Tämän seuraavan tekstin otsikko voisi olla se, että pitääkö kaikkea aina odottaa viimeiseen hetkeen asti? Eli kuinka paljon hiilidioksidia voidaan vielä päästää ilmakehään, jotta nyt jo katastrofaaliset seuraukset saadaan muuttumaan vielä katastrofaalisemmiksi? Kasvihuoneilmiö on globaali ongelma, mikä poikii lisää ongelmia kuten ihmiskunnan tilanahtautta sekä elintarvikkeiden tuotantoon sopivien alueiden pienentymiseen. Kasvihuoneilmiö yhdessä otsonikadon kanssa tekee helposti suurista maa-alueista täysin viljelyyn kelpaamattomia.
Ilmaston lämpiäminen muuttaa suuret maa-alueet tulvatasongoiksi sekä aavikoiksi. Ja samalla myös merenpinnan nouseminen yhdessä myrskytulvien kanssa tekee suuren määrän pohjavettä vähintään juomakelvottomaksi sekä nostaa suolaista sekä viemäribakteerien kyllästämää vettä pelloille, josta se valuu pohjaveteen mutta myös saastuttaa maata, niin etteivät kasvit enää voi siinä kasvaa. Himalajalla taas voimistuva UV-säteily tuhoaa riisisatoa. Kun ihmisillä ei ole tilaa eikä ravintoa, niin he joutuvat sitten etsimään uusia maita, ja siitä syntyy konflikteja. Uhkana on myös se, että muinaisten epidemioiden uhrit, jotka on haudattu maan sisään ikiroutaan sulavat ja tuolloin viruksia sekä bakteereja pääsee valumaan pohjaveteen sekä vesistöihin.
Kiinan päätös kivihiilentuotannon lisäämisestä on sellainen asia, minkä pitäisi herättää ihmiset siihen karuun todellisuuteen, mikä meitä odottaa ilmaston lämpenemisen myötä. Kiina perustelee päätöstään sillä, että se korvaa näin energiavajettaan. Mutta kuitenkin tuo hiilen polttaminen lisää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Siis se että saastuttaminen vain ulkoistetaan jonnekin kauas pois ihmisten silmistä ei varmaan ole kenenkään edun mukaista, mutta jostain syystä sellaiset asiat eivät kovin pitkään mediassa ole esillä. Eli missään nimessä se ei ole ratkaisu ilmasto-ongelmiin että esimerkiksi vanhojen autojen käyttöä jatketaan hamaan tulevaisuuteen. Tai sitten se ei ole myöskään ratkaisu, että vanhojen autojen käyttöä jatketaan vielä muutamia vuosia, ja sitten taas odotetaan että mitä jos vaikka ilmasto tällä kertaa lämpiää 2-3 astetta.
Siis jos oikeasti halutaan muutosta, niin silloin pitää varmaan miettiä sitä, että mitä jos lähdetään ratkaisua tekemään siltä pohjalta, että meidän pitää leikata hiilidioksidipäästöjä. Siis hiilidioksidin sitominen valtamereen ei ole kuin pientä tekohengitystä siihen nähden mitä hiilipäästöt aiheuttavat. Ongelman ydin on siinä että mikään muutos perusvoiman tuotannossa ei ole täysin päästötön. Infrastruktuurin uusiminen vaatii uusia ratkaisuja, ja noiden ratkaisujen toteuttaminen saattaa lyhyellä tähtäimellä jopa nostaa hiilidioksidipäästöjä sekä Maapallon lämpötilaa. Mutta jos emme rakenna uutta infrastruktuuria, niin edessä on se, että Maapallon pintalämpötila kohoaa edelleen ja lämpötilan kohoamisen nopeus saattaa olla hyvinkin suuri.
Siis jos ajatellaan parin vuoden aikaväliä, niin silloin saattavat päästöt jopa nousta vähäksi aikaa. Mutta jos noita päätöksiä ei tehdä, niin päästöt kohottavat ilmaston lämpötilaa ehkä vielä nopeammin kuin jos muuttaisimme kaiken energian uusiutuvaksi. Tai siis uusiutuminen ei ole tällä kertaa se sana, mitä pitäisi käyttää. Meidän pitäisi puhua hiilettömästä energian tuotannosta. Turve on uusiutuva energianlähde, mutta se ei ole hiilidioksidivapaa. Ydinvoima taas on päästövapaa, mutta jos ydinvoimalassa tapahtuu vuoto tai muu onnettomuus, niin sitten seurauksena on itku.
Ei ole olemassa sellaista tapaa tuottaa esimerkiksi aurinkopaneeleita, joka on täysin vailla hiilidioksidipäästöjä. Tai sitten tietenkin me voimme porata muutaman reiän maahan ja ryhtyä sitten hyödyntämään maalämpöä. Me kaikki tiedämme että jotain pitäisi pikkuhiljaa alkaa myös tekemään tai sitten Maapallon lämpötila kohoaa vielä muutamia asteita. Ja vaikka meillä olisi joku ihmekeino saada aikaan se, että kaikki hiilidioksidipäästöt saadaan loppumaan välittömästi (mikä ei ole mahdollista), niin silti kasvihuoneilmiö jatkaa etenemistään. Kasvihuoneilmiön ongelma on siinä, että se on itseään kiihdyttävä prosessi.
Kun Maapallon lämpötila kohoaa, niin silloin myös mikrobitoiminta vilkastuu, mikä lisää myös luonnollisesti syntyvän hiilidioksidin määrää. Samoin jos kasvit eivät vaivu horrokseen pakkasen vuoksi, niin metsä muuttuu hiilidioksidinielusta hiilidioksidin tuottajaksi. Kasvien kyky yhteyttää perustuu siihen, että ne saavat valoa. Jos kasvit ovat aktiivisessa tilassa pimeällä, niin ne tuottavat sitten hiilidioksidia samalla tavalla kuin eläimet tuottavat sitä. Eli kasvihuoneilmiö jatkaa kiihtymistään jos hiilidioksidia ei saada poistettua energian tuotannosta. Ja tuo asia vaatii sitten tietenkin tahtoa, tai meillä on edessä ankeat ajat.
https://yle.fi/uutiset/3-5711204
Kommentit
Lähetä kommentti