Yksi tapa on analysoida sitä, että ketä tai mitä tahoa artikkeli suosii? Eli mitä siinä on korostettu, ja mitä siitä on jäänyt pois? Nuo asiat paljastavat puolueellisuuden hyvin helposti. Samoin julkaisijaa sekä hänen edustamaansa organisaatiota koskevat taustatutkimukset saattavat aiheuttaa sen, että hyvinkin pätevän näköistä julkaisua pitää arvioida uudelleen.
Aina pitää kuitenkin muistaa se, että syyttäjällä on aina velvollisuus näyttää syyte toteen. Se miten syyte näytetään toteen on kuitenkin perustuttava johonkin asiaan, mikä liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan. Siis mikään muu kuin tekstissä oleva tahallaan tai tahattomasti vääristelty asia tai sen tekotapaan liittyvä virhe eivät saa johtaa tekstin hylkäämiseen.
-Me voimme arvioida sitä, että kuka on tehnyt artikkelin?
-Mitä lähteitä siinä on käytetty? Eli kuka on noiden lähteiden taustalla, ja mitkä ovat hänen sidosryhmänsä kertoo siitä, kuinka lähteitä on käsitelty.
-Ovatko lähteet julkisia? (Saako kuka vain ne helposti käsiinsä? (salaaminen aiheuttaa epäilyksiä))
-Onko lähteiden käytössä huomioitu sekä positiivisia että negatiivisia asioita? Vai onko pääpaino pelkästään jonkun ratkaisun hylkäämisessä?
-Eli mikään ratkaisu ei pidä sisällään pelkästään hyviä tai huonoja puolia.
-Tai perustuuko yritys puolustaa tai hylätä julkaisu ehkä huumoriin, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä raporteissa lukee?
-Tai sitä minkä organisaation suojissa tuo artikkeli on tehty?
-Kenen etua tuo organisaatio ajaa?
-Mistä saan organisaatiota koskevan tietoa?
-Kuka rahoittaa organisaatiosta?
-Missä tuo organisaatio yleensä julkaisee artikkeleja? Vaihtoehtoja on vaikka, kuinka paljon, Avoin, puolueeton media, puoluelehdistö, teollisuuden julkaisut, tai joku muu alusta)
-Teollisuuden tapauksessa voidaan sitten vielä erotella suuryitykset sekä pienet ja keskisuuret toimijat toisistaan. Eli noiden toimijoiden etu voi olla varsin erilainen, jos ajatellaan esimerkiksi verotusratkaisuja.
-Ja sitten voidaan kysyä, että edustaako tuo julkaisu työnantaja, vai työntekijäpuolta? Tai ajetaanko siinä ehkä osakkeenomistajien etua?
-Millainen on noiden juttujen sävy?
-Onko se myönteinen?
- Tai korostetaanko tuossa julkaisussa ehkä jotain näkökulmaa, joka koskee tuota tekstin aihetta?
-Tai puolustetaanko kirjoitelmaa tai hyökätäänkö kirjoitelmaa vastaan ehkä mahdollisesti käyttämällä auktoriteettiasemaa kuten organisaation päällikköä tai muuta vastaavaa henkilöä junttaamaan jotain tiettyä näkökulmaa kirjoitelmaa tai sen tekijää vastaan? Tai kirjoitelmaa tai sen tekijän puolesta, jos halutaan ottaa molemmat mahdollisuudet huomioon.
Kritiikistä eli lähteiden arvioinnista
Kritiikki ei ole synonyymi sille, että kirjoitukseen suhtaudutaan kielteisesti. Kritiikki on sitä, että myös esimerkiksi kirjoitelman takan olevat tahot sekä vaikuttimet ja motiivit tulevat tietoon. Terveeseen kritiikkiin kuuluu lähteiden tarkastaminen sekä myös niiden asioiden tuominen tietoisuuteen, jotka raportin tai muun kirjoitelman tekijä on jättänyt joko tahallaan tai vahingossa huomiotta. Lähteiden tarkastamisen sekä kriittisen suhtautumisen tarkoitus on paljastaa näennäis- eli pseudotiede sekä tuoda esiin uusia näkökulmia esimerkiksi artikkeleja kohtaan.
Saako kirjoitusta kommentoida, tai mitä seurauksia kommentoinnilla on?
Onko jutussa ehkä jätetty jotain lähteitä koskevaa tieto pois?
Tai onko kirjoitusta koskeva tieto ehkä haettu vain muista tuon organisaation julkaisemista lähteistä?
Ketä tuo organisaatio hyödyttää?
Jos esimerkiksi esseetä vastaan hyökätään, niin silloin on tärkeää huomioida:
-Kohdistuuko hyökkäys kirjoittajaa vai tekstiä vastaan
-Liittyykö hyökkäys tekstiin itseensä, vai kohdistuuko se ehkä työn tekotapaan tai sen hintaan?
- Mitä tietoa tuo hyökkäys itsessään pitää sisällään?
-Eli onko tuo tieto sellaista, että se vaikuttaa tai oletetaan vaikuttavan tekijään?
-Käsitteleekö hyökkäyksessä käytettävä tieto esimerkiksi rikollista toimintaa?
-Vai onko kyseessä esimerkiksi joku nolo asia, mikä hän on tehnyt joskus kauan sitten?
-Siis pelkkä sana “rikos” ei tee kenestäkään rikollista. Jos oikeus on vapauttanut henkilön, niin silloin hän on lain silmissä vapaa, vaikka joku muu on eri mieltä näistä asioista.
-Rikos, joka vaikuttaa ihmisen uraan on siis teko, mistä hänet on oikeudessa tuomittu. Ei se mikä on milläkin hetkellä jonkun yksityisen ihmisen mielestä vastoin omatuntoa tai lakia. Siis vain tuomiot merkitsevät ei se onko henkilöä epäilty rikoksesta.
-Mutta jos joku sitten puhuu epäillyistä rikoksista, niin silloin olisi kohteliasta mainita kuka on epäilijä? Ja mikä on sitten epäilyksen alkuunpanija?
-Poliisi ei saa toki antaa tietoja tutkinnan alla olevista jutuista.
Ja mikäli kyseessä on rikos, josta voi seurata vankeutta:
Se onko henkilö tuomittu tuomioistuimessa rikoksesta vai ei on tärkeää. Henkilö saa rikosrekisterin vain siitä, mistä hänet on tuomittu. Mutta jos esimerkiksi hyökkäyksessä käytetty tieto pitää sisällään tietoa rikoksesta, niin silloin olisi mukavaa tietää...
A) Mainitaanko tuossa hyökkäyksessä, mitä rikoksia henkilö on tehnyt? Eli onko siinä hyökkäyksessä sitten liitteenä mitään todisteita noista väitetyistä teoista kuten tuomioita?
B) Ja sitten ehkä voidaan myös katsoa sitä, että millaisia tuomioita tuo henkilö on saanut? Eli mistä tuo henkilö on saanut tuomion? Ja kuinka kauan sitten hän on ollut tuomiolla?
Kommentit
Lähetä kommentti