Siirry pääsisältöön

Mitä olemme oppineet pandemiasta?




Pandemia on kestänyt 18 kuukautta, ja nyt vihdoin avaamme ravintoloita ja muita asioita. Yhteiskunta palaa normaaliksi, ja silloin tietenkin unohdamme yhden asian. Nimittäin sen että vaikka COVID-19 on saatu lähes aisoihin, niin meidän pitää sanoa että me hävisimme tämän erän. Luonto löi takaisin ja vaikka COVID-19 on takanapäin, niin uusi pandemia saattaa olla kytemässä jossain päin maailmaa. Joten mitä olemme oppineet tästä asiasta? Sen ainakin että jos haluamme saada jotain aikaan, niin monia asioita on helppoa miettiä paperilla. Tästä pandemiasta voidaan aina ottaa opiksi, ja sen yhteydessä kerättyä tietoa voidaan analysoida. 

On helppoa tehdä teoreettisia malleja ja luoda simulaatioita erilaisista tilanteista. Mutta mikään teoreettinen malli ei ehkä sitten kuitenkaan toimi. Ja oikeastaan teoreettisten mallien siirtäminen suoraan käytäntöön on mahdotonta. On erityisen helppoa jaella ohjeita sekä antaa kaiken maailman määräyksiä, mutta jos määräyksiä ja ohjeita ei viitsitä noudattaa, niin silloin varmasti niillä ei ole mitään merkitystä. Uusia viruksia on tulossa, kun ihmisiä houkutellaan uusiin maihin, ja Afrikan viidakot ovat perinteisesti oikeita virusten kehtoja. Niissä kehittyy jatkuvasti uusia viruksia. 

Mutta ehkä voimme sitten taas odottaa esimerkiksi sitä, että ehkä joskus tulevaisuudessa sitten voidaan taas valmistautua erilaisiin sulkutoimiin, kun edessä on taas joku pandemia, tai sitten ehkä tuo pandemia hoidetaan silloin toisin. Meidän lainsäädäntömme on ajastaan jäljessä, ja sen jokainen varmaan tietää. Viranomaisten tehtävä on hoitaa asioita jollain tasolla, mutta ongelma on siinä, että jokainen viranomainen sitten on oman toimialansa orja. Eri viranomaisilla on tapana nähdä asiat ehkä hyvinkin suppeassa sektorissa, ja kuten varmaan tiedämme, niin vaikka esimerkiksi maahantuloa rajoitetaan, niin toki esimerkiksi siirtotyöläinen voi aivan hyvin sen tuoda maahamme. Samoin jos annetaan jotain määräyksiä, niin kannattaa sitten miettiä sitä, että onko kenenkään pakko niitä noudattaa?

Jos nimittäin pakkoa ei ole, niin silloin löytyy aina joku, joka ei viitsi mistään määräyksistä välittää. Tietenkin me voimme hokea mantraa, paikallista, eristä ja neutraloi. Mutta missään nimessä mikään eristäminen tai neutralointi ei toimi, jos ihmiset eivät viitsi käydä testeissä. Ja jos sitten ajatellaan kansanryhmiä, jotka eivät usein viitsi käydä testeissä tai hakea rokotteita, niin silloin tietenkin erilaisten uskonnollisten ryhmien lisäksi myös esimerkiksi puliukot eivät varmaan kovin montaa rokotetta viitsi käydä hakemassa. Eikä kovin moni heistä viitsi varmaan käydä myöskään koronatesteissä, vaikka vähän aamulla onkin köhää. 

Tai hankkiiko kukaan noista rantojen miehistä tai naisista sitten esimerkiksi kasvomaskeja, jos sitten niitä ei ole pakko käyttää? Ja jos sitten kasvomaski määrätään pakolliseksi, niin valtion pitää tuo maski ostaa ihmisille. Se tietenkin aiheuttaa kustannuksia.  Rokotteiden teho varmaan on kaikilla tiedossa, mutta jos rokotetta ei ole, niin silloin sitä ei voida käyttää. Eli paraskin laboratorio on voimaton, jos sillä ei ole käytössään viruksia, joiden antigeenejä se voi käyttää rokotteiden tuottamiseen. Jos rokotteita ei ole, niin silloin niitä ei voida käyttää. Mutta aina silloin tällöin eteen tulee tilanne, missä ihminen ei syystä tai toisesta halua tai voi noita rokotteita ottaa. 

Silloin tietenkin voidaan puhua rokotekriittisyydestä. Mutta toisaalta voidaan myös puhua suoraan kielteisestä asenteesta rokotteita vastaan. Rokote on asia mikä varmaan auttaisi viruksen taltuttamisessa, mutta jos sitä ei haeta, niin silloin rokote on tehoton. Rokotteen hakemista voidaan nimittää esimerkiksi pelastusliiveihin, joiden käyttö aiheuttaa epämukavuutta. Rokotteen teho perustuu siihen, että rokote annetaan ihmisen verisuoneen, missä se aktivoi immuunijärjestelmän taistelemaan viruksia vastaan. Eli kuten pelastusliivien kohdalla, niiden teho perustuu siihen, että niitä käytetään, niin myös rokote pitää ottaa. 

Jos pelastusliivit ovat naulakossa, niin ne eivät ihmistä pelasta, jos hän joutuu veden varaan. Samoin jääkaappiin jäänyt rokoteannos ei varmaan ketään auta. Jos sitten taas lähdetään käsittelemään esimerkiksi tiedotusta, niin silloin aina voidaan sanoa, että aina voidaan kaikista asioista korostaa niiden negatiivista puolta. Jos ehkä vajaa kaksi prosenttia ihmisistä saa komplikaatioita rokotteesta, niin silloin asiaa voidaan käsitellä suurella tunteella. Eli silloin sanotaan että kaverini halvaantui rokotteesta tai sitten sanotaan että myös kaksi rokotusta saanut henkilö voi saada koronan. 

Tai sitten voidaan asiasta mainita että vaikka kaksi rokoteannosta saanut henkilö on voinut saada infektion, niin hänen kohdallaan kyseessä on usein lievemmästä tapauksesta kuin rokottamattoman kohdalla. Mutta jos sitten lähdetään käsittelemään uutisointia esimerkiksi siitä, miten rajoituksia on purettu, niin aina voimme löytää sen mieleisen tahon, jonka suosituksia voimme sitten lähteä noudattamaan. Perusteena maan avaamiselle on ollut se, että rokotteita on ollut saatavilla, mutta jos niitä ei viitsitä hakea, niin silloin kyseessä on oma asia. 

Tiedottamisen ongelma on siinä, että ainakaan mitään paniikkia ei saisi päästää leviämään. Pahin mahdollinen tilanne on silloin kun ihmiset pakkautuvat samaan tilaan. Tuolloin virus pääsee varmasti leviämään ihmisten keskuudessa. Ja epidemian kohdalla yksikin infektoitunut henkilö riittää saamaan aikaan sen, että virus lähtee etenemään ihmisten keskuudessa. Epidemiaa koskeva lainsäädäntö ei ole huomioinut esimerkiksi lentokoneiden yleistymistä. Nuo pykälät ovat vanhentuneita ja niistä pääosa on tehty ilmeisesti purjelaivojen aikakaudella. Eli lentokentillä ei ole ainakaan oman tietoni mukaan esimerkiksi karanteenitiloja. 

Ei koko maata voida pitää panttivankina sillä että rokotteita ei vain haluta hakea. Toki on olemassa esimerkiksi immuunikato- tai syöpä- sekä elimensiirtopotilaita, joiden lääkitys tai muu tila estää rokotteen ottamisen. Tuolloin kuitenkin voidaan rumasti kysyä sitä, että montako kasvomaskia olemme nähneet käytettävän siksi, että tuollainen ihminen kävelee kadulla?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...