaan tuon sitomisen suorittaa kasviplankton, mikä vaatii kalan ulostetta lannoitteeksi. 


Mistä heikon signaalin tunnistaa?



Heikon signaalin havaitseminen on kuin etsisi tulikärpästä katulamppujen keskeltä. 


Heikon signaalin havaitsemista voidaan verrata siihen, että yritetään etsiä tulikärpänen katulamppujen keskeltä. Katulamppujen valo peittää tulikärpäsen lähettämän valon. Jos ajatellaan lehtiuutisia sekä muita tietolähteitä, niin silloin voidaan sanoa että tuo lehtijuttujen sekä esimerkiksi urakoiden hinnoittelun kautta saatu signaali saattaa pyöriä jonkin asian ympärillä, mitä ei sanota ääneen, mutta joka on olemassa. 

Voidaanko heikko signaali vaientaa? Saattaa olla niin, että yritys vaientaa tai peittää heikkoa signaaleja muuttaa ne näkyviksi. Ja tuolloin sitten nuo heikot signaalit saattavat muuttua trendiksi. Ja laajetessaan trendi voi skaalautua läpi koko yhteiskunnan muuttuen megatrendiksi, joka on asia mikä voidaan havaita läpi koko liiketoimintaympäristön. Tai ehkä tuo megatrendi sitten skaalautuu läpi koko yhteiskunnan, muuttuen ehkä hyvinkin näkyväksi osaksi vaikkapa katukuvaa. 

Se että esimerkiksi kaapeli urakoiden hinta kohoaa tarkoittaa sitä, että kaapeleita aletaan uusia hyvin nopealla tahdilla, ja se saattaa merkitä sitä, että esimerkiksi jokin uusi ratkaisu on tulossa internetiin. Heikkojen signaalien havaitseminen sekä niiden merkityksen tajuaminen on asia, mikä saattaa antaa toimijalle etulyöntiaseman. 

Heikkojen signaalien tunnistaminen auttaa siihen, että voidaan ennustaa tulevaisuutta. Mutta kun heikko signaali on muuttunut uutiseksi, on siitä tullut trendi. Periaatteessa heikko signaali on havaittavissa siitä, että jotain asiaa hehkutetaan mediassa. Ja tuo asia on ehkä yhteneväinen sekä kaikkia liiketoiminta- ja yhteiskunnallisia sektoreita yhdistävä prosessi, joka sattuu vähän joka puolella. 

Yksi merkki siitä että jotain uutta ja ihmeellistä on tulossa on se, että ympäri maata yhtiöt sekä yksityiset toimijat haluavat jotain remontin lajia. Tai oikeastaan se, että esimerkiksi teknologia-yritysten sekä niiden johtajien terävin kärki varustautuu jollain tietyllä välineellä, tai hankkii jotain tiettyjä ratkaisuja kuten kaapeleiden uusimisia tai muuta vastaavaa. Jos yhtiön johto voi havaita heikon signaalin eli asian mikä ehkä yhdistää jokaista toimialaa tai yhteiskunnan tasoa ennen muita, niin se voi säästää huomattavasti rahaa. 

Jos asialla on vaikutusta, niin se aiheuttaa reaktioita. Mitä suurempi reaktio on kyseessä, niin sitä suurempi vaikutus tuolla asialla on. Merkityksetön asia ei aiheuta reaktiota. Ja jos kyseessä on tiukka vastarinta, niin silloin pitää aina kysyä että kuka vastustaa, ja mikä tuon vastarinnan argumentti on? Siis onko kyseessä tunteisiin vetoava kirjoitus. Vai perustuuko kirjoitus faktoihin?  

Yksi esimerkki siitä että jollain asialla on merkitystä on seurata muutosvastarintaa. Se mikä vastustaa muutosta on usein työväestön vanhin sekä pisimpään työelämässä vaikuttanut osa. Nuo henkilöt eivät ehkä enää halua lähteä päivittämään omaa osaamistaan. Ja siksi he useimmiten vastustavat muutosta. Sen takia kannattaa aina seurata sitä, miten esimerkiksi lehdistö asennoituu joihinkin asioihin. Samoin kannattaa miettiä sitä, että ketä mikäkin asia palvelee? 

Siis heikko signaali on kuin säie, joka kulkee läpi erilaisten kirjoitusten sekä muiden julkaisujen. Nuo julkaisut saattavat vaikuttaa olevan täysin erillisiä sekä itsenäisiä sekä edustavan täysin erilaisia toimialoja. Mutta jos noita julkaisuja katsellaan hyvin tarkasti, niin voidaan huomata, että niissä toistuu jokin tietty teema. Tuo toistuva asia saattaa olla esimerkiksi tietty sanamuoto tai joku teema, joka kerran toisensa jälkeen toistuu julkaisuissa. Seuraamalla näitä asioita voidaan etsiä sitä, että onko noiden asioiden takana ehkä sama taho. 


maanantai 25. lokakuuta 2021

Verkostoitumista sekä puolalaista oikeuslaitosta



Tänään huomasin internetissä uutisen siitä, kuinka entistä nuoremmat hakeutuvat kalliille yliopistoon ja korkeakoulun pääsykokeisiin valmentaville kursseille. Noille tukiopetus kursseille  hakeutuu kuulemma jo peruskoulussa olevia. Onko lukioiden taso laskenut, vai miksi nämä kurssit kiehtovat? 

Itse olen sitä mieltä että jossain tapauksissa tahto hakeutua näille kursseille on se, että vanhemmat toivovat lastensa saavan niiden kautta verkostoja sekä sellaisia tuttavia, joista heille on tulevaisuudessa hyötyä. Eli kun lapsi jo nuorella iällä muodostaa verkostoja niin sanottujen hyvin toimeentulevien perheiden lasten kanssa, niin he voivat sitten myöhemmin hakea noiden perheiden omistamiin yhtiöihin työharjoitteluun sekä työhön. 

Joten jos nuorena muodostaa verkostoja oikeanlaisten ihmisten kanssa, niin siitä on hyötyä koko lopun iäksi. Siis jos ajatellaan että nuo valmennuskurssit ovat verraten kalliita, niin silloin voidaan ajatella että niillä opiskelee niitä ns. “parempia (lue paremmin palkattuja) ammatteja” itselleen haluavia henkilöitä.

On ihmisiä joiden mielestä olisi parempi, että kaikki parlamentaarikot valittaisiin jo ennen syntymää. Tuolla tavoin varmistetaan että kukaan parlamentaarikko ei saa koskaan itse kokea mitään vääryyksiä esimerkiksi yhteiskunnan toimeenpanevien tahojen taholta. Se takaa myös sen, että kukaan ei koskaan vaikkapa irtisano ihmistä, joka voi sitten päästä parlamenttiin. 

Samanlainen verkosto pitää valtaa Puolassa, jossa esimerkiksi oikeuslaitos nähdään vain tekijänä, joka jarruttaa päätöksiä. Tuossa maassa hoetaan mantraa, jonka mukaan tuomioiden pitää miellyttää kansan enemmistöä. “Siis mistä tuomari saa palkkaa”? “Siitä että hän miellyttää suurta enemmistöä” on sanoma, joka varmasti uppoaa tiettyihin ihmisiin. Tuolla tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että esimerkiksi parlamentti voisi päättää sitten siitä, että millaisia rangaistuksia oikeudessa jaetaan. Ja kun parlamentilla sitten on tällainen oikeus, niin miksi sitä ei suoraan siirretä esimerkiksi kaupunginvaltuustoon?

Tuolloin demokratia toteutuisi myös oikeusistuimessa, joka aivan turhaan seuraa poliitikkojen toimintaa. Eli mitä virkaansa hoitavilla tuomareilla ylipäätään tehdään, kun tuomiot voidaan lukea esimerkiksi paikallisessa kunnanvaltuustossa. Virkamiehet vain häiritsevät sitä päätöksenteon harmoniaa, joka kunnioittaa perinteisiä arvoja ja pitää huolta siitä, että mitään mitä parlamentin enemmistö ei hyväksy ei myöskään näy katukuvassa tai missään muuallakaan. 

Mutta jos sitten tuomarien on lähdettävä siitä, että päätösten pitää miellyttää “kansan syviä rivejä”, niin silloin tietenkin unohdetaan lain perusperiaate. Lain perusperiaate on se, että sillä suojataan heikompaa osapuolta. 

Puolan oikeuslaitoksen nykytila ei ole kovin häävi. Valtaapitävä puolue kohdistaa jatkuvia hyökkäyksiä tuomareita sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta vastaan. Mutta miksi tuo puolue on niin suosittu? Vastaus on se, että se osaa tarjota ihmisille yksinkertaisia sekä helppoja ratkaisuja. Ja tietenkin se että ihmiset saavat, mitä he ilmeisesti puolueen mielestä haluavat tietenkin lisää puolueen kannatusta. 

Populistiset poliitikot ovat mestareita muistelemaan sitä, kuka on maassa vallassa. Lain mukaan vallassa ovat ihmiset, jotka ovat saaneet enemmistön annetuista äänistä. Ja koska enemmistö säätää lait, niin miksi enemmistöön kuuluvien pitää ottaa vähemmistö huomioon? Lain mukaan enemmistö säätää lait, ja sitä sitten pitää muiden kunnioittaa. Populistien tuoman ilosanoman mukaan vähemmistön täytyy vain purra hammasta, kun heitä solvataan sekä alistetaan. 

Esimerkiksi vähemmistöön tai kansanryhmään kohdistuva ivallinen kommentointi on varmaan heistä kovin hienoa.Joten mitä kukaan tekee esimerkiksi sellaisella pykälällä, joka kieltää kansanryhmään kohdistuvan kiihottamisen, jos ei itse kuulu tuollaiseen kansanryhmään, jota vastaan kohotetaan mielipiteitä. Ja tuollaiset pykälät pitää heti siivota pois laista, koska se rajoittaa ilmaisunvapautta. 

Tuo kansanryhmä sana varmaan olisi sitten parempi korvata sellaisilla termeillä kuten “parlamentaarikkoon tai parlamenttiin sekä poliisiin kohdistuva kiihottaminen”. Tuolla tavoin saadaan sitten aikaan mukavan ivallista sekä elävää kirjoittelua, jolle koko porukka voi nauraa sitten perjantaina, kun koko miehinen joukko lähtee oluelle. Voi kun niitä vähemmistöön kohdistuvia ivallisia kommentteja on niin mukava lukea. Samoin varmaan jokainen haluaa lukea paikallisen tuomarin lääkärissä käynneistä. 

Siis kuten tiedämme, niin kukaan tuomari tai oikeusoppinut ei koskaan osaa jakaa oikeita tuomioita. Aina jokaisesta tuomiosta on jotain sanottavaa, ja tuollainen asenne sitten varmasti uppoaa äänestäjiin, joille tuomarit esitetään tiskin takana istuvina vätyksinä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen elämän kanssa. 

Ja tietenkin esimerkiksi abortin kieltävä lainsäädäntö uppoaa varsinkin miehiin, joille on jo lapsena opetettu, että naisen paikka on kotona. Tämä logiikka menee näin: jos nainen pysyy kotona, niin silloin hän ei kilpaile miesten kanssa opiskelu- ja työpaikoista. Puolan hallitus on tietenkin myös hyödyntänyt myös muualta tuttua teemaa, jonka mukaan kansallinen lainsäädäntö on asia, mikä on valtiolle pyhä asia. 

Eli aina kaiken edellä on oma kansallinen laki, jossa säädetään asioita siten, kuin oma kansa eli äänestäjien enemmistö haluaa. Ongelma tietenkin on sitten siinä, että jos tarpeeksi miehekästä kirjoittelua sekä lausuntojen antamista jatketaan, niin EU vie tuet. Mutta toki esimerkiksi Venäjä varmaan miellyttäisi liittolaisena paljon enemmän kuin EU ja NATO, koska siellä ei tarvitse turhaan kainostella sitä, mitä mieltä kukin on. No tietenkin jokaisen valtion kansallinen etu varmaan on aina jossain määrin ristiriidassa jonkun toisen valtion kansallisen edun kanssa. 

https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008337016.html

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Rokotteet ja sekä ihmisen oikeudet

Yliopiston tehtävä on haastaa ihmisiä ajattelemaan. Tärkein asia ajattelemaan oppimisessa on se, että kysytään "miksi"? Miksi jotain tapahtuu? Miksi johonkin asiaan puututaan juuri nyt? Tai miksi jotain tiettyä asiaa taas korostetaan? Ja aina kun joku kirjoitus tai muu asia aiheuttaa reaktioita, niin kannattaa miettiä, että mitä jäi sanomatta. On olemassa eräs malli, josta ei juurikaan puhuta. Se malli on se, että esimerkiksi vähemmistöjen nimissä esitettyihin vaatimuksiin aletaan suhtautua ylenpalttisen myönteisesti. 

Sen avulla sitten aiheutetaan vihaa tuota vähemmistöä kohtaan. Olen joskus miettinyt sitä, että oliko esimerkiksi joulujuhlan muuttaminen tai suvivirren poistaminen kevätjuhlan ohjelmasta oikeasti vain sitä, että haluttiin herättää antipatioita vähemmistään kuuluvia kohtaan?

Ja sitten vielä muutama sana esimerkiksi Afrikan tähti-kohusta. Eli kuinka monta kertaa tuota peliä on oikeasti sitten noissa bileissä pelattu tätä ennen? Oliko kyseessä ehkä sitten sellainen "pilottikokeilu"? Tai oliko tuo ilmoituksen tehnyt poistettu kutsulistoilta? 

Maassamme vähemmistöjä kohdellaan merkillisesti ei "esimerkillisesti". Esimerkiksi Afrikan Tähti kohu kertoo siitä, että maassamme suhtaudutaan rasismiin jotenkin kaksijakoisesti. Jos esimerkiksi Afrikkalais-taustainen opiskelija tekee ilmoituksen siitä, että joku asia on rasistinen, niin tuo asia sitten varmaan pääsee lehteen, ja voidaan kysyä että tekikö tämä opiskelija ilmoituksen siksi, että pelattiin Afrikan tähteä vai siksi, että hänet "unohdettiin" kutsua mukaan. Ei mikä on tuon ilmoituksen takana? 

Rasismi on asia mikä varmaan jokaista aina silloin tällöin mietityttää, ja joskus sitten mieleen tulee se, että rasismin nimessä saatetaan vaientaa myös aivan aiheellista kritiikkiä. Mutta se mikä tässä rasismi-keskustelussa on kyllä pistänyt silmään on se, että maassamme yritetään aina miellyttää jokaista ihmistä maan päällä. 

Eli joskus mietin, mitä olisi tapahtunut jos se tasapainoton rillipää eli minä itse olisi tehnyt tuollaisen ilmoituksen? Olisiko siihen reagoitu niin, että tuo ilmoitus olisi aiheeton, vai olisinko ehkä joidenkin opiskelijatovereiden mielestä pelkkä kakara, joka ei vain ymmärrä sitä, miten paljon parempia tai sosiaalisempia muut ovat. Ja jokaisella on oikeus valita oma seuransa, olisi varmaan se vastaus jonka itse olisin saanut. Mutta tietenkään rasismiin ei pidä suhtautua olankohautuksella. 

Maassamme on paljon muitakin kuin etnisiä vähemmistöjä, joita saa sitten ilmeisesti pilkata miten paljon huvittaa. On kaiken maailman seksuaalisia suuntautumisia, jotka saattavat olla henkilölle itselleen hyvinkin henkilökohtaisia sekä samalla eristäviä. Eli noiden ihmisten sopii kuunnella kaiken maailman vitsejä omista asioistaan. 

Samoin on kaiken maailman psykiatrisia sairauksia, joita sairastava ei voi noille sairauksille tai niiden näkyville oireille kuten Tourette- tai epilepsia potilaan kohtauksille eli tarpeelle räyhätä kadulla tai muuten ehkä hiukan silmiinpistävälle käytökselle mitään. Heidät saa heittää suoraan mielisairaalan suljetulle osastolle, koska se on enemmistön kohdalla helpompaa. ADHD potilas ei saa pidettyä huomiota kirjassaan, vaikka hän kuinka haluaisi sitä tehdä. 

Kuitenkaan noita henkilöitä ei kuulemma tarvitse ymmärtää. Ja sama koskee muitakin ihmisiä kuten Down-syndrooman omaavia, sekä kaikkia muita, joiden avulla ei saa luotua kuvaa maasta jonka huomioi vähemmistöjään. Nuo ihmiset saattavat olla aivan tavallisia ulkoapäin, mutta he saattavat tarvita kuulosuojaimia tai korvatulppia, koska pienikin ääni saattaa aiheuttaa tarkkaavaisuuden hiipumisen. Kuitenkin esimerkiksi kuulosuojainten käyttöä ei voida kouluissa hyväksyä, koska se leimaa ihmistä. 

Tästä rokoteasiasta sekä kasvomaskeista on tietenkin hyvin paljon keskusteltavaa. Oletteko koskaan ikinä tai milloinkaan muuten joutuneet käyttämään kasvomaskeja esimerkiksi AIDS-potilaiden takia? 

Kun sitten puhutaan rokotekielteisistä ihmisistä niin heidän perusoikeuksiaan puolustetaan viimeiseen asti. Tietenkin heidät nimetään termillä rokotekriittinen, mikä kuulostaa hyvältä. Tai paremmalta kuin esimerkiksi rokotekielteinen. Sana kriittinen tarkoittaa siis uudessa mediassa sanaa kielteinen, ja jos esimerkiksi johonkin luutuneeseen ajattelumalliin kohdistetaan kritiikkiä, niin silloin tietenkin kaikki ihmiset, jotka ovat jotain muuta mieltä kuin joukon johtaja ovat ylikriittisiä. 

Eli jos ihminen nyt ei vain  viitsi hakea rokotetta, niin häntä sitten huomioidaan jokaisessa tilanteessa. Hänen takiaan maahamme vaaditaan hätäjarrua, eli poikkeustilan uudelleen käyttöönottaminen on asia, mikä varmaan osoittaa sitä, kuinka liberaali tai positiivinen maamme on. Miksi mitään rokotteita pitää hakea, kun maa kuitenkin suljetaan, kun jonkun ihmisen uskonnollinen vakaumus vaatii sitä, että hän saa olla hakematta rokotteita. Saman ihmisen pitää tietenkin päästä jalkapallo-otteluun ulkomaille sekä suviseuroihin. Missään nimessä häntä ei saa koskaan syyllistää eikä hänen vaikuttimiaan kyseenlaistaa. 



tiistai 19. lokakuuta 2021

Afrikan tähti sekä rasismi


Suurin osa meistä ei edes ole tiennyt tai muistanut, että Afrikan Tähti, peli jota myös itse lapsena paljon pelasin on tehty vuonna 1952. Tuossa pelin laatikon kannessa on vasemmassa alalaidassa naamio sekä paasi, joka on joskus tuonut mieleeni mikropiirin. Vuonna 1952 oli tilanne sellainen, että siirtomaat olivat alkaneet Toisen Maailmansodan jälkeen vaatia itsenäisyyttä entistä ponnekkaammin. Ja siirtomaat ovat nykyään rasismin sekä kolonialismin symboleja. 

Afrikan Tähti on muisto kolonialismista. Yhdestä Euroopan historian suurimmista sekä häpeällisimmistä rikoksista. Kun kysytään että muistatteko ehkä Auschwitzin tai GULAG:in vankileirit, joita ei saa koskaan unohtaa, niin ihmettelen sitä, että miksi Afrikassa sekä mm. Eteläisessä Amerikassa sekä Indokiinassa tapahtuneista asioista ei koskaan olla puhuttu sanaakaan? Siis jos ajatellaan Eurooppalaisten toimia tuolla kaukana, niin voidaan sanoa että herrat Hitler, Stalin sekä Mao eivät yhdessäkään ole ehkä saaneet niin paljon ruumiita aikaan, kuin mitä Eurooppalaiset siirtomaa-isännät ovat saaneet aikaan Afrikassa. 

Sanotaan että kolonialismin nimissä on surmattu ehkä satoja miljoonia ihmisiä. Ja sitten vielä seuraa tahaton surmaaminen. Eli Eurooppalaisten mukana tulevat taudit surmasivat ilmeisesti vielä enemmän ihmisiä kuin aseet. Ja joskus ollaan kysytty, että päästivätkö Eurooppalaiset ehkä esimerkiksi mustia rottia intiaanien maissipeltoon, ja oliko joku ehkä tartuttanut noihin rottiin ruttoa?

Jos ajatellaan sitä, että onko esimerkiksi joku peli tai asia kolonialistinen tai rasistinen, niin onko minun kaltaiseni Eurooppalainen oikeastaan oikea ihminen vastaamaan tähän kysymykseen? Itselläni ei ole Afrikkalaista taustaa, joten ehkä itse en koe tätä asiaa mitenkään vastenmielisenä. Mutta kannattaisi varmaan kysyä joltain Afrikkalais-taustaiselta tätä asiaa. Nimittäin he ovat niitä ihmisiä, joita kolonialismin nimissä alistettiin. 

Oliko kolonialisteissa hyviä poikia? Hyvä kysymys. Kaikilla kolonialistisilla mailla ei ole ehkä aivan yhtä raakaa mainetta. Mutta esimerkiksi Saksa tuli mukaan tähän toimintaan verraten myöhään, ja Hollantia ja Belgiaa vaivasi pieni koko. Mutta varsinkin Belgian toimet Kongo-joen alueella saavat mittasuhteet, joita ei kukaan voi käsittää. Osa Belgialaisten tavasta pitää kuria "Leopoldin puutarhassa" olivat kiellettyjä jopa Hitlerin keskitysleireillä. Saksalaisten kohdalla yritystä ja tahtoa oli päästä Ranskan ja Britannian sekä Portugalin ja Espanjan tasolle tuossa toiminnassa. Eli Saksa pani toimeen kovan luokan kansanmurhia omissa siirtomaissaan eli varsinkin Namibiassa ennen Ensimmäistä Maailmansotaa. 

Britit ja ranskalaiset taas antoivat paikallisten päälliköiden hoitaa omat likaiset työnsä. Eli britit sekä ranskalaiset delegoivat paikalliset toimijat omiksi kätyreikseen. Eli muslimi-palkkasoturit suorittivat kaikki asiat mitä eivät britit sekä ranskalaiset halunneet kertoa kotonaan. Eli kun paikallisten sulttaanien joukot varustettiin Eurooppalaisin asein ja sulttaani sitten tehtiin riippuvaiseksi Eurooppalaisten suosiosta, niin silloin tietenkin omat kädet pysyivät puhtaina. Ja aina voi ikävät asiat sitten siirtää esimerkiksi belgialaisten niskoille. Mutta kuitenkin paikallinen päällikkö oli se, joka suoritti pääasiassa kaiken likaisen työn.  

Helsingin yliopistolla on nyt noussut kohu tästä pelistä. Nimittäin siitä tai sen käytöstä maantieteen opiskelijoiden juhlan aiheena on tehty ilmoitus rasismista, ja syynä on se, että joukkueiden piti lehtitietojen mukaan pukeutua aiheen mukaan. Eli tutkimusmatkaajiksi, afrikkalaisiksi tai rosvoiksi. Siinä sitten on joku vetäissyt herneen nenään, ja vaikka hän ei ehkä ole sitten osallistunut tuohon tempaukseen, niin siitä on tehty ilmoitus. 

Eli kun saksalainen vaihto-opiskelija sai tietää Helsingin yliopiston opiskelijakunnan versiosta tästä pelistä, niin hän sitten ilmoitti pelin olevan rasistinen. Mutta voidaan sanoa, että kyseessä saattaa olla hyvinkin eräänlainen väärinkäsitys, eli onko peli sekoitettu erääseen toiseen asiaan. Nimittäin siihen että esimerkiksi löytöretkeilijät tai muuten niin sanotut "mageet" roolit on varattu niille tyypeille, joiden kautta voidaan saada esimerkiksi työpaikkoja tai muuta vastaavaa. Ja alimmat eli "vähemmän mageet" roolit on varattu niille, joiden kanssa ei ole niin kiva olla. 

Onko tuo peli sekoitettu sitten eräisiin toisiin asioihin, joista käytetään nimeä korruptio? Historiaa ei saa pyyhkiä olemattomiin. Sen ovat kaikki huomanneet esimerkiksi kun puhutaan eräiden hallitusten tekemistä rikoksista. Noihin rikoksiin joihin kuuluu mm. Chilen sekä Argentiinan että myös Hitlerin, Maon sekä Stalinin ja monen muun henkilön alaisten tekemät kauheudet eivät ole päätyneet tuomioistuimiin. Noita henkilöitä ei olla syytetty koska ihmiset ovat "halunneet unohtaa". 

Eli kukaan ei voinut laittaa esimerkiksi sotilasjuntan jonkun muun salaisen poliisin kiduttajien kuvia mihinkään seinille, koska se saattoi järkyttää heidän uhrejaan. Uhrien kuvia sen sijaan on kyllä näytetty, ja heidän kohtaloaan on kyselty. Mutta tekijöitä suojelee se, että heidän henkilöllisyyttään ei saa paljastaa. Noiden hirviöiden elämä jatkuu mukavassa pikkuporvarillisessa lähiössä, kun heidän uhriensa ruumiita etsitään jostain kiven kolosta. Eli se mikä noita miehiä suojelee on se, että heidän tekonsa halutaan unohtaa. 


https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2efc44c6-620f-44ad-a89d-8907fce3a34d 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008345409.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008344644.html


lauantai 16. lokakuuta 2021

Marinin hallituksen työtavoista hiukan...



Sanna Marinin hallitus ei ole sen kummempi hallitus kuin muutkaan hallitukset. Vaikka hallituksen pääministeri on Sanna Marin, niin kuitenkin hallituksessa päätökset tehdään yhdessä. Eli yksin Sanna Marin eikä ehkä kukaan muukaan maamme pääministeri ole päätöksiä tehnyt. Ja sitten tietenkin ongelma on siinä, että maamme politiikkaan on pesiytynyt tapa, että hallituksessa pysyminen on puolueelle tärkeämpi kuin mitä vaaleissa on luvattu. Tai siis onko vaaleissa ylipäätään koskaan puhuttu siitä, millaisia lakeja tässä maassa sitten lähdetään ajamaan? 

Tai onko noiden uusien päätösten vaikutusta tavalliseen ihmiseen ollenkaan mietitty? Eli näkyykö se vain sitten siinä, että oman sairaanhoitopiirin tilalle tulee joku HUS-niminen asia? Tai aiheuttaako joku päätös vain sitä, että uusi kyltti tulee terveyskeskukseen? 

 Tai siis korona teki tästä hallituksen alkuajasta poikkeuksellisen, mutta kuten tiedämme niin lopulta kun kriisi saadaan päättymään, niin silloin astuu mukaan kova reaalipolitiikka. Eli koronarauha on tipotiessään, ja kaikki puolueet tähyilevät jo seuraavia vaaleja.

 Koronasta sen verran että rokotettujen kohdalla päästään todennäköisesti normaaliin elämään hyvin pian, jos normaali elämä tarkoittaa bilettämistä aamuun asti. Mutta jos et ole hakenut rokotetta, niin todennäköisesti sen koronan saat. Tekstin aihe ei kuitenkaan ollut koronarokotukset vaan Marinin hallitus. Eli kuten tiedämme, niin hallituksessa jokaisella ministerillä on oma toimialueensa, jota he valvovat mustasukkaisesti. Jos jonkun ministerin toimialueelle tulee säästökuuri, niin se tietenkin saattaa vaikuttaa ministerin omaan suosioon seuraavissa vaaleissa. Eli kuten tiedämme, niin valtion rahoille on paljon ottajia, ja itsellenikin kelpaisi pari ylimääräistä seteliä, jos valtio niitä haluaa jakaa. 

Kuitenkin pitää ymmärtää että valtion omaisuus on rajallista. Ja samalle rahalle löytyy todennäköisesti monia muitakin käyttökohteita kuin minun tai kenenkään muun kansalaisen elämänlaadun parantaminen ilman vastineeksi annettua työpanosta. Enkä usko että kukaan muukaan jättää valtion antamia ylimääräisiä tuloja käyttämättä, jos valtio niitä sitten tulee tarjoamaan. Jos ajatellaan sitä, että valtio jakaa rahaa ihmisille, jotka eivät tee yhtään mitään, niin silloin voidaan sanoa, että hullu on se joka rahaa jakaa ei se joka rahaa ottaa. 

Siis ilmaisen rahan kohdalla syy on jakajassa, enkä ole kuullut koskaan että kukaan on jättänyt valtion takaamia yrityslainoja tai starttirahoja hakematta. Eli varmaan kaikki ovat sitä mieltä että rahaa ei ole koskaan tarpeeksi, ja vaikka sitä olisi paljon, niin silti eivät lisätulot, joiden eteen ei mitään tarvitsisi tehdä olisi koskaan pahitteeksi. Toisaalta jos valtio alkaisi jakamaan paria satasta per kuukausi postiluukuista, niin tuollainen toiminta voi nostaa hintoja, eli se mikä saattaa olla kansalaispalkan ongelma on se, että se saattaa kiihdyttää inflaatiota. Ja jostain pitää rahat tuohonkin kansalaispalkkaan löytää. 

Kun sitten säästöjä pohditaan, niin seuraavaksi sitten jokainen ministeri alkaa muistella sitä omaa äänestäjäkuntaansa. Ja sitten voidaankin säästöt ohjata johonkin toiseen kohteeseen. Mikäli sitten taas eteen tulee päätös, mikä ei ehkä äänestäjiä miellytä, niin sitten mennään sanomaan että "Sanna pakotti". Ja taas on edessä joukko ongelmia. 

perjantai 15. lokakuuta 2021

Maailma on muutoksen edessä



Suurin osa maailman positiivisista signaaleista on niin sanottuja hiekkoja signaaleja. Ne eivät tuo ihmisten eteen suuria otsikoita, mullistuksia tai sotia. Heikko signaali tuo ihmisten eteen esimerkiksi internetin kaltaisten välineiden kehittämistä. Kehittäminen sekä positiivisten asioiden mallintaminen ei ole koskaan ollut suuri uutinen. Internetin kehittäminen on tietenkin osa niin sanottua infrastruktuurin kehitystä. Eli Internet on kehittynyt tietopankista monialaiseksi toiminta-ympäristöksi, jonka yli voidaan esimerkiksi erilaisia robotteja ohjata reaaliajassa.

 Aluksi kaikkien yritysten piti löytää paikka netistä, jotta ne voivat rakentaa mainossivuja. Sitten eteen tuli se, että sosiaalisen median alustojen kautta voitiin tehdä markkinointityötä sekä vastailla potentiaalisten asiakkaiden esittämiin kysymyksiin. Ja jos yritys ei kykene vastaamaan ympäristön asettamiin haasteisiin, niin silloin sen ajat ovat luetut. 

Yhtiö nimeltään Cambridge analytics sekä erityisesti Brexit on osoittanut että tekoälyn avulla voidaan ihmisten mielipidettä muokata melkein miten halutaan. Eli Cambridge analytics keräsi tietoa siitä, miten Britannian konservatiivit sekä EU-kielteiset tahot voidaan sovittaa yhteen. Ensin kerätään tietoa siitä, mitä joku tiettyä asiaa kannattava tai vastustava taho pitää tärkeänä tai mikä tuota tahoa miellyttää. Ja sitten vain lähettämään linkkejä netin kautta niiden poliitikkojen kotisivuille, joiden kannanotot ovat samanlaisia kuin tämän kohteen. 

Mutta kuten tiedämme, niin internet on muuttunut siten, että esimerkiksi perinteiset mainossivut ovat muuttuneet verkkopalveluiksi, joiden kautta voidaan tilata mitä tahansa tuotteita. Tulevaisuus saattaa muuttaa asioita niin, että esimerkiksi skannaamalla jalka voidaan 3D-printterien sekä automaattisten tuotantovälineiden avulla asiakkaalle luoda täydelliset, mittojen mukaan valmistettavat tennistossut.

Uusin asia mikä tulee eteen internetissä on tietenkin kvanttitietokone. Kvanttitietokoneen kyky ratkaista hyvin monimutkaisia laskutoimituksia on paitsi auttanut tutkijoita luomaan uusia malleja monista asioista, joita on ennen pidetty mahdottomina ratkaista. Mutta kvanttitietokone on asia, mikä on oikeastaan karannut käsistä. Uusimpia kvanttitietokoneita kehitetään kvanttitietokoneiden avulla, joten sen takia niiden kehitys on erittäin nopeaa. 

Kvanttitietokoneet tulevat yleistymään. Samoin tiedemiehet sekä myös vakoojat voivat varastoida tietoa joka sitten myöhemmin analysoidaan kvanttitietokoneen avulla. Eli kvanttitietokone tulee mullistamaan tietoturvan mutta myös pakottamaan rakentamaan kokonaan uuden tietoinfrastruktuurin. Internetin pohjalta rakennettavat kehitysmallit eivät ole mitään ylhäältä johdettuja malleja, joten saattaa olla niin, että markkinoilla on jo kvanttitietokoneen pöytämalleja. 

Maailman eikä vain EU on suurimman muutoksen edessä, mitä se on historiassa kohdannut. Maailman suurin ongelma on ilmaston lämpeneminen, mutta myös koko meidän toimintakenttämme on tullut tilanteeseen, mitä emme ehkä ole koskaan ennen ajatelleet kohtaavamme. Kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolensa eikä siis ole mahdollista kehittää asiaa, jota ei voida käyttää mahdollisimman paljon väärin. 

Sosiaalinen media, tekoäly sekä internet ovat välineitä, joiden avulla voidaan tehdä kaikista asioista tehokkaita, Tai sitten noita välineitä voidaan käyttää esimerkiksi siihen, että ihmisten yksityisyys viedään täysin. Mutta onko se sitten niin kauhean väärin, jos ajatellaan että ihmiset levittelevät kaiken maailman puolitotuuksia pitkin ja poikin joka tapauksessa. Joten sosiaalisen median kautta voi jokainen meistä kommentoida tai ainakin yrittää selittää sitä, mitä on tapahtunut. Siis nykyään ei ole olemassa toimijaa, joka on niin pieni, ettei sitä tarvitse huomioida. 

Tulevaisuuden tutkimuksen sekä myös tulevaisuuden ennakoinnin kannalta ongelmallista on se, että esimerkiksi toimijoita on nykyään paljon enemmän ja se tuo paljon enemmän muuttujia jokaiseen skenaarioon, joita käytetään tulevaisuuden ennakoinnissa. Siis jos ajatellaan pohjimmiltaan toimintaa, niin jokaista toimenpidettä eli aktiota seuraa reaktio. Ja vasta toteutettu projekti osoittaa onko reaktio sitten sellainen että se tuo hyvää, vai tuoko se sittenkin pelkkää pahaa? 

Eli jos jotain esimerkiksi rakennetaan, niin siitä seuraa sitten reaktio. Ja reaktio voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, riippuen vähän miltä kannalta asioita katsotaan. Eli jos jonnekin rakennetaan uusia taloja tai eritasoliittymiä, niin tietenkin ne tuovat mukavuutta matkustamiseen tai lisää toimisto, teollisuus tai asuntotilaa. Mutta samalla ne vievät aina palan luontoa. Internet tekee elämästä nopeaa ja se miten netissä pitää asioita hoitaa on asia, mikä kuuluu yleissivistykseen. 

keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Tänään oli Helsingin metrossa ikävä mainos, eli kiusaamista ei ole saatu kitketyksi edes Helsingin yliopistosta



Helsingin yliopistolla on sattunut ikäviä tapauksia, missä viestinnän opiskelijoita on kohdeltu väärin. Eli heitä on ilmeisesti vähätelty sekä ihmisinä että myös ammatillisesti, alistettu sekä myös heidän tekemäänsä työtä on poljettu. Ja kiusaamisen kohteena on ollut ainakin jutun mukaan naisopiskelijoita. Siis ei mikään kovin mukava uutinen, kun ajatellaan että opiskelu korkeakoulussa vaatii tietynlaista kypsyyttä ja kiusaaminen on todella lapsellista. Mikäli kiusaamiseen ei puututa tai sitä ei tuomita oli uhri kuka hyvänsä, niin se jatkuu loputtomiin. 

Kiusaaja itse ei tekojaan erityisesti häpeä eikä hän toimintaansa lopeta vapaaehtoisesti, koska häneltä puuttuu kyky asettua toisen asemaan. Ja yksi kiusaaja voi tuhota koko yhteisön. Sen hän myös tekee ainakin uhrinsa silmissä. Eli uhri kokee koko yhteisön silloin epämiellyttävänä, julmana sekä etäisenä asiana. Se tietenkin pilaa uhrin muistot opiskeluajoilta, joita markkinoidaan ihmisen elämän kivoimpana kokemuksena. Mutta mitäpä kiusaaja siitä välittää. Se riittää, että hän saa katsella toisia alaspäin, ja luvata kavereilleen töitä jostain siivous- tai taksifirmasta. 

Eikä kiusaamista saa hyväksyä kohdistui se kehen tahansa, missään tai mistään syystä. Jos tämä kiusaajien joukko sitten lukee tämän kirjoituksen, niin ehkä heistä nyt tuntuu hyvältä katsoa peiliin. Se että kiusaaminen myönnetään, merkitsee sitä, että siihen voidaan myös puuttua. Joten ehkä me kaikki voimme tehdä työpaikastamme tai oppilaitoksesta paremman paikan kaikille nostamalla kissa pöydälle.  

Se että valtiotieteellisessä, asiaan on puututtu, merkitsee sitä, että kiusaaminen on tiedostettu. Eli asenne näihin asioihin on muuttunut. Enää kiusattua ei jätetä oman onnensa nojaan. Vaan syyllinen on kiusaaja. Laki on tehty suojelemaan heikompaa. Joten sen takia lain mukaan kiusaaja on sitten velvollinen maksamaan kaikki kiusaamisesta syntyvät kustannukset. Kiusatun ei tarvitse sen takia mitä muut hänelle ovat tehneet kantaa häpeää.  

Kiusaaja on aloittanut usein toimintansa jo ala-asteella. Ja koska toimintaan ei olla puututtu on se muuttunut raaemmaksi. Kiusaaja aloittaa aina tönimällä muita, mutta sitten kun hänestä tulee aikuinen niin toiminnalla ei ole enää mitään rajaa. Aluksi kiusaaja saattaa pyytää karkkia siitä, että hän jättää uhrin rauhaan. Mutta myöhemmin seuraa se, että uhrilta vaaditaan lopulta esimerkiksi kokonaista kuukausipalkkaa tai sitten asuntoa.  

Tai seuraukset ovat hakkaaminen sekä muu fyysinen sekä psyykkinen pahoinpitely. Kun kiusaaja kokee tekojensa tuovan suosiota itselleen, niin hän saa siitä yllykettä ja lopulta hän vaatii asuntoja sekä autoja itselleen. Eli koska kiusaamiseen ei puututa, niin se tehostaa kiusaajan toimintaa. Kunnes hän lopulta vaatii kaikkea mitä uhri omistaa itselleen.  

Ennen koulukiusaamiseen suhtauduttiin melko ylimalkaisesti. Fyysiseen väkivaltaan puututtiin, jos se oli törkeää tai tapahtui opettajan silmien edessä. Rehtorien oli helpompi lähettää uhri kuin tekijät psykiatrille, jotta “kouluun saadaan rauha”. Eli se asenne, ettei koulussa kiusata yllytti usein kiusaajia. Tuolloin unohdettiin, että kiusaaja ei koe tekevänsä mitään väärää. 

Kun koulukiusaaja aloittaa toimintansa, niin hän aloittaa sen viattomasti, mutta myöhemmin teot muuttuvat vakavammiksi sekä raaemmiksi. Ja varsinkin aikuisoppilaitoksissa aikuisten kesken tapahtuva kiusaaminen saattaa saada sellaisia piirteitä, että kättä yritetään katkaista tai uhrille annetaan juotavaksi esimerkiksi puuspriitä.  

Eikä esimerkiksi virtsalla tai rikkihapolla täytetyn pullon juottamisesta uhrille koskaan puhuttu. Kiusaajat saattoivat kehuskella, että mitä he saavat toisen tekemään, ja jos sitten toinen ei noudattanut tuota kehotusta tyhjentää pullo, niin sitten tuli pesäpallomailasta päähän. Yleensä tuon tyyppinen kiusaaminen alkaa viattomista piloista, mutta lopulta tuohon pulloon laitetaan akkuhappoa tai metanolia, mikä saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja tai kuoleman.  

Syytä tuohon häpeälliseen asiaan saatettiin etsiä suoraan kiusatusta, koska se oli helpompaa. Joskus kiusaaminen samaistetaan johtajuuteen, ja kun "Mannerheim sai tehdä jotain, niin kaikki muutkin johtajat sekä sellaiseksi aikovat saavat myös tehdä mitä he haluavat", kuuluu joskus olevan se asia, millä kiusaamista puolustellaan.  

Mediassa kiusattu esitettiin joskus hahmona, joka oli kokenut valitettavan yksittäistapauksen. Mutta kuten tiedämme, niin sosiaalinen media on räjäyttänyt asiat käsiin. Kiusaaminen on ollut paljon yleisempää, kun on tiedetty. Ja vain törkeimpiä tapauksia on aikoinaan käsitelty julkisuudessa. Onneksi kaikkein inhottavimmasta mallista eli kiusatun mollaamisesta on onneksi päästy, ja siirrytty siihen, että kiusaajien on syytä hävetä tekojaan.  

Kiusaamisen pahin osa on se, kun kiusaajat kokoavat ympärilleen palvojien joukon. Tuo joukko sitten saattoi pakottaa muita allekirjoittamaan vetoomuksia sen puolesta, että kiusattu saadaan poistettua koulusta. 

Tuolloin kehotus saatettiin antaa oppilaskunnan nimissä.  Se että kiusattua esitettiin joskus poistettavaksi koulusta, on asia, mitä on perusteltu enemmistön edulla. Mutta tuo enemmistön edun palveleminen on vastoin oikeusvaltion periaatetta. Jos me lähtisimme siitä, että kiusatun pitäisi poistua, koska hän on vähemmistö, niin tuolla samalla perusteella esimerkiksi jengien suorittama pahoinpitely olisi laillista, koska sen tekee enemmistö.  

Opiskelijoihin kohdistettua halventamista on kuitenkin tapahtunut myös ennen. Eli esimerkiksi tietojenkäsittelyn opiskelijoita on kohdeltu jotenkin alempina olentoina, eikä myöskään Valtiotieteellinen ole koskaan ollut ainakaan joidenkin melko paljon huomiota saaneiden opiskelijoiden mielestä yhtään mitään. Toki aineet mitä tuossa tiedekunnassa opetetaan ovat melko vaikeita.   

Jopa joskus esimerkiksi valtamediassa on puhuttu siitä, että oikeustieteellinen tai joku lääketieteellinen ovat niitä tiedekuntia, jossa kasvaa menestyjä sekä pärjääjiä. Ja valtiotieteelliseen sekä muihin vastaaviin kouluihin kuten Matemaattis-Luonnontieteelliseen sekä myös tutkijakoulutukseen menevät ne, jotka eivät muualle pääse. 

Tuo asenne sitten varmaan heijastuu noihin opiskelijoihin. Eli ainakin yhteen aikaan mediassa annetun kuvan mukaan opiskelu oli lähinnä oleskelupaikka, missä valmistauduttiin seuraaviin bileisiin. Jos tuo olisi totuus, niin mistä ne kaikki maamme insinöörit, papit sekä muut vastaavat henkilöt ovat tulleet?  

Kauppatieteellisessä on joskus törmätty sellaiseen asenteeseen, että jos takana ei ole tehtaan johtajien sukua, niin silloin koulutuksella ei tee kukaan yhtään mitään. Todellisuudessa nuo koulutukset eivät ole mitään kovin helppoa. Vai onko esimerkiksi tietokoneohjelmointi asia, minkä oppii päivässä? Tai ehkä tuo ei ollut kovin järkevä kommentti.  

Eikä kukaan olisi koskaan mennyt myöskään opiskelemaan tekniseen korkeakouluun, jos esimerkiksi niitä haastatteluja muistellaan, mitä näitä tiedekunnista eli teknillisestä, matemaattis-luonnontieteellisestä- sekä valtiotieteellisestä tiedekunnasta on puhuttu. Siis opiskelijat viettävät näissä tiedekunnissa vain aikaa, eivätkä tee mitään muuta kuin ryyppää, kasvata partaa sekä häpäise naisia. Toki kun olen lukenut esimerkiksi entisajan fuksiaisista, niin niissä varmaan on tapahtunut pahempaakin kuin vain sitä, että banaani on tungettu kokonaisena kurkkuun tai viinaa on vedetty raakana piripintaan viinalla täytetystä tuopista. Eli kun noita vanhanajan tarinoita kuunnellaan, niin on suoranainen ihme, ettei kukaan kuollut noissa hipoissa. 

Eikä tuollainen asia varmaan enää tulisi kuuloonkaan. Sosiaalinen media takaa sen, että tuollainen tapaus missä ensin juotetaan humalaan ja sitten käytetään säälittä hyväksi varmaan, tulisi ilmi ainakin sosiaalisen median kautta. Mutta nuo surulliset tarinat siitä kuinka “tylsiä tyyppejä” opetetaan talon tavoilla varmaan sitten ovat saaneet aikaan sellaisia ajatuksia, että “mitä jos minä olisin se, joka joutuu häväistyksi koko porukan silmien edessä”? Tuolloin ennen saattoi joku väittää, että toinen oli antanut hänelle oikeuden tehdä mitä huvittaa, koska uhri oli muka allekirjoittanut jonkun luvan tai valtakirjan.  

Ja ehkä se, että törkeät kuvat sitten päätyisivät suoraan johonkin sosiaaliseen mediaan eivät tunnu ehkä mukavilta. Mutta kuten tiedämme, niin kiusaaminen on jatkunut myös nykyään. Toki se on muuttanut muotoaan, eli entisen nöyryyttämisen sijasta on yksinkertaisesti sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei uskalleta tehdä mitä huvittaa yksinkertaisesti vain suljettu kaveripiirin ulkopuolelle.  

Tai sitten heille on alettu tehdä jotain "diagnooseja", joiden avulla sitten henkilö saadaan jättämään opinnot kesken. Eli toiselle vain sanotaan, että “me ollaan, varattu sinulle aika jonnekin lääkäriin, että voit hoitaa harhojasi” ei ole mukava kommentti. Ja seuraavaksi sitten tehdään selväksi se, että kuka komentaa sekä ketä pitää totella. Ja sitten jos toinen ei taivu, niin hänet jätetään vähän niin kuin ilman seuraa. Tällainen on asia, mistä ei koskaan olla puhuttu ainakaan kovin paljoa. Tuosta passiiviseksi kutsutusta kiusaamisesta ei jää jälkiä kuten esimerkiksi suoranaisesta hakkaamisesta sekä muusta pahoinpitelystä.  

Samoin joku saattaa huomata sen, jos tietty henkilö on usein haukkumisen tai panettelun kohteena. Mutta jos sitten toiselle vain käännetään selkä, ja hänestä tehdään ikään kuin esine, jonka kysymyksiin tai puhutteluun ei vastata, niin tuollaista asiaa on tietenkin vähän vaikeampi huomata. Tuolloin henkilö vain jätetään yksin eikä hänelle edes puhuta sanaakaan. Eikä siihen puuttuminen ole niin helppoa, kuin esimerkiksi suoranaiseen väkivaltaan. Mutta tietenkin voidaan sitten kysyä sitä, että kuinka mukavaa uhrilla on.  


https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008329379.html

Mistä tiedämme, onko julkaistu tieto relevanttia?



Yksi tapa on analysoida sitä, että ketä tai mitä tahoa artikkeli suosii? Eli mitä siinä on korostettu, ja mitä siitä on jäänyt pois? Nuo asiat paljastavat puolueellisuuden hyvin helposti. Samoin julkaisijaa sekä hänen edustamaansa organisaatiota koskevat taustatutkimukset saattavat aiheuttaa sen, että hyvinkin pätevän näköistä julkaisua pitää arvioida uudelleen.  

Aina pitää kuitenkin muistaa se, että syyttäjällä on aina velvollisuus näyttää syyte toteen. Se miten syyte näytetään toteen on kuitenkin perustuttava johonkin asiaan, mikä liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan. Siis mikään muu kuin tekstissä oleva tahallaan tai tahattomasti vääristelty asia tai sen tekotapaan liittyvä virhe eivät saa johtaa tekstin hylkäämiseen.

-Me voimme arvioida sitä, että kuka on tehnyt artikkelin? 

-Mitä lähteitä siinä on käytetty? Eli kuka on noiden lähteiden taustalla, ja mitkä ovat hänen sidosryhmänsä kertoo siitä, kuinka lähteitä on käsitelty.  

-Ovatko lähteet julkisia? (Saako kuka vain ne helposti käsiinsä? (salaaminen aiheuttaa epäilyksiä)) 

-Onko lähteiden käytössä huomioitu sekä positiivisia että negatiivisia asioita? Vai onko pääpaino pelkästään jonkun ratkaisun hylkäämisessä?  

-Eli mikään ratkaisu ei pidä sisällään pelkästään hyviä tai huonoja puolia.  

-Tai perustuuko yritys puolustaa tai hylätä julkaisu ehkä huumoriin, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä raporteissa lukee?  

-Tai sitä minkä organisaation suojissa tuo artikkeli on tehty? 

-Kenen etua tuo organisaatio ajaa? 

-Mistä saan organisaatiota koskevan tietoa? 

    -Kuka rahoittaa organisaatiosta? 

-Missä tuo organisaatio yleensä julkaisee artikkeleja? Vaihtoehtoja on vaikka, kuinka paljon, Avoin, puolueeton media, puoluelehdistö, teollisuuden julkaisut, tai joku muu alusta)  

-Teollisuuden tapauksessa voidaan sitten vielä erotella suuryitykset sekä pienet ja keskisuuret toimijat toisistaan. Eli noiden toimijoiden etu voi olla varsin erilainen, jos ajatellaan esimerkiksi verotusratkaisuja.  

-Ja sitten voidaan kysyä, että edustaako tuo julkaisu työnantaja, vai työntekijäpuolta? Tai ajetaanko siinä ehkä osakkeenomistajien etua? 

-Millainen on noiden juttujen sävy?  

-Onko se myönteinen? 

- Tai korostetaanko tuossa julkaisussa ehkä jotain näkökulmaa, joka koskee tuota tekstin aihetta? 

-Tai puolustetaanko kirjoitelmaa tai hyökätäänkö kirjoitelmaa vastaan ehkä mahdollisesti käyttämällä auktoriteettiasemaa kuten organisaation päällikköä tai muuta vastaavaa henkilöä junttaamaan jotain tiettyä näkökulmaa kirjoitelmaa tai sen tekijää vastaan? Tai kirjoitelmaa tai sen tekijän puolesta, jos halutaan ottaa molemmat mahdollisuudet huomioon.  


Kritiikistä eli lähteiden arvioinnista 

Kritiikki ei ole synonyymi sille, että kirjoitukseen suhtaudutaan kielteisesti. Kritiikki on sitä, että myös esimerkiksi kirjoitelman takan olevat tahot sekä vaikuttimet ja motiivit tulevat tietoon. Terveeseen kritiikkiin kuuluu lähteiden tarkastaminen sekä myös niiden asioiden tuominen tietoisuuteen, jotka raportin tai muun kirjoitelman tekijä on jättänyt joko tahallaan tai vahingossa huomiotta. Lähteiden tarkastamisen sekä kriittisen suhtautumisen tarkoitus on paljastaa näennäis- eli pseudotiede sekä tuoda esiin uusia näkökulmia esimerkiksi artikkeleja kohtaan.  

Saako kirjoitusta kommentoida, tai mitä seurauksia kommentoinnilla on? 

Onko jutussa ehkä jätetty jotain lähteitä koskevaa tieto pois?  

Tai onko kirjoitusta koskeva tieto ehkä haettu vain muista tuon organisaation julkaisemista lähteistä? 

Ketä tuo organisaatio hyödyttää?  

Jos esimerkiksi esseetä vastaan hyökätään, niin silloin on tärkeää huomioida: 


-Kohdistuuko hyökkäys kirjoittajaa vai tekstiä vastaan 

-Liittyykö hyökkäys tekstiin itseensä, vai kohdistuuko se ehkä työn tekotapaan tai sen hintaan? 

- Mitä tietoa tuo hyökkäys itsessään pitää sisällään? 

-Eli onko tuo tieto sellaista, että se vaikuttaa tai oletetaan vaikuttavan tekijään?  

-Käsitteleekö hyökkäyksessä käytettävä tieto esimerkiksi rikollista toimintaa? 

-Vai onko kyseessä esimerkiksi joku nolo asia, mikä hän on tehnyt joskus kauan sitten? 

-Siis pelkkä sana “rikos” ei tee kenestäkään rikollista. Jos oikeus on vapauttanut henkilön, niin silloin hän on lain silmissä vapaa, vaikka joku muu on eri mieltä näistä asioista.  

-Rikos, joka vaikuttaa ihmisen uraan on siis teko, mistä hänet on oikeudessa tuomittu. Ei se mikä on milläkin hetkellä jonkun yksityisen ihmisen mielestä vastoin omatuntoa tai lakia. Siis vain tuomiot merkitsevät ei se onko henkilöä epäilty rikoksesta.  

-Mutta jos joku sitten puhuu epäillyistä rikoksista, niin silloin olisi kohteliasta mainita kuka on epäilijä? Ja mikä on sitten epäilyksen alkuunpanija?  

-Poliisi ei saa toki antaa tietoja tutkinnan alla olevista jutuista.  


Ja mikäli kyseessä on rikos, josta voi seurata vankeutta: 


Se onko henkilö tuomittu tuomioistuimessa rikoksesta vai ei on tärkeää. Henkilö saa rikosrekisterin vain siitä, mistä hänet on tuomittu. Mutta jos esimerkiksi hyökkäyksessä käytetty tieto pitää sisällään tietoa rikoksesta, niin silloin olisi mukavaa tietää... 


A) Mainitaanko tuossa hyökkäyksessä, mitä rikoksia henkilö on tehnyt? Eli onko siinä hyökkäyksessä sitten liitteenä mitään todisteita noista väitetyistä teoista kuten tuomioita? 

B) Ja sitten ehkä voidaan myös katsoa sitä, että millaisia tuomioita tuo henkilö on saanut? Eli mistä tuo henkilö on saanut tuomion? Ja kuinka kauan sitten hän on ollut tuomiolla?  


 

lauantai 9. lokakuuta 2021

Poliitikkojen julkisuuskampanjat sekä niihin liittyvät ongelmat



Hjallis Harkimo sanoo, että Sanna Marinin julkisuuskampanjoiden tarkoitus on ilmeisesti peittää puolue tai poistaa politiikka politiikasta. Eli tarkoitus on luoda kuva tavallisesta perheenäidistä harrasteidensa sekä päivätoimiensa kautta. Tuolla viittaan siihen että Sanna marin on esiintynyt myös TV:n viihdeohjelmissa. Omassa muistissani on aika kun eräs maamme puolueista piti tapanaan että sen johtaja otti osaa vaalivalvojaisiin jossain kapakassa aitojen äänestäjiensä keskellä.  

Se ei ole mikään uusi asia ainakaan ulkomailla, missä poliitikkojen persoonat ovat jyränneet sekä peittäneet sen, mikä on puolueen kanta johonkin asiaan. Sosiaalinen media sekä siihen liittyvät hivenen ehkä epäilyttävät keinot päästä julkisuuteen ovat asioita, joilla nostetaan yksittäisten poliitikkojen imagoa. Kun poliitikon imagoa rakennetaan, niin siitä pyritään tekemään sellainen, että se miellyttää äänestäjiä, kuten eräiden poliitikkojen tapa litkiä olutta äänestäjien keskuudessa aikoinaan oli. 

Ja yksittäisten poliitikkojen imagot ovat asioita, joista sitten muodostetaan kuva koko puolueesta, jos sitä nyt kukaan edes äänestyshetkellä viitsii edes muistella. Poliitikon persoona on nykyään paljon keskeisempi asia kuin se mitä puoluetta hän sattuu milläkin kerralla edustamaan. Tietenkin on paljon asioita, joista poliitikot eivät juurikaan puhu. Mutta sosiaalinen media on oikeastaan tuonut meidän eteemme poliittisen kentän, joka haluaa muuttua epäpoliittiseksi. Sosiaalinen media on aivan oikea paikka kohdata aitoja ihmisiä, mutta jotta sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää vaaleissa pitää poliitikon miettiä tarkoin sitä, mitä hän siellä sanoo. Jos vähän vääriä asioita alkaa tulla omalle sosiaalisen median tilille, niin se sitten karkottaa äänestäjät. 

Ennen vanhaan hyvään aikaan puolueilla oli niin sanottuja "avainehdokkaita". Noiden ehdokkaiden ympärille kasattiin konsepti, jossa yksittäisillä ehdokkailla ei ollut niin suurta väliä, kun vain keskushahmo saatiin miellyttämään ihmisiä. Mutta nykyään sitten asia on aivan muuta. Jokaisen poliitikon pitää tuoda itseään esille sekä tyrkyttää omia mielipiteitään muille. Nimittäin jos ihminen ei ole mitään, niin miksi häntä pitää jonkun äänestää? 

Ihmiset haluavat että heillä on ehdokas, joka tuo nimenomaan heidän ongelmiaan esiin sekä ajaa heidän etuaan parlamentissa. Siis se mitä poliitikko lupaa on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ettei hän tuota pettymyksiä äänestäjilleen. Äänestäjä on siis ihmisjoukko, jolle poliitikko lupaa eniten. Kun poliitikko rakentaa vaaliohjelmaansa, niin silloin hänen pitää miettiä sitä, millaisia ihmisiä hänen vaalipiirissään on eniten. Ja sitten tietenkin on ihmisiä, joille ei luvata mitään. Mikäli omille äänestäjille aiheutetaan pettymyksiä, niin poliitikko saa lähteä etsimään uutta työpaikkaa. 

Politiikka on aina vähän epäpoliittista, ja se millainen kuva poliitikosta välittyy ihmisille on hyvin tärkeä asia. Jokainen maailman poliitikko haluaa varmaan olla muutakin kuin "vain poliitikko". Mutta kuten varmaan kaikki ovat havainneet, niin aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat nostaa oman suosikkinsa arvostelun sekä päivänpolitiikan yläpuolelle. 

 Kun maata johdetaan, niin silloin se mitä johdetaan muodostaa kokonaisuuden. Tietenkin on tärkeää että maatamme puolustetaan ja että sillä on uskottava puolustus. Mutta samalla pitää huomioida myös kokonaisinfrastruktuuria. Kun valtio jakaa rahaa, niin silloin tuolle samalle rahalle löytyy varmaan monia muitakin käyttökohteita kuin vain puolustusvoimat. Eli valtio on muutakin kuin vain asevoimia, eli teitä ja muutakin infrastruktuuriin kuuluvia asioita pitää välillä rakentaa.

Mutta sitten kuten tiedämme, niin on asioita jotka muuttuvat erilaisiksi farsseiksi, jos niitä tehdään epäpoliittisin perustein. Siis esimerkiksi nuo paljon puhutut koronanyrkit ovat sellaisia, että niiden avulla sitten jäädään valtaan lopun iäksi. Tuon asian ovat myös venäläiset sekä valko-venäläiset saaneet kokea, kun heidän maassaan toiminut korruption vastainen nyrkki on jäänyt asumaan presidentin palatsiin. 

Yksi hyvä esimerkki poliitikosta, joka nousi maassaan politiikan yläpuolelle sekä ajatteli vain oman kansansa etua on Vladimir Putin. Hän on aivan kuten kaikki muutkin Venäjän johtajat selkeästi päivänpolitiikan  yläpuolella tuolla kaukaisessa Venäjänä maassa. Jos sitten ajatellaan että esimerkiksi suomessa presidentti nousee ikään kuin kaiken muun politiikan yläpuolelle, niin sitten seuraa ehkä samanlainen tilanne, kuin mikä nosti Vladimir Putinin valtaan Venäjällä. Siis jokainen poliitikko hiukan ryvettyy tehdessään työtä valtion johdossa. Tai ehkä olisi parempi sanoa, että poliitikko tekee työtä valtion vallan portailla. He säätävät esimerkiksi lait, joiden mukaan meidän muiden pitää elää. Kellekään meistä ei koskaan tulla erikseen kertomaan sitä, miten lakeja pitää missäkin maassa noudattaa. Eli oletusarvoisesti lait ovat noudattamista varten. 


https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/politiikka/hjallis-harkimolta-huomioita-sanna-marinin-julkisuuskampanjasta-todella-tied%C3%A4n-mist%C3%A4-nyt-puhun-olen-tehnyt-sit%C3%A4-40-vuotta/ar-AAPjqRm?ocid=msedgdhp&pc=U531

Kiina lisää hiilen tuotantoa, mikä ei ole hyvä asia




Tämän seuraavan tekstin otsikko voisi olla se, että pitääkö kaikkea aina odottaa viimeiseen hetkeen asti? Eli kuinka paljon hiilidioksidia voidaan vielä päästää ilmakehään, jotta nyt jo katastrofaaliset seuraukset saadaan muuttumaan vielä katastrofaalisemmiksi? Kasvihuoneilmiö on globaali ongelma, mikä poikii lisää ongelmia kuten ihmiskunnan tilanahtautta sekä elintarvikkeiden tuotantoon sopivien alueiden pienentymiseen. Kasvihuoneilmiö yhdessä otsonikadon kanssa tekee helposti suurista maa-alueista täysin viljelyyn kelpaamattomia. 

Ilmaston lämpiäminen muuttaa suuret maa-alueet tulvatasongoiksi sekä aavikoiksi. Ja samalla myös merenpinnan nouseminen yhdessä myrskytulvien kanssa tekee suuren määrän pohjavettä vähintään juomakelvottomaksi sekä nostaa suolaista sekä viemäribakteerien kyllästämää vettä pelloille, josta se valuu pohjaveteen mutta myös saastuttaa maata, niin etteivät kasvit enää voi siinä kasvaa. Himalajalla taas voimistuva UV-säteily tuhoaa riisisatoa.  Kun ihmisillä ei ole tilaa eikä ravintoa, niin he joutuvat sitten etsimään uusia maita, ja siitä syntyy konflikteja. Uhkana on myös se, että muinaisten epidemioiden uhrit, jotka on haudattu maan sisään ikiroutaan sulavat ja tuolloin viruksia sekä bakteereja pääsee valumaan pohjaveteen sekä vesistöihin. 

Kiinan päätös kivihiilentuotannon lisäämisestä on sellainen asia, minkä pitäisi herättää ihmiset siihen karuun todellisuuteen, mikä meitä odottaa ilmaston lämpenemisen myötä. Kiina perustelee päätöstään sillä, että se korvaa näin energiavajettaan. Mutta kuitenkin tuo hiilen polttaminen lisää kasvihuonekaasujen päästöjä. 

 Siis se että saastuttaminen vain ulkoistetaan jonnekin kauas pois ihmisten silmistä ei varmaan ole kenenkään edun mukaista, mutta jostain syystä sellaiset asiat eivät kovin pitkään mediassa ole esillä. Eli missään nimessä se ei ole ratkaisu ilmasto-ongelmiin että esimerkiksi vanhojen autojen käyttöä jatketaan hamaan tulevaisuuteen. Tai sitten se ei ole myöskään ratkaisu, että vanhojen autojen käyttöä jatketaan vielä muutamia vuosia, ja sitten taas odotetaan että mitä jos vaikka ilmasto tällä kertaa lämpiää 2-3 astetta. 

Siis jos oikeasti halutaan muutosta, niin silloin pitää varmaan miettiä sitä, että mitä jos lähdetään ratkaisua tekemään siltä pohjalta, että meidän pitää leikata hiilidioksidipäästöjä. Siis hiilidioksidin sitominen valtamereen ei ole kuin pientä tekohengitystä siihen nähden mitä hiilipäästöt aiheuttavat. Ongelman ydin on siinä että mikään muutos perusvoiman tuotannossa ei ole täysin päästötön. Infrastruktuurin uusiminen vaatii uusia ratkaisuja, ja noiden ratkaisujen toteuttaminen saattaa lyhyellä tähtäimellä jopa nostaa hiilidioksidipäästöjä sekä Maapallon lämpötilaa. Mutta jos emme rakenna uutta infrastruktuuria, niin edessä on se, että Maapallon pintalämpötila kohoaa edelleen ja lämpötilan kohoamisen nopeus saattaa olla hyvinkin suuri. 

Siis jos ajatellaan parin vuoden aikaväliä, niin silloin saattavat päästöt jopa nousta vähäksi aikaa. Mutta jos noita päätöksiä ei tehdä, niin päästöt kohottavat ilmaston lämpötilaa ehkä vielä nopeammin kuin jos muuttaisimme kaiken energian uusiutuvaksi. Tai siis uusiutuminen ei ole tällä kertaa se sana, mitä pitäisi käyttää. Meidän pitäisi puhua hiilettömästä energian tuotannosta. Turve on uusiutuva energianlähde, mutta se ei ole hiilidioksidivapaa. Ydinvoima taas on päästövapaa, mutta jos ydinvoimalassa tapahtuu vuoto tai muu onnettomuus, niin sitten seurauksena on itku. 

Ei ole olemassa sellaista tapaa tuottaa esimerkiksi aurinkopaneeleita, joka on täysin vailla hiilidioksidipäästöjä. Tai sitten tietenkin me voimme porata muutaman reiän maahan ja ryhtyä sitten hyödyntämään maalämpöä. Me kaikki tiedämme että jotain pitäisi pikkuhiljaa alkaa myös tekemään tai sitten Maapallon lämpötila kohoaa vielä muutamia asteita. Ja vaikka meillä olisi joku ihmekeino saada aikaan se, että kaikki hiilidioksidipäästöt saadaan loppumaan välittömästi (mikä ei ole mahdollista), niin silti kasvihuoneilmiö jatkaa etenemistään. Kasvihuoneilmiön ongelma on siinä, että se on itseään kiihdyttävä prosessi. 

Kun Maapallon lämpötila kohoaa, niin silloin myös mikrobitoiminta vilkastuu, mikä lisää myös luonnollisesti syntyvän hiilidioksidin määrää. Samoin jos kasvit eivät vaivu horrokseen pakkasen vuoksi, niin metsä muuttuu hiilidioksidinielusta hiilidioksidin tuottajaksi. Kasvien kyky yhteyttää perustuu siihen, että ne saavat valoa. Jos kasvit ovat aktiivisessa tilassa pimeällä, niin ne tuottavat sitten hiilidioksidia samalla tavalla kuin eläimet tuottavat sitä. Eli kasvihuoneilmiö jatkaa kiihtymistään jos hiilidioksidia ei saada poistettua energian tuotannosta. Ja tuo asia vaatii sitten tietenkin tahtoa, tai meillä on edessä ankeat ajat. 

https://yle.fi/uutiset/3-5711204

perjantai 8. lokakuuta 2021

Ehkä Suomen avaamisen tarkoitus oli hoputtaa ihmisiä käymään rokotuksella

'


Kun Suomi avattiin, niin silloin varmaan kaikki tiesivät että mitä tulee tapahtumaan koronatilastoille. Ja sitten maamme kuitenkin päätettiin avata, vaikka se ehkä tuo lisää potilaita sairaalaan. Tuon ilmeisesti hiukan yllättäen tapahtuneen avaamisen taustalla saattaa olla se, että hallitus tai sen jäsenet ajattelivat että ihmiset saadaan sillä tavalla patisteltua hakemaan koronrokotus. Tärkein argumentti sen puolesta, että koronaviruksesta huolimatta Suomi avataan on se, että rokotetta on saatavilla, mutta sen hakeminen on jäänyt joiltakin väliin. 

Tietenkin tämä koronavirus saattaa yleistyä rokottamattomien parissa, mutta totuus on se, että rokotuskäyrä saattaa jatkuvasti madaltua, eikä voida olla varmoja siitä, että voidaanko realistisesti odottaa että sitä saavutetaan lokakuun tai edes vuoden loppuun. Vastakkain ovat tietenkin niiden ihmisten etu, joiden vakaumus tai joku muu asia estää rokotteen hakemisen mutta myös esimerkiksi muiden ihmisten kuten koululaisten etua pitäisi ajatella. Siis koululainen ei voi olla samaan aikaan koulussa ja kotona opiskelemassa. Ja lopulta jatkuva etätyö sekä eristys sitten myös rassaavat hermoja, kun joutuu jatkuvasti istumaan jossain etätyöasemassa. Siis etätyö on hyvin mukava asia, mutta kuukausia kestäessään se alkaa hiukan rasittaa. 

Koulua varmaan tulevaisuudessa käydään osittain sosiaalisen median sovellusten avulla. Mutta kuitenkin 18kk. etäkoulua on hiukan pitkä aika. Eli myös tulevaisuudessa koulua on käytävä myös niin sanottuna lähiopetuksena. Kouluissa ihmiset oppivat myös niitä paljon painotettuja sosiaalisia taitoja. Samoin se että esimerkiksi kaikilla koulutuksen tasoilla etänä tapahtuva opetus poistaa spontaanin kanssakäymisen, ja esimerkiksi lähiopetukseen kuuluva keskustelu muuttuu suoraan sanottuna jäykistelyksi. 

Siis pitääkö Suomi laittaa uudelleen kiinni, jos korona-ilmaantuvuus nyt kohoaa? Siis miten asiaa pitäisi oikeasti lähestyä? Jos koronarokotetta ei haeta, niin silloin ihminen voi saada sen viruksen, ja joutua tehohoitoon, mutta niin ilmeisesti voi tapahtua myös rokotettujen kohdalla. Koronavirus on asia mitä ei koskaan saada pois yhteiskunnasta, ja lisää viruksia on tulossa. 

Tietenkin on hyvin ikävää jos maamme koululaiset joutuvat istumaan kotona, koska he eivät voi mennä tartuntariskin pelossa kouluun. Ja kuitenkin me voimme sitten samalla kysyä, että jos esimerkiksi perheenjäsenellä on AIDS, niin onko se samalla tavalla sitten syy olla etäkoulussa kuin COVID-19? Tai sitten voidaan myös kysyä, että eikö myös ammattimaisen urheilun tapahtumien kuten harjoitusten yhteydessä voi kukaan saada COVID-19-virusta. 

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Eli jos me lähdemme puhumaan Suomen avaamisesta tai sulkemisesta, niin silloin tietenkin vaakakupissa on se, että ihminen voi saada koronan. Tai sitten se että lasten pitää olla jatkuvasti poissa kouluista ja sosiaalisten tapahtumien ja niihin fyysisesti osaa ottavien määrää rajoitetaan. Kuten tiedämme niin myös muut asiat kuin vain infektiot merkitsevät yhteiskunnassa. Ihmiset ja varsinkin korkeasti koulutetut asiantuntijat ovat sellaisia, että he näkevät yhteiskunnan vain oman kapean toimialansa kautta. 

Eli teho-hoidon ylilääkäri arvioi koronavirusta siltä kannalta, että riittävätkö Suomen teho-hoidon  paikat 800 000 rokottamattomalle. Tai sitten psykiatrian ylilääkäri voi arvioida tilannetta sitä kautta, että voiko Leponexia antaa jos sairaalassa on esimerkiksi koronavirusta sairastava henkilö. 

Maamme lääkärikunnasta voidaan aina etsiä se mieleinen lausunnon antaja, joka tukee omaa kantaamme asioihin. Ja jos oma vakaumukseni on se, että minulla on oikeus kieltäytyä rokotteista, niin varmaan minä menen sitten mieleiseni ylilääkärin puheille. Ja jos ylilääkärillä ei ole aikaa, niin varmaan joku apulaisylilääkäri ehtii sitten vastata siten, kun ihmiset sillä kertaa sattuvat haluamaan. 

Ja jos oikein haluan tätä oikeutta käyttää niin kipaisen vielä kysymässä lakimieheltä siitä saako rokotteista tai niiden ottamisesta udella. Maamme on täynnä asiantuntijoita, joilla on todella hyvä kuva asioista, kunhan ne käsittävät vain sen oman toimialan. Ja noiden sektorien yhdistäminen on vähän vaikeaa. Ihmisillä on taipumus nähdä asiat siten kun he haluavat sillä kerralla asioita käsitellä. Ja jos Sanna Marin olisi sitten vielä muutaman viikon odottanut, niin varmaan häntä olisi syytetty sitten siitä, että hän on täysin kaikenkarvaisten asiantuntijoiden ohjailtavana. 

Mutta jos sitten ajatellaan esimerkiksi ensi vaaleja tai politiikkaa yleensä, niin Sanna Marin ei voi sanoa olevansa pääministeri, joka voitti koronan. Eli ehkä tätäkin puolta voidaan ajatella kun mietitään sitä millaisia päätöksiä koronaviruksen kohdalla on tehty. Me emme tiedä että mitä olisi tapahtunut jos olisi toimittu toisin. Ja viruksia tulee jatkuvasti uusia. Me emme saa viruksia pois luonnosta, ja se tarkoittaa sitä että olemme joka kerran uuden viruksen ilmaantuessa sen edessä, että pannaanko yhteiskunta kiinni vai pidetäänkö se auki. Eikä karanteenista tai määräyksistä ole mitään hyötyä, jos niitä ei kukaan noudata. 

Rokotettujen vasta-aine taso laskenut odotettua nopeammin



Rokotettujen vasta-aine taso laskenut odotettua nopeammin. Eli se kertoo siitä että joko virus on häviämässä rokotettujen keskuudessa tai sitten edessä on uusi virus, joka on muuttunut siten, että se ei enää aktivoi immuunijärjestelmää. Tuo tarkoittaa sitä, että aktiivinen rokotteiden kehittäminen sekä niiden testaaminen pitää tapahtua jatkuvasti eikä vain silloin kun sattuu huvittamaan. 

Rokote siis aktivoi immuunipuolustuksen solut taistelemaan viruksia vastaan, mutta se ei tarkoita sitä, että uusia viruksia ei voi tulla hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi influenssavirus on ollut jokavuotinen riesa, joka on tappanut kaikkein eniten ihmisiä maailmassa. Tuota virusta vastaan on kehitetty rokotteita joka vuosi, ja joka vuosi myös influenssa sekä muut sen kaltaiset virukset kehittävät pandemioita. Siis jos sitten ajatellaan sitä, että koronavirus muuntuu kaiken aikaa, niin sitä vastaan olisi kehitettävä jatkuvasti uusia rokotteita. 

Ja sitten toiseksi pitää huomauttaa että esimerkiksi influenssavirus on myös yksi koronaviruksista. Koronavirukset ovat valtavan suuri virusten ryhmä, joka pitää sisällään lähes kaikki ilman kautta siirtyvät, mutta myös bakteriofagi viruksista ainakin huomattava osa on näitä koronaviruksia. AIDS-virus on siis yksi bakteriofagiviruksista, jotka tunnetaan siitä, että ne yleensä infektoivat bakteereja, mutta jostain syystä tämä HIV-virusten ryhmä on sitten muuntunut siten, että ne tarttuvat myös immuunisoluihin. 





Siis HIV-viruksen rakenne muistuttaa melko paljon COVID-19 viruksen rakennetta. Kuvassa 2 on HIV-virus, ja kuvassa 3 on COVID-19. Kuten huomaatte, niin COVID-19 on tyynymäisempi sekä epämääräisemmän muotoinen kuin pyöreä HIV-virus kuva 3. Molemmissa kuvissa näkyy virusten pinta-antigeenien halo noiden virusten ympärillä. Yhteneväisyyttä HIV-viruksen kanssa lisää se, että molemmat virukset eli HIV ja COVID-19 ovat molemmat RNA-retroviruksia. 

Nuo virukset ovat hyvin tunnettuja. Syy siihen että nuo virukset ovat niin vaarallisia johtuu niiden mutkikkaasta kuorirakenteesta. Ja se mikä tekee niistä hyvin ikäviä on se, että niillä on proteiiniin perustuva puolustuskeino. Oikeastaan HIV-virus infektoi lähes kaikkia immuunijärjestelmän soluja. Mutta erityisesti T-auttajasolut jotka kutsuvat muita immuunisoluja, ja joiden kemikaalit aktivoivat immuunipuolustusta joutuvat HIV-virusten kohteeksi. Jos noita soluja ei ole, niin silloin ihmisen immuunijärjestelmä tuhoutuu. 

Eli vasta-aineet tarttuvat noiden virusten pinnassa oleviin antigeenin kappaleisiin, eivätkä pääse käsiksi viruksen rakenteeseen. Tuon takia nuo virukset kykenevät selviämään myös silloin, kun ne kohtaavat vasta-aineita. Toinen seikka mikä tekee osasta koronaviruksia vaarallisia on se, että ne ovat RNA-retroviruksia. RNA viruksen perimä muistuttaa solun omaa RNA molekyyliä. Eli retrovirus oikeastaan ei juuri koskaan saastuta solun tumaa. Se vain livahtaa sisään johonkin solu-originelliin. RNA on oikeastaan vain kemiallinen tietokonekoodi, joka ohjaa solua tai jotain sen soluelimiä eli solu-originelleja tuottamaan jotain kemikaaleja. Ja juuri noihin soluelimiin tai solun kemikaalitehtaisiin nuo retrovirukset iskevät.  

Sitten tuo RNA:n pätkä vain muuttaa tuon solu-originellin tuottamaan viruksen kopioita. COVID-19 on siis oikeastaan vain yksi jäsen valtavassa virusten perheessä, joista osa on ihmiselle vaarallisia ja osa taas vaarattomia. Mutta jos sitten ajatellaan että henkilön immuunipuolustus on jotenkin lamaantunut, niin silloin mikä tahansa virus on vaarallinen.  


https://fi.wikipedia.org/wiki/HIV


https://en.wikipedia.org/wiki/COVID-19_pandemic


https://fi.wikipedia.org/wiki/Retrovirukset


Kuva 2)https://www.dw.com/en/hiv-drugs-stop-sexual-transmission-of-aids-virus-say-doctors/a-48588767


Kuva 3)https://en.wikipedia.org/wiki/COVID-19_pandemic

Eikö Sanna Marin enää osaa tehdä mitään oikein?



Sanna Marinin hallitus päätti sitten avata Suomen. Ja seurauksena oli koronatapausten raju nousu. Pääosin tartunnan saaneet sairaalaan joutuneet  henkilöt ovat rokottamattomia. Joten se tietenkin tarkoittaa sitä että rokote kannattaa hakea. Vaikka laki ei siihen pakota. Samalla kun Suomea avataan, niin maamme virkamiehet kärjessä HUS:n infektioylilääkäri ovat sitä mieltä että Suomi avattiin liian aikaisin. Eli olisi pitänyt odottaa sitä 80% rokotekattavuutta. Mutta ongelma sitten oli se, että tuo rokotteita hakevien henkilöiden määrää kuvaava käyrä alkoi tasoittua. Se että rokotteita on saatavilla, mutta niitä ei haeta on argumentti maamme avaamisen puolesta.

Eli myös muilla kuin naturisteilla on oikeus elää normaalia elämää. Mutta sitten tullaan siihen että Marin ei totellut virkamiehiään. Tuolloin voidaan sanoa että vaikka Marin nyt olisi odotellut pari kolme kuukautta, niin rokotettujen määrän muutos on hidastunut niin, että voi olla ettei 80% rajaa ehkä ole mahdollista edes saavuttaa. 

Tai sitten olisi. Rokotteen hakeminen on täysin vapaaehtoista. Jos Marin nyt olisi totellut virkamiestensä eli HUS:n infektioylilääkärin ja muutaman muun lääkärin suositusta, niin silloin olisi joku kysynyt, että kuka maatamme johtaa? Tai sitten olisi voitu todeta jonkun toisen ihmisen toimesta, että Sanna Marin on virkamiestensä vietävänä. Suomessa on niin vaikeaa miellyttää kaikkia. Aina on joku jonka mielestä maamme on kylmä ja kova paikka jollekin toiselle. 

Siis vastakkain tässä Suomen avaamisessa ovat kannat joiden mukaan ihmisellä on oikeus kieltäytyä rokotteista  jos heidän vakaumuksensa niin sanoo. Mutta saamalla taas voidaan sanoa, että jos ihmisellä on mahdollisuus hakea rokote, niin onko muiden pakko tuota asiaa kunnioittaa niin, että myös heidän jotka ovat rokotteita hakeneet pitää olla karanteenissa? 

Jos ihminen käy töissä sekä liikuntaseurassa, niin hän voi sieltä saada koronan aivan samalla tavalla kuin ravintolasta. Siis onko työasioiden vuoksi tapahtuva matkustaminen tarpeellista matkustamista jos asiat voidaan hoitaa etätyön avulla? Siis näitäkin asioita sopii silloin tällöin miettiä, kun keskustellaan viruksista ja maamme avaamisesta. 

maanantai 4. lokakuuta 2021

Tietovuoto poliitikkojen salaisista sitoumuksista


Mikä puolue olisi Putinille mieluisin Suomen johdossa?....

Uutisissa oli tänään uutinen massiivisesta tietovuodosta joka käsittelee johtavien poliitikkojen outoja yhteyksiä. Ja tähän liittyy sellainen asia, että esimerkiksi Putinin suomalainen ystävä on saanut miljardin euron verran rahaa Venäjältä. Eli mihin nuo rahat on oikeasti tarkoitettu? Onko ne tarkoitettu ehkä jonkun puolueen tukemiseen? Eli tuolloin rahan alkuperä olisi peitettävissä sillä, että ne käytetään suomalaisen toimijan pankkitilin kautta, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi tiedustelupalvelun laittomien operaatioiden rahoittamiseen kuten asuntojen hankkimiseen noille operaattoreille. Tai sitten sitä voidaan käyttää Venäjälle mieluisten poliittisten toimijoiden tukemiseen. 

https://yle.fi/uutiset/3-12126518

Ehkä se että Putinin suomalaiselle ystävälle on annettu miljardin euron verran kultaista kädenpuristusta selittää sen, että media suhtautuu esimerkiksi Perussuomalaiseen puolueeseen sekä myös NATO-jäsenyyteen "kriittisesti". Eli NATO-kielteisyys sekä outo ulostulo sen suhteen että yliopistoväki jotenkin vihaa Perussuomalaista puoluetta, ovat asioita joita ei voida ehkä aivan sivuuttaa. Siis jos ajatellaan että Perussuomalaiseen puolueeseen suhtaudutaan kielteisesti, niin ainakaan tuota asiaa ei mediaa seuraamalla ole voinut huomata, kun joka päivä kerrotaan kuinka loistavasti Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra taktikoi, ja kuinka paljon ääniä puolue on nyt saamassa seuraavissa vaaleissa. 

Joten ehkä seuraavaa hallitusta vedetään Riikka Purran ja Perussuomalaisen puolueen ehdoilla, ja ehkä sitten vielä Jussi Halla-Aho on maamme presidentti, kun puolue on saanut miljoona ääntä. Tiedän että olen salaliittoteoreetikko, seinähullu, mielenvikainen sekä täysin vastuuton kun tätä kirjoitan. Mutta mieleen nyt vain sattui tulemaan se. että mitä presidentti Vladimir Putin mahtaisi toivoa sen suhteen, että mikä puolue mahtaisi olla hänelle mieluisin maamme johtoon. Siis ilmeisesti tämä nyt vain on se asia, mitä tulee mieleen, kun katsellaan sitä, miten Perussuomalaista puoluetta käsitellään julkisuudessa, tai ehkä olen väärässä. 

Perussuomalaista puoletta kismittää pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolustuksessaan ainakin osa noista henkilöistä joita on syytetty tai tuomittu tämän pykälän mukaan vetoaa sananvapauteen. Eli pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on hänestä pelkästään sananvapautta rajoittava.  Tuon pykälän Perussuomalaiset haluavat ilmeisesti jostain syystä pois laista, eli mitä vain saisi kirjoitella mistä vain ryhmästä, ja vain henkilöön menevä haistattelu olisi enää rikos. Mutta tuota sanansäilää ovat käyttäneet kyllä muutkin kuin vain nuo politiikan toimijat, joiden mielestä heidän oikeuttaan ilmaista itseään on jotenkin rajoitettu aiheetta. 

Mutta olisiko ehkä parempi vähän miettiä sitä, että mitä jos vaikka käy niin, että joku alkaa maalittaa kansanedustajia tai Eduskuntaa vihakirjoittelulla? Olisiko sana kansanryhmä ehkä korvattava sanalla "ihmisryhmä", jolloin myös esimerkiksi tiettyyn ei-etniseen suuntautumiseen kuten poliittiseen mielipiteeseen tai muihin vastaaviin asioihin liittyvä panettelu muuttuisi rikokseksi. Tai ehkä sitten tuota kiihottamista kansanryhmää vastaan voidaan muuttaa siten, että Eduskuntaa vastaan suunnattu kiihottaminen olisi rikollista. 

Venäjän etu on se, että NATO hajoaisi, ja siksi on puhuttu siitä, kuinka Venäjän johto on tukenut sille mieluisia kansallista etua ajavia puolueita sekä ryhmittymiä. On merkillepantavaa kuinka mediassa on jatkuvasti ollut esillä salaliittoteorioita, ja juttujen sävy noita asioita kohtaan on ollut muuta kuin positiivinen, mutta kuitenkaan esimerkiksi väitteitä puoluetuesta, jonka alkuperä on Venäjällä ei olla jostain syystä muistettu mainita. 

Siis tietenkin saatan olla hyvinkin paranoidi, vainoharhainen sekä muuten vain tyhmä ihminen joka työntää nenäänsä jatkuvasti asioihin jotka eivät hänelle kuulu, mutta kuitenkin jos Putin on sitten jakanut rahaa jollenkin maamme kansalaiselle, niin hän varmaan myös olettaa saavansa noista rahoista vastiketta. Tai ehkä hän on vain halunnut muistaa vanhaa toveria. 

Eli onkohan asia niin, että noita rahoja on sitten kanavoitu sellaisiin asioihin kuin vaalitukeen jollekin poliittiselle liikkeelle joka on Putinille mieleen? Jos ulkomailta tulevaa puoluetukea kanavoidaan maan kansalaisten kautta, niin silloin sitä ei voi suoraan yhdistää esimerkiksi FSB:hen. Tai oikeastaan Venäjältä tuleva rahoitus saatetaan pikemminkin antaa Gazpromin kaltaisten yhtiöiden kautta.


https://alibi.fi/uutiset/kolme-oululaista-poliitikkoa-oikeuteen-puhuivatko-liian-suoraan-oulun-ulkomaalaisraiskauksista/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kansanedustaja-sebastian-tynkkynen-tuomittiin-kiihottamisesta-kansanryhmaa-vastaan/8252628

https://yle.fi/uutiset/3-12126518

https://yle.fi/uutiset/3-12126691

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Siitä kovien arvojen Suomesta...



Tee nyt sitten siinä jotain oikein, jos joku haluaa avata Suomen ja toinen taas haluaa pitää maamme suljettuna. THL:n suosituksia voidaan aina kohdella miten sillä kerralla sattuu huvittamaan. Sama koskee tietenkin kaikkia muitakin viranomaisia. Sanoo yksi viranomainen sitten mitä hyvänsä, niin aina löytyy toinen viranomainen joka on toista mieltä asiasta. Jos käymme kaikki lääkärit läpi kun haastattelemme ihmisiä, niin silloin varmaan me kaikki löydämme sen oikean, eli itseämme eniten miellyttävän mielipiteen. Siis maamme on sairaita sekä muita vastaavia vähemmistöjä sortava paikka, kun ei olla pidetty kapakoita kiinni esimerkiksi pari vuotta. Varmasti on maassamme huomioitu vähemmistöjä aivan tarpeeksi. 

Eli kun ihminen sairastaa fyysisesti, niin häntä huomioidaan kaikin tavoin.  Mutta jos sitten sattuu käymään niin, että sairaus on vaikkapa henkistä laatua kuten skitsofrenia tai muu vastaava asia, niin silloin tietenkin tuo ihminen huomioidaan mutta hiukan toisella tavalla kuin ne niin sanotut "oikeita sairauksia" kuten keuhkosyöpää sairastavat ihmiset. 

Psykiatriassa tietenkin turvataan potilaan sekä ennen kaikkea potilaan lähipiirin oikeudet. Ja keskeisessä asemassa tietenkin ovat ne paljon puhutut sosiaaliset taidot, joita tarvitaan oikeassa elämässä.  Kun psyykkisesti sairas ihminen esimerkiksi tulee kotiin lomille, niin hänelle käännetään selkä. Siinä sitten mukavasti tulee esimerkiksi turvaetäisyys huomioitua, kun hänen ympärillään on 50 merin turvaväli, jonka läpi ei varmaan yksikään pöpö pääse kulkeutumaan. Sillä tavalla toteutuu se mitä sanotaan sosiaaliseksi sopeutumiseksi. 

Rokotteiden ottaminen tietenkin voi ahdistaa, kun niiden sisältämistä aineista ei kukaan sitten oikeastaan tiedä. Mutta varmaan sitten se että esimerkiksi mielenterveyspotilaan, joka voi olla vähän vaarallinen verisuoneen työnnetään jotain keltaista ainetta kertomatta mitä siinä on saattaa toki potilasta itseään hiukan ahdistaa. Mutta mitä siitä kukaan mitään välittää. Tuo keltainen piikki on annettu siksi, että yhteisöä turvataan potilaalta. Joten joskus mieleen tulee, että mitä jos tuo asenne missä esimerkiksi henkirikoksen uhrin asema turvataan olisi kauttaaltaan samanlainen? 

Mitä jos myös esimerkiksi murhaajia kohdellaan yhteneväisesti eikä jatkuvasti etsitä sitä millä murhaaja pääsee kaikkein vähimmällä? Kun ihminen on kärsinyt rangaistuksensa, niin hän on kaiken järjen mukaan vapaa mies tai nainen. Mutta jostain syystä kaikki rikokset samaistetaan välillä murhaan. Tai sitten esimerkiksi varasta kohdellaan samalla tavoin kuin murhaajia. Tai sitten käy niin kuin Utön massamurhaajan Breivikin tapauksessa korostetaan sitä, että kuinka vähällä hän tästä nyt sitten pääsee. Eli suuren luokan rikollinen on jotenkin vähäisempi tapaus kuin esimerkiksi farkkuvaras. 

Kun toinen potkii kaverinsa kuoliaaksi muuttaman kaverin taustatuella, niin silloin hänelle luettu tuomio ei ole koskaan lain voimainen. Tuo teon tekijän oikeusturvasta käydään suurta keskustelua, ettei vain hänen tuomionsa ole liian kova. Samoin kun esimerkiksi terroristijärjestön johtaja surmataan, niin silloin tuomio on todella kova. Mutta kun toinen sitten varastaa farkut kaupasta, niin hän on suuri rikollinen jota ei koskaan saa päästää töihin. 

Tuosta pikkurikollisesta tehdään varoittava esimerkki siitä, että miten käy jos ihminen menee viikoraha taskussa kauppaan, ja varastaa farmarit sekä käyttää viikkorahan hampurilaisiin. Hän toki tekee silloin rikoksen. Siinä on tuomio suuri ja rangaistus nopea. Tietenkin murhaajien sekä terroristien pitää saada tuomioistuimessa asianajaja. Mutta samalla voidaan kysyä että missä on farkkuvarkaan oikeusturva? Eikö hän siitä 2kk ehdollisestaan menetä oikeuden sotilasarvoon, oikeuden tehdä työtä palo- tai poliisilaitoksella. Tai eikö hänen työnsaantinsa vaikeudu, jos hänelle nyt sitten saadaan esimerkiksi skitsofreenikon tai jonkun muun paperit? 

Tai ehkä tällainen asia ei muille kuulu. Mutta farkkuvarkaan pitäisi kyllä saada myös asianajaja oikeuteen. Kaksinaismoraalista on kiva kirjoittaa. eli kun ihmiset osoittavat mieltään Osama bin Ladenin oikeuksien puolesta, niin tietenkin on mukavaa että myös Bin Laden on saanut ihmiset liikkeelle puolustamaan myös tällaisten  superrikollisten oikeusturvaa. Mutta kuinka kukaan ei osoita koskaan mieltään farkkuvarkaan tai aseistakieltäytyjän puolesta? Tai ehkä tätä ei olisi pitänyt kirjoittaa ollenkaan. Mutta farkkuvaras ja aseistakiltäytyjä ovat ehkä tyypillisempiä vankeja yhdessä kannabis satiaisen käyttäjien kanssa kuin murhaajat. Eli murhaaja ei ole tyypillinen vanki, eikä Osama bin Laden ole tyypillinen murhaaja. 

Ja jos sitten tuollainen ihminen sattuu karkaamaan Niuvanniemen vankimielisairaalasta, niin silloin puhutaan siitä, että kuinka tavallisia ihmisiä pitäisi tuolta henkilöltä suojella. Samoin jos joku nyt sattuu olemaan vaikka homo tai harrastamaan seksiä vähän toisella tavalla kuin ne pari naapuria, niin silloin on kyllä yhteiskunnan tai ainakin joidenkin yhteiskunnan kovaäänisten mielipiteiden esittäjien tuomio suuri. Eikä edes sitä tarvitse mitenkään huomioida, mitä mistäkin asiasta kerrotaan. Jos nyt jonkun ihmisen sähköpostin salasanoja tai muita vastaavia asioita tulee esimerkiksi jonkun toimittajan tietoon, niin hän voi niitä levitellä aivan miten haluaa. 

Siinä ei tarvitse mitään lupia kysellä, kun toinen on jonkun tietolähteen toimesta nimetty skitsofreeniksi. Tuon ihmisen paikka on poissa silmistä ja poissa mielestä. Ei muiden tarvitse häntä kuunnella, ettei vain tuo tylsyys pääse leviämään. Mutta mistä sitten ei kukaan meistä voi luopua? Herättäjäjuhlissa olevia sekä muita vastaavia ihmisiä pitää aina huomioida sekä heidän ruumistaan sekä myös vakaumustaan pitää aina kunnioittaa. Kun he eivät tiedä mitä heihin pistetään, niin siinä sitten pitää muiden vain taipua. 

Mitä olemme oppineet pandemiasta?




Pandemia on kestänyt 18 kuukautta, ja nyt vihdoin avaamme ravintoloita ja muita asioita. Yhteiskunta palaa normaaliksi, ja silloin tietenkin unohdamme yhden asian. Nimittäin sen että vaikka COVID-19 on saatu lähes aisoihin, niin meidän pitää sanoa että me hävisimme tämän erän. Luonto löi takaisin ja vaikka COVID-19 on takanapäin, niin uusi pandemia saattaa olla kytemässä jossain päin maailmaa. Joten mitä olemme oppineet tästä asiasta? Sen ainakin että jos haluamme saada jotain aikaan, niin monia asioita on helppoa miettiä paperilla. Tästä pandemiasta voidaan aina ottaa opiksi, ja sen yhteydessä kerättyä tietoa voidaan analysoida. 

On helppoa tehdä teoreettisia malleja ja luoda simulaatioita erilaisista tilanteista. Mutta mikään teoreettinen malli ei ehkä sitten kuitenkaan toimi. Ja oikeastaan teoreettisten mallien siirtäminen suoraan käytäntöön on mahdotonta. On erityisen helppoa jaella ohjeita sekä antaa kaiken maailman määräyksiä, mutta jos määräyksiä ja ohjeita ei viitsitä noudattaa, niin silloin varmasti niillä ei ole mitään merkitystä. Uusia viruksia on tulossa, kun ihmisiä houkutellaan uusiin maihin, ja Afrikan viidakot ovat perinteisesti oikeita virusten kehtoja. Niissä kehittyy jatkuvasti uusia viruksia. 

Mutta ehkä voimme sitten taas odottaa esimerkiksi sitä, että ehkä joskus tulevaisuudessa sitten voidaan taas valmistautua erilaisiin sulkutoimiin, kun edessä on taas joku pandemia, tai sitten ehkä tuo pandemia hoidetaan silloin toisin. Meidän lainsäädäntömme on ajastaan jäljessä, ja sen jokainen varmaan tietää. Viranomaisten tehtävä on hoitaa asioita jollain tasolla, mutta ongelma on siinä, että jokainen viranomainen sitten on oman toimialansa orja. Eri viranomaisilla on tapana nähdä asiat ehkä hyvinkin suppeassa sektorissa, ja kuten varmaan tiedämme, niin vaikka esimerkiksi maahantuloa rajoitetaan, niin toki esimerkiksi siirtotyöläinen voi aivan hyvin sen tuoda maahamme. Samoin jos annetaan jotain määräyksiä, niin kannattaa sitten miettiä sitä, että onko kenenkään pakko niitä noudattaa?

Jos nimittäin pakkoa ei ole, niin silloin löytyy aina joku, joka ei viitsi mistään määräyksistä välittää. Tietenkin me voimme hokea mantraa, paikallista, eristä ja neutraloi. Mutta missään nimessä mikään eristäminen tai neutralointi ei toimi, jos ihmiset eivät viitsi käydä testeissä. Ja jos sitten ajatellaan kansanryhmiä, jotka eivät usein viitsi käydä testeissä tai hakea rokotteita, niin silloin tietenkin erilaisten uskonnollisten ryhmien lisäksi myös esimerkiksi puliukot eivät varmaan kovin montaa rokotetta viitsi käydä hakemassa. Eikä kovin moni heistä viitsi varmaan käydä myöskään koronatesteissä, vaikka vähän aamulla onkin köhää. 

Tai hankkiiko kukaan noista rantojen miehistä tai naisista sitten esimerkiksi kasvomaskeja, jos sitten niitä ei ole pakko käyttää? Ja jos sitten kasvomaski määrätään pakolliseksi, niin valtion pitää tuo maski ostaa ihmisille. Se tietenkin aiheuttaa kustannuksia.  Rokotteiden teho varmaan on kaikilla tiedossa, mutta jos rokotetta ei ole, niin silloin sitä ei voida käyttää. Eli paraskin laboratorio on voimaton, jos sillä ei ole käytössään viruksia, joiden antigeenejä se voi käyttää rokotteiden tuottamiseen. Jos rokotteita ei ole, niin silloin niitä ei voida käyttää. Mutta aina silloin tällöin eteen tulee tilanne, missä ihminen ei syystä tai toisesta halua tai voi noita rokotteita ottaa. 

Silloin tietenkin voidaan puhua rokotekriittisyydestä. Mutta toisaalta voidaan myös puhua suoraan kielteisestä asenteesta rokotteita vastaan. Rokote on asia mikä varmaan auttaisi viruksen taltuttamisessa, mutta jos sitä ei haeta, niin silloin rokote on tehoton. Rokotteen hakemista voidaan nimittää esimerkiksi pelastusliiveihin, joiden käyttö aiheuttaa epämukavuutta. Rokotteen teho perustuu siihen, että rokote annetaan ihmisen verisuoneen, missä se aktivoi immuunijärjestelmän taistelemaan viruksia vastaan. Eli kuten pelastusliivien kohdalla, niiden teho perustuu siihen, että niitä käytetään, niin myös rokote pitää ottaa. 

Jos pelastusliivit ovat naulakossa, niin ne eivät ihmistä pelasta, jos hän joutuu veden varaan. Samoin jääkaappiin jäänyt rokoteannos ei varmaan ketään auta. Jos sitten taas lähdetään käsittelemään esimerkiksi tiedotusta, niin silloin aina voidaan sanoa, että aina voidaan kaikista asioista korostaa niiden negatiivista puolta. Jos ehkä vajaa kaksi prosenttia ihmisistä saa komplikaatioita rokotteesta, niin silloin asiaa voidaan käsitellä suurella tunteella. Eli silloin sanotaan että kaverini halvaantui rokotteesta tai sitten sanotaan että myös kaksi rokotusta saanut henkilö voi saada koronan. 

Tai sitten voidaan asiasta mainita että vaikka kaksi rokoteannosta saanut henkilö on voinut saada infektion, niin hänen kohdallaan kyseessä on usein lievemmästä tapauksesta kuin rokottamattoman kohdalla. Mutta jos sitten lähdetään käsittelemään uutisointia esimerkiksi siitä, miten rajoituksia on purettu, niin aina voimme löytää sen mieleisen tahon, jonka suosituksia voimme sitten lähteä noudattamaan. Perusteena maan avaamiselle on ollut se, että rokotteita on ollut saatavilla, mutta jos niitä ei viitsitä hakea, niin silloin kyseessä on oma asia. 

Tiedottamisen ongelma on siinä, että ainakaan mitään paniikkia ei saisi päästää leviämään. Pahin mahdollinen tilanne on silloin kun ihmiset pakkautuvat samaan tilaan. Tuolloin virus pääsee varmasti leviämään ihmisten keskuudessa. Ja epidemian kohdalla yksikin infektoitunut henkilö riittää saamaan aikaan sen, että virus lähtee etenemään ihmisten keskuudessa. Epidemiaa koskeva lainsäädäntö ei ole huomioinut esimerkiksi lentokoneiden yleistymistä. Nuo pykälät ovat vanhentuneita ja niistä pääosa on tehty ilmeisesti purjelaivojen aikakaudella. Eli lentokentillä ei ole ainakaan oman tietoni mukaan esimerkiksi karanteenitiloja. 

Ei koko maata voida pitää panttivankina sillä että rokotteita ei vain haluta hakea. Toki on olemassa esimerkiksi immuunikato- tai syöpä- sekä elimensiirtopotilaita, joiden lääkitys tai muu tila estää rokotteen ottamisen. Tuolloin kuitenkin voidaan rumasti kysyä sitä, että montako kasvomaskia olemme nähneet käytettävän siksi, että tuollainen ihminen kävelee kadulla?

Pieni suuri ongelma nimeltään Elon Musk.

Elon Muskin asema DOGE viraston johtajana on ongelmallinen. Tuo miljardeja erilaisilla näyttävillä projekteilla tehnyt liike-elämän supersan...