Kun Suomi avattiin, niin silloin varmaan kaikki tiesivät että mitä tulee tapahtumaan koronatilastoille. Ja sitten maamme kuitenkin päätettiin avata, vaikka se ehkä tuo lisää potilaita sairaalaan. Tuon ilmeisesti hiukan yllättäen tapahtuneen avaamisen taustalla saattaa olla se, että hallitus tai sen jäsenet ajattelivat että ihmiset saadaan sillä tavalla patisteltua hakemaan koronrokotus. Tärkein argumentti sen puolesta, että koronaviruksesta huolimatta Suomi avataan on se, että rokotetta on saatavilla, mutta sen hakeminen on jäänyt joiltakin väliin.
Tietenkin tämä koronavirus saattaa yleistyä rokottamattomien parissa, mutta totuus on se, että rokotuskäyrä saattaa jatkuvasti madaltua, eikä voida olla varmoja siitä, että voidaanko realistisesti odottaa että sitä saavutetaan lokakuun tai edes vuoden loppuun. Vastakkain ovat tietenkin niiden ihmisten etu, joiden vakaumus tai joku muu asia estää rokotteen hakemisen mutta myös esimerkiksi muiden ihmisten kuten koululaisten etua pitäisi ajatella. Siis koululainen ei voi olla samaan aikaan koulussa ja kotona opiskelemassa. Ja lopulta jatkuva etätyö sekä eristys sitten myös rassaavat hermoja, kun joutuu jatkuvasti istumaan jossain etätyöasemassa. Siis etätyö on hyvin mukava asia, mutta kuukausia kestäessään se alkaa hiukan rasittaa.
Koulua varmaan tulevaisuudessa käydään osittain sosiaalisen median sovellusten avulla. Mutta kuitenkin 18kk. etäkoulua on hiukan pitkä aika. Eli myös tulevaisuudessa koulua on käytävä myös niin sanottuna lähiopetuksena. Kouluissa ihmiset oppivat myös niitä paljon painotettuja sosiaalisia taitoja. Samoin se että esimerkiksi kaikilla koulutuksen tasoilla etänä tapahtuva opetus poistaa spontaanin kanssakäymisen, ja esimerkiksi lähiopetukseen kuuluva keskustelu muuttuu suoraan sanottuna jäykistelyksi.
Siis pitääkö Suomi laittaa uudelleen kiinni, jos korona-ilmaantuvuus nyt kohoaa? Siis miten asiaa pitäisi oikeasti lähestyä? Jos koronarokotetta ei haeta, niin silloin ihminen voi saada sen viruksen, ja joutua tehohoitoon, mutta niin ilmeisesti voi tapahtua myös rokotettujen kohdalla. Koronavirus on asia mitä ei koskaan saada pois yhteiskunnasta, ja lisää viruksia on tulossa.
Tietenkin on hyvin ikävää jos maamme koululaiset joutuvat istumaan kotona, koska he eivät voi mennä tartuntariskin pelossa kouluun. Ja kuitenkin me voimme sitten samalla kysyä, että jos esimerkiksi perheenjäsenellä on AIDS, niin onko se samalla tavalla sitten syy olla etäkoulussa kuin COVID-19? Tai sitten voidaan myös kysyä, että eikö myös ammattimaisen urheilun tapahtumien kuten harjoitusten yhteydessä voi kukaan saada COVID-19-virusta.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Eli jos me lähdemme puhumaan Suomen avaamisesta tai sulkemisesta, niin silloin tietenkin vaakakupissa on se, että ihminen voi saada koronan. Tai sitten se että lasten pitää olla jatkuvasti poissa kouluista ja sosiaalisten tapahtumien ja niihin fyysisesti osaa ottavien määrää rajoitetaan. Kuten tiedämme niin myös muut asiat kuin vain infektiot merkitsevät yhteiskunnassa. Ihmiset ja varsinkin korkeasti koulutetut asiantuntijat ovat sellaisia, että he näkevät yhteiskunnan vain oman kapean toimialansa kautta.
Eli teho-hoidon ylilääkäri arvioi koronavirusta siltä kannalta, että riittävätkö Suomen teho-hoidon paikat 800 000 rokottamattomalle. Tai sitten psykiatrian ylilääkäri voi arvioida tilannetta sitä kautta, että voiko Leponexia antaa jos sairaalassa on esimerkiksi koronavirusta sairastava henkilö.
Maamme lääkärikunnasta voidaan aina etsiä se mieleinen lausunnon antaja, joka tukee omaa kantaamme asioihin. Ja jos oma vakaumukseni on se, että minulla on oikeus kieltäytyä rokotteista, niin varmaan minä menen sitten mieleiseni ylilääkärin puheille. Ja jos ylilääkärillä ei ole aikaa, niin varmaan joku apulaisylilääkäri ehtii sitten vastata siten, kun ihmiset sillä kertaa sattuvat haluamaan.
Ja jos oikein haluan tätä oikeutta käyttää niin kipaisen vielä kysymässä lakimieheltä siitä saako rokotteista tai niiden ottamisesta udella. Maamme on täynnä asiantuntijoita, joilla on todella hyvä kuva asioista, kunhan ne käsittävät vain sen oman toimialan. Ja noiden sektorien yhdistäminen on vähän vaikeaa. Ihmisillä on taipumus nähdä asiat siten kun he haluavat sillä kerralla asioita käsitellä. Ja jos Sanna Marin olisi sitten vielä muutaman viikon odottanut, niin varmaan häntä olisi syytetty sitten siitä, että hän on täysin kaikenkarvaisten asiantuntijoiden ohjailtavana.
Mutta jos sitten ajatellaan esimerkiksi ensi vaaleja tai politiikkaa yleensä, niin Sanna Marin ei voi sanoa olevansa pääministeri, joka voitti koronan. Eli ehkä tätäkin puolta voidaan ajatella kun mietitään sitä millaisia päätöksiä koronaviruksen kohdalla on tehty. Me emme tiedä että mitä olisi tapahtunut jos olisi toimittu toisin. Ja viruksia tulee jatkuvasti uusia. Me emme saa viruksia pois luonnosta, ja se tarkoittaa sitä että olemme joka kerran uuden viruksen ilmaantuessa sen edessä, että pannaanko yhteiskunta kiinni vai pidetäänkö se auki. Eikä karanteenista tai määräyksistä ole mitään hyötyä, jos niitä ei kukaan noudata.
Kommentit
Lähetä kommentti