perjantai 31. heinäkuuta 2020

Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkivaltaa

 

Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkivaltaa

Ovatko jatkuvasti toistuvat määräaikaiset työsuhteet työpaikkakiusaamista?

Epätyypillinen työsuhde eli määräaikaisuus tai muista poikkeavat työtehtävät altistavat henkilön kiusaamiselle. Eli kun henkilö on valmiiksi ikään kuin ulkopuolinen, niin se saattaa jonkun mielestä oikeuttaa siihen, että häntä voidaan syrjiä sekä käyttää hyväksi loputtomasti, mikä ei ole mitenkään mukava asia. Vuokra- eli määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on työsuhteessa hänet työpaikkaan välittäneen henkilöstöpalvelun kanssa.  
 
Tuolloin henkilöstöpalvelun nimi tulee työtodistukseen, ja silloinkin kun hän on ehkä pitkänkin aikaa töissä suuressa sekä tunnetussa yrityksessä, niin työtodistukseen tulee silloinkin vain vuokratyönantajan nimi. Vaikka henkilö siis olisi vuoden töissä esimerkiksi juuri “Tiedolla”, mutta hän olisi saanut työpaikan vaikkapa Baronalta, niin silloin työtodistukseen tulee sitten “Baronan”  eli tuon työvoiman vuokranneen firman nimi. 

En tiedä välittääkö Barona Tiedolle työvoimaa, mutta otin vain nämä yhtiöt esimerkiksi. Joskus mietin sitä, että myykö joku esimerkiksi noiden suurten ja tunnettujen esimerkiksi ohjelmistoalalla toimivien yritysten nimissä tehtyjä työtodistuksia? 

Eli tuolloin henkilö otetaan töihin, ja sitten hänen työnsä teetetään vain muilla. Kyseinen henkilö saa sitten palkan työstään, ja tämän jälkeen johtaja tulee esimerkiksi antamaan mikrotukea tuolle alaiselle oman firmansa kautta, ja näin palkat päätyvät johtajan taskuun.

Ulkopuolisuus altistaa kiusaamiselle

“Jos joku muu teki jotain, niin silloin myös minulla on oikeus tehdä noin”. Eli kun joku 100 vuotta sitten elänyt armeijan komentaja toimi jollain tavalla, niin onko minulla sitten oikeus hoitaa esimies- alainen suhdetta siviili työpaikassa eli jossain tavallisen yhtiön toimistossa samalla tavalla kuin mitä esimerkiksi Mannerheim näitä asioita hoiti puolustusvoimissa 1920-luvulla? Tai olisiko minulla oikeus kohdella alaisia kuten Rudolf Höss heitä kohteli jossain Birkenaun keskitysleirillä? 

Eli jos joku muu on tehnyt esimerkiksi rikoksia, niin onko minut vapautettava vastuusta, jos joku muu on tehnyt vakavampia rikoksia. Eli onko noiden paikkojen eli 1920- luvun Suomen puolustusvoimien tapa tai esimerkiksi Birkenaun keskitysleirin tapa hoitaa asioita suoraan siirrettävissä nykypäivän elämään? Tai onko mahdollista että nykyään joku työpaikka ottaisi jommankumman paikan metodit käyttöön? Mannerheim ja Höss ovat äärimmäisiä tapauksia vallan käytöstä, ja se että Mannerheim oli puolustusvoimien komentaja ja Höss oli natsien suurimman keskitysleirin komentaja ei tee heistä mitään tyypillisiä johtajia edes asevoimien kaltaisessa organisaatiossa. 

Jos Mannerheim eli asevoimien komentaja teki jotain, niin se ei tarkoita että nykypäivän yrityksen johtaja saa tehdä aivan samoja asioita. 

Joskus työpaikkakiusaamista perustellaan esimerkiksi sillä että “Mannerheim oli koulukiusaaja”. Se että joku 1800-luvun kreivi teki jotain ei tarkoita sitä, että tämä asia oli alaisesta kovin mukavaa. Auschwitzin komendantti  Rudolf Höss sai esimerkiksi hakata alaisiaan eli vankejaan sekä simputtaa heitä kuten häntä huvitti. Mutta sitten sodan jälkeen hän kyllä sai aivan sen rangaistuksen mitä näistä teoista pitikin saada. Pointti näissä asioissa on se, että jos joku toinen tekee jotain, niin pitääkö sitten kaikkien tehdä samaa perässä. 

Tai jos joku Höss teki jotain, niin oikeuttaako se sitten aivan jokaista tekemään samoja asioita. Tai tekeekö se omasta käytöksestä yhtään sen miellyttävämpää jos joku muu on tehnyt pahempia asioita vaikka 75 vuotta sitten? Jos sitten sanotaan että ulkopuolisten kiusaaminen saa työpaikan pitämään yhtä, niin silloin asia varmasti on niin. Nimittäin jos olisin itse kiusaaja, niin silloin varmasti jossain vaiheessa alkaisin pelätä kostoa. 

Miksi työpaikkakiusaaminen on terminä käytössä? Siis jos puhutaan henkisestä väkivallasta, niin silloin voidaan kysyä että missä vaiheessa henkinen väkivalta on kuitenkin sellaista, että se muuttuu fyysiseksi ja toistuvaksi pahoinpitelyksi? Onko esimerkiksi toistuvasti kädelle kaadettu kuuma kahvi tai oven väliin jäänyt käsi sitten oikeasti henkistä väkivaltaa, varsinkin jos työyhteisössä tehdään usein niin, että joidenkin työntekijöiden kohdalla ovea paiskotaan kiinni niin, että sormet meinaavat jäädä oven ja karmin väliin? 

Tai mitä jos esimerkiksi kiehuvaa öljyä kaatuu “kaverin käsille”, ja siitä seuraa kolmannen asteen palovamma? Onko tämä sitten sitä “henkistä väkivaltaa”? Yksi kiusaajan erityisistä luonteenpiirteistä on se, että hän ei pidä omia tekojaan yhtään minään. Hän ei kykene edes ajattelemaan muuta kuin sitä, kuinka toisen itku saa muut nauramaan. 

Ennen asenne oli se, että työpaikkakiusaaminen oli “asia mikä kuuluu työpaikalle”. Tai asia minkä jokainen nuori työntekijä joutuu kohtaamaan, ennen kuin hänet hyväksytään porukkaan. Tuolloin jokaista “nuorta työntekijää kiusattiin, ja sen kautta karaistiin”. Mutta todellisuus on sellainen, että työpaikkakiusaaminen saa aikaan se, että sairauspäivät lisääntyvät, ja sitten myös se että kiusaamiseen menee joka kerran ainakin kahden henkilön työaika, kun siinä sitten kaadetaan kahvia toisen kädelle. 

Se miten tuota työpaikkakiusaamista on ennen puolustettu on se, että kun työpaikalle sitten tulee uusi työntekijä, niin sitten tämä entinen kiusattu saa kostaa hänelle muiden tekoja. Eli hän pääsee itse kiusaamaan muita. Mutta sitten lähdetään miettimään esimerkiksi sitä, että miten ikävä asia työpaikkakiusaaminen oikeasti on. 

Henkinen väkivalta saattaa vaikuttaa hyvin pieneltä asialta, mutta kuitenkin se saattaa aiheuttaa esimerkiksi itsemurhia. Tuhansia ihmisiä maailmassa tekee vuosittain itsemurhan henkisen väkivallan takia, ja usein niissä tapauksissa missä “näennäisesti hymyilevä ja sosiaalinen” henkilö on tappanut itsensä silloin kun hänellä on ollut koko elämä edessä näennäisesti ilman mitään syytä, niin silloin kyseessä on ollut kiusaaminen. 

Kiusaaminen on siitä ikävä asia, että siitä ei löydä yksittäistä tapausta, minkä kautta tekijä voidaan saattaa vastuuseen. Se on “vain” jatkuvasti unohdettuja nimiä tai toimittamatta jätettyjä kutsuja. Eli saattaa olla niin, että kiusattua vain ei koskaan kutsuta syömään, vaikka tuosta asiasta sitten muuten puhutaan, tai hänelle vain käännetään selkää, eikä myöskään hänen kysymyksiinsä vastata. Tai sitten kiusattu saa joka kerran “pienen erikoistehtävän” kuten vessan siivouksen. Eli vain tuo yksi henkilö siivoaa vessoja. 

Jos kiusaaja on esimies, niin hän saattaa silloin tehdä selväksi, että “kiusatun kaverit” saavat lähteä etsimään uutta työpaikkaa, jos liikaa kiusatun kanssa aikaa viettävät. Ja toinen asia mitä kiusaaja saattaa tehdä on se, että kiusatun kaikki tehtävät tulevat 15 minuuttia ennen työajan loppua. 


Miksi he menivät tuonne metsään? (Kohtalokas päiväretki)

 

Miksi he menivät tuonne metsään? (Kohtalokas päiväretki)


Jättikö murhaaja nuo karmivat sanat“guys down the hill”  sekä valokuvan itsestään ikään kuin peittääkseen jälkensä. Tässä taas sitten mietitään sitä, miksi kaksi tyttöä lähti metsään ja tapasi kohtalonsa tavalla mikä merkitsee murhatutkimusta. Tapauksessa on kaksi hyvin ihmeellistä seikkaa, jotka tekevät siitä hyvin mielenkiintoisen sekä karmivan. Ensinnäkin mikä oli todellinen syy siihen, että tytöt menivät sillalle? Se mitä he kertoivat vanhemmilleen saattoi poiketa hyvinkin paljon todellisuudesta. 

Ensinnäkin laho rautatiesilta ei ehkä ole kaikkein mukavimpia paikkoja missä voi ottaa muutamia kuvia, koska tuollaisen sillan läpi on helppo pudota, tai vähintään kännykkä sekä kamera voivat pudota tuon sillan raoista. Eli kävivätkö tytöt usein tuolla sillalla, mikä on ilmeisesti melko kaukana kotoa, koska heidän siskonsa ja sukulaisensa ajoivat heitä sinne ja takaisin autolla, joten miksi he eivät etsineet lähempää kotoa sopivaa kuvauspaikkaa. 

Samoin se mikä sitten sai tytöt ottamaan kuvan tuosta henkilöstä, jonka näette filmillä sekä myös outo äänite puhelimessa, missä (ilmeisesti) kyseinen henkilö tai henkilö joka surmat teki sanoo sanat “guys, down the hill”, ja yleensä sanaa “guys” käytetään miespuolisesta henkilöstä. Samoin se miten nuo sanat olivat jääneet puhelimeen on omituista, eli oliko niin että murhaaja ei ollut huomannut että uhri äänittää hänen puhettaan? Samoin eikö hän huomannut uhrin kuvaavan itseään. 

Se mikä tästä kuvasta sekä äänitteestä tekee omituisen on se, että kuvassa oleva henkilö ei näytä kasvojaan.Tai vaikka kasvoista näkyy suuri osa, niin poliisi ei ole kyennyt rakentamaan hänelle kasvoja, joista tuo mies voidaan tunnistaa. Eli se mikä tekee hänestä murhasta epäillyn on se, että hän ei ole ilmoittautunut, vaikka ainakin hän on nähnyt jotain. Samoin se että vain nuo sanat “guys, down the hill” ovat jääneet puhelimeen panee miettimään sitä, että onko nuo jäljet jätetty tahallaan tuonne puhelimen muistiin, ehkä siksi että murhaaja halusi jättää väärän jäljen. 

Kun luette tätä tekstiä niin muistakaa katsoa tuo nauha, koska kaikki tiedot tästä tapauksesta on haettu tuosta filmistä. Eli mikä olisi ollut motiivi kun tuo mies oli lähtenyt tekemään tuota hirvittävää tekoa. 

Ensinnäkin kun murhaa tutkitaan, niin mielenkiintoinen asia on se, että onko joku ehkä odottanut noita tyttöjä tuolla metsässä, ja toinen mielenkiintoinen asia liittyy kuvanauhan lopulla olevaan mustaan autoon. Mistä tuo auto oli päätynyt poliisin rekonstruktio nauhalle? Oliko joku ehkä nähnyt tuollaisen auton jossain metsässä? Jos ajatellaan että sarjamurhaaja olisi ajellut tuollaisella autolla, ja sitten kohdannut uhrit metsässä, niin olisiko hän sitten nukkunut myös tuolla pimeässä metsässä? 

Miksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat halukkaampia siirtymään uuteen kuin suuret yhtiöt?

 

Miksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat halukkaampia siirtymään uuteen kuin suuret yhtiöt?

Suurissa yrityksissä muutoksen tarve koetaan usein pienempänä kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja syy tähän on se, että suurten yritysten tarve säästää esimerkiksi toimitiloissa on vähäisempi kuin pienissä sekä keskisuurissa eli PiKe yrityksissä. Eli kuten olen kirjoittanut, niin PiKe sektorin yritysten kohdalla suurempi osa kuluista tulee toimitiloista kuin suurissa yrityksissä, joiden etuna usein se, että ne omistavat omat toimitilansa, ja niiden tunnettavuus tuo tietenkin suuren joukon asiakkaita. 

Isojen talojen etuna työelämän murroksessa on se, että niihin halutaan töihin, ja sen takia esimerkiksi yrityksen johdolla on paljon suurempi joukko ihmisiä, joista se voi valita, kun työpaikkoja täytetään. Ja sen tietää jokainen noissa yhtiöissä työskentelevä. Samoin suurempi henkilöstökapasiteetti tuo etua yrityksen johdolle tilanteessa, missä alaisen ja esimiehen näkemykset asioista poikkeavat toisistaan. 

Se aiheuttaa pelkoa siitä, että mitä jos alainen ikään kuin saattaa esimiehen noloon tilanteeseen, ja sitä kautta esimies ilmoittaa työsuhteen purun syyksi esimerkiksi suoraan erimielisyydet töiden hoitamisesta. Sen takia saattaa olla niin, että isojen yritysten henkilöstö ei niin mielellään tuo omaa näkemystään mistään asiasta aamupalaveriin. Suurten yhtiöiden kohdalla suuri positiivinen kassavirta takaa sen, että niissä ei varmaan kovin paljon aikaa laiteta sille, että toimistolla tapahtuvaan työntekoon etsitään suurta muutosta. 

Syy miksi esimerkiksi Helsingin kaupunki ei liputa niin ahkerasti etätyön puolesta kuin Rovaniemi johtuu pienemmistä etäisyksistä. Helsinkiläinen toimistovirkailija saattaa asua aivan oman työpisteensä läheisyydessä tai päästä sinne monilla eri tavoilla. Kun taas Lapin porteilla työmatkat ovat sen verran pitkiä, että työntekijät herkemmin asettuvat etätyön kannalle. Ja Rovaniemen kaupunki ei ehkä ole aivan yhtä houkutteleva työpaikka kuin Helsinki, joten siellä pitää käyttää erilaisia houkuttimia paljon laajemmalla skaalalla kuin Helsingissä. 

Suurissa yrityksissä työskentely tuo tietenkin myös statusta sille, joka saa tuon yhtiön nimen omaan CV hensä, mikä sitten lisää vakautta yritykseen, eikä esimerkiksi johdolla ole vaikeuksia rekrytoida uusia henkilöitä vanhojen tilalle, joten sen takia esimerkiksi johdon varpaille ei mielellään noissa yrityksissä ryhdytä hyppimään. Isoilla yrityksillä ei ole vaikeuksia rekrytoida edes korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka haluavat varmaan yhtiön leiman työtodistukseen.

PiKe yritysten ongelma on sitten siinä että ne eivät ehkä ole kovin tunnettuja. Ja jos samalla koulutuksella oleva henkilö saa valita “Jaskan konepajan” ja Rauma Repolan välillä, niin kumman hän mahtaa sitten oikeastaan valita? Tai jos tuolla “Jaskan konepajalla” sattuu tulemaan erimielisyyksiä jonkun insinöörin ja omistajan välillä, niin saako tuo omistaja ehkä seitsemän ihmistä työllistävään yritykseen uusia insinöörejä aivan yhtä helposti kuin Rauma Repola? 

Jos ihmettelette miksi käytän tätä esimerkkiä, niin voin sanoa että PiKe yritysten ongelmat ovat samat toimialasta riippumatta. Tunnetut ja isot toimijat imuroivat kerman päältä, ja se että yritysten tuote on tunnettu vetää osaajia näihin yhtiöihin. Rekrytointiongelmat sekä myös se että isojen nimien ympärille kerääntyy paljon toimijoita aiheuttaa myös vaikeuksia PiKe sektorilla toimiville yrityksille. Eli tunnettu nimi vetää paljon asiakkaita sekä helpottaa myös rekrytoinnissa. 


Miten sellua keitetään tai potilaita hoidetaan etänä?


 

Miten sellua keitetään tai potilaita hoidetaan etänä?

Kun puhutaan siitä, miten yhtiöt johonkin tutkimukseen tai media juttuun valitaan, niin silloin voidaan tietenkin keskustella siitä, että onko siirtyminen etätyöhön edes kyseisellä alalla mahdollista. Eli esimerkiksi Mehiläinen ei varmasti ainakaan lähitulevaisuudessa siirry niin sanottuun robottien avulla tapahtuvaan potilaiden hoitoon sekä diagnosointiin, vaikka  tällaisia lääkäri-robotteja on kyllä kehitteillä.

Niiden avulla esimerkiksi joku Australian erämaakylä voi saada myös vaativaa erikoiskoulutusta saaneen lääkärin apua sekunneissa. Tuolloin noiden robottien käyttö olisi sellaista, että robottien käyttäjää vaihtamalla voidaan kyseinen väline valjastaa todella tehokkaaseen käyttöön. Robottien etu on siinä että yksinkertaisesti vaihtamalla käyttäjiä voidaan robotteja käyttää moniin eri tarkoituksiin. Ja osaako parturi-robotti tehdä leikkauksia? 

Vastaus on se, että jos tuota robottia ohjaa lääkäri tai siihen vaihdetaan sellainen ohjelmisto, mikä kertoo tuolle koneelle että miten leikkaus tehdään, niin silloin robotti voidaan muutamassa sekunnissa muuttaa eri tehtäviin sopivaksi. Tulevaisuudessa robotteja ohjaa hhyvin pitkälle kehitetty tekoäly, joka hallitsee kaikki toiminnot, mitä sen moduuleihin on tallennettu. 

Ja ehkä sitten se tulevaisuuden “yleismies jantunen” on robotti joka korjaa auton, siivoaa sekä myös esimerkiksi suorittaa tarpeen tullen vaativia kirurgisia operaatioita, ja se mihin robotti kykenee riippuu siitä, millaisia ohjelmistomoduuleja siihen ladataan. Jokainen moduuli olisi siis erillinen prosessi, joka pitää sisällään tiettyjä toimenpiteitä. 

Miksi etätyö on niin vaikea asia?

Mutta palataan taas siihen vanhoillisen mallin noudattamiseen mitä Suomessa on ilmeisesti ollut tapana noudattaa. Joskus olen kuullut vanhan vitsin, että etätyö eliminoi mahdollisuuden piiloutua ryhmään. Mikäli työpaikalla siirrytään virtuaaliseen palautus ympäristöön, niin kaikki voivat katsoa kuka tekee mitäkin. Tai ehkä tämä on niitä “huonoja vitsejä”. 

Tuolloin kaikki näkevät sen, että työntekijä ei ehkä tee itse mitään, vaan vain istuu toimistossa, eikä tuotosta synny ollenkaan. Etätyö on monissa paikoissa ollut ainakin ennen suurten johtajien etuoikeus. Jos ajatellaan esimerkiksi jotain ohjelmistoalan tai muun ATK tai nykyisin ICT-alan yritystä, niin noissa yhtiöissä työskentelevillä on paljon mutkattomampi kuin muilla. Työelämän ongelma on siinä, että se vaatii nykyään myös suurempaa mahdollisuutta venyä kuin ennen. 

Oletteko ajatelleet työpaikkaa esimerkiksi statuksena?

Samoin työelämään on tullut sellainen ryhmä kuin “prekariaatti”. Tuo määräaikaisten työläisten joukko saattaa olla hyvin suuressa roolissa jossain yhtiössä, ja aina on porkkanana se, että jos tekee määräaikaisen työsuhteen aikana töitä kunnolla, niin silloin saa paikan. Se mitä tuo “prekariaatti” sitten kohtaa työpaikalla on se, että kahviautomaatti on vain yhtiön vakituisten työntekijöiden käytössä, eikä myöskään määräaikaisen työläisen aika riitä siihen, että kovin usein automaattia käytetään, kun niitä töitä pitää tehdä, jotta tulisi valituksi siihen jatkuvaan työsuhteeseen. 

Työssäkäynti on myös jossain piireissä etuoikeus. Eli vammaisten ja muiden “vajaakuntoisten” työntekijöiden laitoksissa saattaa siihen, että henkilö lähtee aamulla töihin liittyä myös muuta statusta kuin se että tuo henkilö saa palkkaa työstään sekä enemmän rahaa kuin muut. 

Toimistot vievät pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä suuremman osan budjetista kuin suurilta yrityksiltä. 

Vaikka suurilla yhtiöillä on mahdollisuus pitää yllä upeita toimistoja, voi tilanne PiKe-yrityksissä olla toinen. Eli niiden liikevaihto on pienempi ja tuolloin toimitilasta maksettava vuokra vie suuremman osan budjeteista. Suurin osa ICT-alan yhtiöistä tekee nykyään verkkomediaa eli kotisivuja, ja niiden liikevaihto on pienempi kuin esimerkiksi Rovion ja F-securen. ICT-alan yritysten ongelma on siinä, että ne työllistävät paljon vähemmän työntekijöitä kuin mitä niiden liikevaihto antaa ymmärtää. 

Se että 60% työläisistä haluaa tehdä työtä työpaikan kahviautomaatin lähellä ei tarkoita että kaikki sitä samaa haluaisivat. Tällöin voi joku kyllä kysyä, että mitä silloin työpaikoilla oikeastaan tehdään, kun sitä kahviautomaattia niin paljon kaipaillaan. Työpaikkojen ja työelämän muutos on hyvin ikävä asia, koska samalla häviää joukko vanhoja sekä totuttuja työllistäjiä. 


Miten USA n vaalit eroavat esimerkiksi Suomen vaaleista?

 


Miten USA n vaalit eroavat esimerkiksi Suomen vaaleista?

USA n vaaleissa on sellainen erikoinen asia, että siellä osa osavaltioista jätetään ikään kuin täysin huomiotta presidentinvaalien kampanjoiden yhteydessä. Syy tähän on se, että kun toinen kandidaateista saa jonkun osavaltion äänestäjien enemmistön taakseen, saa hän myös kaikki osavaltion valitsijamiehet taakseen. 

Tämä järjestelmä aiheuttaa sen, että osa osavaltioista jätetään “suosiolla” vasta-ehdokkaalle. Se mikä takaa pääsyn presidentiksi on se, että henkilö saa enemmistön valitsijamiehistä taakseen. Ja kaikilla osavaltioilla on eri kiintiö valitsijamiehiä. Joten sen takia USA n presidentin vaalikampanja on melko erikoinen verrattuna Eurooppalaiseen käytäntöön. Kaikkein tärkein asia tässä äänestyksessä on se, että USA n vaaleissa kilpaillaan vain niiden ihmisten suosiosta, jotka käyvät äänestämässä. 

Äänestäjien etninen profilointi, sekä Kalifornian erityisasema ja meille vieras keskustelu tuliaseiden laillisuudesta sekä jokaisen oikeudesta kantaa aseita ovat asioita, jotka luovat USA n vaaleihin niiden omaleimaisen piirteen. Ja tämä vaalitapa missä meille itsestäänselvistä asioista käydään kovaa vääntöä on meistä ainakin hiukan “outo”. 

Miksi äänestäjiä profiloidaan etnisesti? Syy tähän on se, että jos joku kansanryhmä on jossain osavaltiossa erittäin hyvin edustettuna, niin silloin tuota kansanryhmää pitää huomioida paremmin, kun taas kansanryhmää, mikä ei ole niin aktiivinen äänestyspaikalla ei taas “tarvitse” huomioida. Samoin sellaiset asiat kuin aseen omistaminen ovat USA n vaalikampanjassa tärkeitä, koska ne liittyvät esimerkiksi yksilön vapauksiin. NRA (National Rifle Association) eli “Kansallinen kivääriyhdistys” on erittäin suuri lobbaaja vaaleissa, ja ilmeisesti nimenomaan etelässä sillä on paljon jäseniä. 

Jokaisen Amerikkalaisen oikeus kantaa asetta on kirjattu perustuslakiin. Mutta kuten tiedämme se on aina välillä erittäin suuressa roolissa tuossa maassa. 

Joten sen takia tätä asiaa käytetään paljon hyväksi vaaleissa.  Eli se ketkä käyvät äänestämässä  saavat presidenttien lupaukset, ja jos henkilö ei käytä äänioikeuttaan, niin silloin hän ei myöskään ole mukana valitsemassa valitsijamiehiä, eikä hänelle “tarvitse” luvata mitään. Joten sen takia myös NRA kehottaa jäseniään käyttämään äänioikeutta, ja muistakaa se, että USA n presidentti on siis Amerikkalaisten valitsema, joten siihen mitä noissa vaaleissa puhutaan ei ehkä miellytä kaikkia Eurooppalaisia. 

Kalifornian osavaltio on paikka jolla on erityisasema USA n vaaleissa. Tuolla osavaltiolla on erittäin suuri kiintiö valitsijamiehistä, joten sen takia Kalifornialaisten sieluista käydään suuri taistelu. Mutta toinen asia sitten on se, että Kalifornian väestö muodostaa ikään kuin läpileikkauksen USA n kansasta. Ja jos tuo osavaltio menee vasta-ehdokkaalle, niin silloin on syytä lähteä tekemään jotain muutoksia siihen, mitä lopuissa osavaltioissa sanotaan, koska jos sitten käy niin, että USA n äänestäjien enemmistö on ehdokasta vastaan, niin silloin jää Valkoisen Talon isännyys väliin. 




torstai 30. heinäkuuta 2020

Holokaustin muistosta sekä siitä miksi tuosta hirveästä asiasta on vaikea puhua?

 

Birkenaun portti

Holokaustin muistosta sekä siitä miksi tuosta hirveästä asiasta on vaikea puhua?

1) Holokaustia ei saa koskaan unohtaa

Holokausti eli “Operaatio Reinhard” kuten sen operationaalinen nimi kuuluu on oikeastaan käsitetty niin, että pelkästään Puolassa sijaitseva Auschwitz-Birkenaun leiri olisi paikka missä vankeja surmattiin. Todellisuudessa “Auschwitz” oli valtava järjestelmä, missä vankeja heikennettiin sekä tahallaan injektoimalla heitä erilaisilla taudeilla kuten esimerkiksi malarialla ja muutamilla muilla biologisilla komponenteilla sekä myös antamalla liian vähän ruokaa työn rasittavuuteen nähden. 

Samoin vankien pahoinpitelyt ja muu väsyttäminen olivat asioita, jonka tarkoitus oli passivoida vankeja, kun heitä lähetettiin surmaamiseen käytettyihin keskuksiin eli kaasukammioihin, joita oli sekä Saksan että sen miehittämillä alueilla. Kyseisistä laitoksista on olemassa kuvia sekä dokumentteja, mutta miksi niistä puhuminen on niin kamalan vaikeaa?

Eli välillä esimerkiksi väitettiin että entiset vangit eivät halua muistella tuota synkkää historiaa, ja myös esimerkiksi kaasun avulla tapahtuvia vankien murhaamista ja muita vastaavia asioita on myös yritetty siirtää Tohtori Josef Mengelen päälle. Toki tämä hirviömäinen tohtori on varmasti hyvin epämiellyttävä ihminen ainakin kun hänen tekojaan tarkastellaan asiakirjojen kautta, mutta todellisuudessa esimerkiksi kaasukammion käyttäjät ja muut vastaavat henkilöt olivat aivan yhtä paljon vastuussa siitä mitä he tekivät. 

2) Lääkärien rooli holokaustissa

Vaikka Mengele on äärimmäisen kammottava tapaus, niin hän ei ole ainoa lääkäri historian aikana, joka on syyllistynyt esimerkiksi mielisairaala potilaiden surmaamiseen. Ja vaikka paljon mainostusta holokaustista sekä sen “kuoleman tehtaista” kuten keskitysleirejä myös kutsutaan siksi, että niiden tarkoitus oli vankien äärimmäinen hyväksikäyttö, mikä tarkoittaa sitä että heidän ruumiistaan tehtiin lopulta lannoitetta, niin usein unohdetaan että esimerkiksi mielisairaaloissa surmattiin joukoittain ihmisiä, jotka eivät vain kelvanneet Adolf Hitlerille ja hänen alaisilleen. 

Samoin unohdetaan se, että myöhemmin holokaustissa työskennelleet kaasukammion käyttäjät sekä muu keskitysleirien henkilökunta valittiin aikoinaan tuon surullisen kuuluisan “Aktion T4” eli “eutanasia”-ohjelman kautta. Tuossa ohjelmassa tarkastettiin se, että henkilö joka ryhtyi kaasuttamaan ihmisiä kykeni myös pitämään asian omana tietonaan. Ja tuolloin lääkärit eli psykiatrit loivat psykologisen profiilin noista “kaikkein kykenevimmistä tarjokkaista”, joita natsit käyttivät valitessaan esimerkiksi Josef Krammerin sekä Rudolf Hössin kaltaisia henkilöitä tehtävään, jota vielä nykyään muistellaan kauhulla. Noiden henkilöiden tiedot löytyvät internetistä. Keskitysleirien tarkoitus oli myös palvella “eugeniikka” eli natsien salaista rodunjalostus ohjelmaa. Lääkäreitä on aina pidetty “laupeuden enkeleinä”, joiden rooli holokaustissa on hyvin erikoinen.



3) Miksi holokausti on vaikea asia? 

3.1) Vielä nykyään kaukana sademetsissä ihmiset tekevät töitä kaivoksissa, joiden olosuhteet vastaavat aivan natsien keskitysleirejä. 
 
Rasisminvastaisen aallon takia voin sanoa, että natsien keskitysleirit eivät ole ainoita paikkoja missä historian aikana on sattunut hirveitä asioita. Eli holokausti ei ole historian ainoa massamurha. Afrikassa sekä Kauko-Idässä on saattanut tapahtua aivan vastaavia asioita. Ja holokausti muuttui hyvin kiusalliseksi koska esimerkiksi Afrikassa siirtomaaisännät harjoittivat lähes samaa toimintaa kuin mitä natsit harjoittivat keskitysleireillä. Aivan samalla tavoin kuin SS-joukkojen kohdalla joka päivä joku saa odottaa sydän syrjällään sitä, että milloin se “Kongossa rikastunut esi-isä” paljastuu massamurhaajaksi, jota ei koskaan olla syytetty, koska tuosta toiminnasta ei olla koskaan kuultu mitään. 

Joten jos natsit olisivat tehneet tekonsa Belgian Kongossa, niin tuo massamurha olisi jäänyt ehkä historian hämärään. Belgian Kongossa toki ihmisiä tapettiin hyvin brutaalilla tavalla, ja kukaan ei koskaan edes ole selvittänyt sitä, miten monta Afrikkalaista oikeastaan on kuollut tuolla “Leopoldin puutarhassa”, missä ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat edelleen. Eli ihmisiä pakotetaan ympäri maailmaa pakkotyöhön vaarallisissa olosuhteissa jotka vetävät vertoja jollekin Auschwitzin keskitysleirille. Ja noilla ehkä virallisesti laittomilla kaivoksilla saatetaan käyttää samoja rangaistuksia kuin keskitysleireillä. 

Eli vaikka orjuus virallisesti on tuomittu, niin esimerkiksi Amazonin sekä Kongon sademetsissä kaivetaan kultaa sekä timantteja enemmän tai vähemmän vapaaehtoisten työläisten toimesta. Vaikka kaivokset ovat teoriassa laittomia, niin silti minusta ainakin tuntuu että tuo toiminta jatkuu korruptoituneiden virkamiesten tieten, ja noita alueita vartioivat huumeparonien yksityisarmeijat, aivan kuten aikoinaan SS-joukot eli natsien yksityisarmeijan miehet vartioivat keskitysleirejä. 

Ainakin itse ihmettelen että miten on mahdollista että noita kaivoksia ei muka huomata satelliiteista tai partio lennoilla olevista koneista. Myös vaatteita ja muita asioita tuotetaan samanlaisissa tehtaissa, kuin missä keskitysleirien vangit työskentelivät aikoinaan. Eli mikään ei muutu auringon alla, ennen kuin ahneus saadaan kitkettyä yhteiskunnasta. 

3.2) Holokausti on hyvin arka asia. 

Holokausti on monille vielä nykyäänkin arka asia. Siitä kertoo se, että esimerkiksi kun Suomalaisten sotilaspappien toimintaa SS-joukoissa tutkittiin, ja erään (Pihkalan) päiväkirjasta oli löytynyt epäilyttävä merkintä, niin asiasta nousi haloo. Tuolloin mieleen tuli se, että uskoisin että kukaan ei halua nähdä isoisäänsä seisomassa esimerkiksi ruumiskasan edessä. Mutta kuitenkin kyse on huomattavasti suuremmasta asiasta kuin vain siitä, että joku SS-mies olisi syyllinen tähän toimintaan. Sillä holokaustista keskustellessamme keskustelemme armeijoiden sekä asevoimien peruspilareista eli siitä että onko joku asia pielessä silloin kun armeijassa käsketään ampua esimerkiksi siviilejä, tai sitä käytetään holokaustin kaltaisissa operaatioissa eli järjestelmällisissä joukkomurhissa? 

Siis mikä oli Saksassa pielessä tuolloin 1930-luvun lopussa? Se että natsien ideologia perustuu siihen että esimiestä on aina toteltava teki tuosta aatteesta sellaisen että se veti upseereita puoleensa. NSDAP n pelko perustui siihen, että tuo puolue oli oikeastaan puolisotilaallinen armeijan kaltainen organisaatio, johon kuului salaa myös korkeita upseereita. Mutta se mikä lisäsi Hitlerin propagandan tehoa oli se, että valtaosalla Saksalaisista ei tuolloin ollut mitään koulutusta. Se tehosti propagandan tehoa, ja kun suuri pörssiromahdus Wall Streetillä aiheutti vuonna 1929 hyperinflaation, niin silloin natsit syyttivät juutalaisia tästä asiasta. 

Ja se upposi tavallisiin ihmisiin todella tehokkaasti, kun tuota propagandaa tehostettiin sillä, että puhuja oli joku tohtorismies. Samoin hyperinflaatio sekä lama ajoivat ihmisiä liittymään NSDAP n SA-joukkojen kaltaisiin puolisotilaallisiin joukkoihin, jotka riehuivat järjestelmällisesti ympäri maata. Se että ihminen joka ei ole käynyt koulua on hyvä kohde propagandalle, sekä populistisille poliitikoille jotka tarjoavat kaikkiin asioihin helppoja ratkaisuja. 

Siksi myös natsien kohdalla “liika koulutus” jätettiin väliin, ja keskityttiin erilaisten ruumiin kulttuuriin kuuluvien asioiden kehittämiseen. Tämä eliminoi tehokkaasti ihmisiltä mahdollisuuden vertailla käsiinsä saamaa tietoa sekä pönkitti natsi-eliitin asemaa. Ja kuten voitte todeta, niin esimerkiksi pahamaineisten “Einsatzgruppen” yksiköiden komentajina on usein hyvin korkeasti koulutettuja upseereita, kuten Paul Blobel(1) sekä Franz Walther Stahlecker(2), joista ensimmäinen oli arkkitehti, ja jälkimmäinen oli oikeustieteen tohtori, kun taas heidän alaisensa eivät olleet juuri mitään kouluja ehtineet käydä. 



3) Ilman sokeaa tottelevaisuutta holokausti ei olisi mahdollista.

Kun keskustellaan holokaustista, niin koskaan ei mainita sitä, että holokaustin perustana on sokea usko johtajaan ja siihen, että kaikki mitä johtaja käskee pitää aina panna toimeen ilman että siinä mitään kysellään. Holokaustin teki mahdolliseksi se, että armeijassa tehdään asioita mitä muualla ei tehdä. Vaikka holokaustin eli juutalaisten massamurhan tekivät pääsääntöisesti Waffen-SS joukot, niin pitää muistaa se, että myös Waffen-SS oli osa Hitlerin asevoimia. Se sama asia mikä sai nuo miehet tekemään asioita, mitä me tavalliset ihmiset emme ehkä olisi tehneet on käytössä kaikissa maailman asevoimissa. Kun esimies käskee tekemään jotain, niin silloin alaisen rooli on totella käskyjä.  

SS oli osa Saksan armeijaa. Ja se saattoi joskus käyttää siviilien terrorisoinnissa myös Wehrmachtin uniformua. Tuon terrorin tarkoitus oli estää omien sotilaiden antautuminen sekä “kannustaa” heitä taistelemaan viimeiseen asti. 

Mustavalkoisessa historian tulkinnassa sanotaan että Toisessa Maailmansodassa oli erikseen SS- sekä Wehrmacht joista jälkimmäinen ei ollut niin poliittisesti aivopesty tai valmennettu kuin SS, joka oli puhtaasti vapaaehtosuuteen perustuva joukko. Ja näin Wehrmacht ei sitten ollut mitenkään osallistunut holokaustiin. Tämä oli tietenkin mustavalkoinen malli, missä “oikeat sotilaat” eivät ottaneet osaa kansanmurhaan. Mutta sitten eteen tulee sellainen yksityiskohta. että SS-oli kolmella tasolla toimiva joukko, missä kaikki alkoi pohjalta. Eli Wehrmachtista siirryttiin joskus tuohon poliittiseen armeijaan. Missä tie oli sitten auki kohti palvelua keskitysleirillä, missä tuo urho ei kovin suuressa vaarassa koskaan ollut. 

Ellei sitten sattunut olemaan Treblinkan kuolemanleirillä silloin kun vangit nousivat kapinaan. Tai muuten sitten sattunut päästämään vankeja pakoon sekä kertonut juovuksissa noista paikoista kavereilleen. Siinä saattoi luoti tulla päähän, koska SS oli varsin kaino noista hirveistä paikoista. Keskitysleireillä tapahtuneista asioista ei saanut koskaan puhua kenellekään, ja jos tämä unohtui, niin seurauksena oli luoti takaraivoon. Samoin moni noista SS-rikollisista sai surmansa sodan lopulla, kun heidän esimiehensä sekä alaisensa halusivat päästä eroon kyseisistä murhaajista, jotta eivät itse olisi joutuneet vastuuseen teoistaan, ja silloin monen keskitysleirien kauhun kohtalo oli konepistoolin sarja selkään. 

4) Alussa oli tunnusteko. Eli miten SS-mies aloitti palveluksen julmuuden tiellä?

Aluksi henkilö sijoitettiin alimmalle tasolle, missä hän suoritti “erikoistehtävän” eli osoitti valmiutta sekä alttiutta palvella natsi aatetta. Tuo valmius oli totella kaikkia esimiesten käskyjä ilman kysymyksiä. Ja tunnusteko oli rintama osastossa esimerkiksi sotavankien tai siviilien surmaaminen, ja tuon teon tehtävä oli tehdä rakoa muiden miesten sekä SS n jäsenten välille, jotta he eivät kertoisi “arkaluonteisista asioista” muille. 

Ensimmäisellä tasolla olivat SS-taisteluosastot. Toisella tasolla olivat poliisi sekä erilaiset suojeluosastot, ja ylin taso oli “Totenkopfverbände” eli keskitysleirien henkilökunta. Eli alimmalla tasolla luotiin se “kova maine”, mikä sitten siirtyi poliisiin ja keskitysleirien vartijoihin. Eli jokaisella tasolla valittiin aina “kaikkein eniten kapasiteettia omaavat yksilöt” seuraavalle tasolle, missä heidät sitten koulittiin väkivaltaan. Ja kaikkein ylinnä olivat keskitysleirien vartijat, joiden tehtävänä oli toteuttaa “pyhää tehtävää” eli juutalaisten ja muiden “ei-arjalaisten kansojen” tuhoamista. 

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Työelämän muutoksiin vain täytyy sopeutua



Työelämän muutoksiin vain täytyy sopeutua

Etätyö on asia mihin vain tullaan siirtymään. Se vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä myös sairauspäiviä, koska varsinkin ATK-laitteiden avulla tehtävää työtä voi tehdä aivan hyvin vapaamuotoisesti. Tekoäly sekä koneoppiminen ovat tuoneet eteen vision siitä, että myös niin sanottua “kovaa” tai fyysistä työtä voidaan teettää tulevaisuudessa roboteilla. Tässä visiossa esimerkiksi taloyhtiössä saattaa olla “talonmies-” tai “siivooja robotteja”, jotka ovat tekoälyn ohjaamia sekä suorittavat niille tarkoitettuja tehtäviä ehkä hyvinkin itsenäisesti. 

Etätyötä tekevät ehkä tulevaisuudessa myös esimerkiksi rakennusyhtiöt tai muut vastaavat toimijat, koska työ voidaan teettää tuolloin etänä ohjatuilla roboteilla, jotka kykenevät hyvin itsenäiseen toimintaan, jos niitä ohjaa kehittynyt tekoäly. Tuolloin ihmis työläinen vain “opettaa” työvaiheen robotille, joka sitten suorittaa sen itsenäisesti. Työmaalle tuodaan joukko robotteja, jotka osaavat ladata itse akkunsa sekä ehkä myös tietojenkäsittely-yksikkö mikä voi olla esimerkiksi perävaunu, minkä kautta robotit pitävät internetin yli yhteyttä ehkä valtameren tuolla puolella olevaan toimistoon, missä istuvat niiden valvojat. 

Ja jos robotti kohtaa ongelman, niin silloin se pyytää valvojaltaan ohjeita. Valvoja ottaa tuolloin esimerkiksi datahanskat käteensä tai suoraan EEG.n avulla yhteyden robotiin, joka sitten oppii nuo liikkeet mitä työsuoritus vaatii. Tietenkin roboteissa pitää olla laitteet sekä turva-ohjelmisto mikä estää niiden väärinkäytön, mutta siitä ehkä joskus toiste.

Nykyinen nopea internet sekä suojatut yhteydet ovat kuin lottovoitto yhtiöille, jotka etsivät jatkuvasti uusia säästö- ja tehostamisen kohteita. Ja kaikki aika mitä työntekijä käyttää muuhun kuin työntekoon on tietenkin pois yhtiön ajasta, sekä siitä ajasta mistä palkkaa maksetaan. Mikäli aika mistä maksetaan palkkaa kuluu johonkin muuhun kuin varsinaiseen työhön, niin silloin kyseessä on yhtiön kannalta ajan haaskaamisesta. Kuten kaikki tietävät, niin yhtiön johto on se, mikä päättää siitä miten työtä tehdään, eli jos se päättää että työtä tehdään kotoa käsin, niin silloin työpaikka siirtyy kotoa tehtävään työhön, vaikka se on vähän vaikeaa. 

Työelämä ei ole demokratia, vaan yrityksen johdolla on viimeinen sana siitä, millä tavoin työsuoritteita tehdään. Ja etätyö on siitä mukavaa että kukaan ei pääse luistamaan omista velvollisuuksistaan esittämällä antavansa esimerkiksi neuvoja siitä, miten muiden pitäisi työtä tehdä. Etätyötä teettävän yrityksen ei tarvitse maksaa toimitilojen vuokria, ja nykyään toimitilat ovat kalliita. Suurimpana ongelmana etätyöhön siirtymisen kannalta voidaan pitää asenteita, eli etätyötä pelätään koska siinä työtä pitää tehdä itsenäisesti ATK-laitteen avulla. 

Toisaalta työpaikoilla on ollut pitkään se asenne, että työntekijöiden on kautta koko ammattien skaalan osattava tietyt ATK-taidot, ja tiedän muutamia tapauksia, että työpaikka on jäänyt saamatta, “kun niitä mainostettuja ATK-taitoja ei sitte olekaan ollut”. Itse olen joskus miettinyt sitä, että kuinka monta työpaikkaa on sen takia mennyt, tai kuinka monta uraa on pilattu, kun joku on väittänyt, että “Sirkku tarvitsee jatkuvasti apua”. 

Silloin tällöin kyllä mieleen tulee se, että kuinka monta kertaa esimerkiksi mikrotukihenkilö on kutsuttu antamaan neuvoja harjoittelijalle, mutta todellisuudessa esimerkiksi mikrotuen tilaaja on ollut nuoren työntekijän perehdyttäjä, mutta mikrotuki tilattu alaiselle. Tai sitten on menty vain kertomaan, että “harjoittelija ei osaa oikein mitään”. Tai “koko päivä on mennyt sen uuden ihmisen töiden katseluun. 

Jos puhutaan siitä että esimerkiksi etäopiskelu on niin sanottu taitolaji, niin silloin kyse on siitä, että jos ihminen ei käy etä- eikä myöskään lähiopetusta antavassa koulussa, niin tuolloin ei voi oppi mennä päähän. Toki etäopetus varsinkin peruskoulun tasolla voi olla hieman kaksipiippuinen juttu, koska koulun tarkoitus on myös opettaa sosiaalisia taitoja, mutta kuitenkin etänä käytävä perusopetus voi olla se, mikä pitää syrjäseudut elinvoimaisena, ja saa varsinkin nuoret jäämään tuonne alueelle asumaan. 

Siirtyminen 5G-teknologiaan on väistämättä edessä

 

Siirtyminen 5G-teknologiaan on väistämättä edessä

Haluatteko nopean mobiili-internetin, jota voi kantaa mukana missä vain, ja joka on aina turvallinen? Tämä on asia mikä aiheuttaa sen, että 5G-teknologia tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Vaikka mobiili-internetin käyttöön on suunniteltu nopeita teknologioita, niin yhä enemmän ja enemmän dataa siirtyy tuohon mobiili-nettiin, mikä tarkoittaa sitä että yhä nopeammalla mobiili-datalla on tilaus. Eli kun internetin nopeus kasvaa, niin silloin siihen tuotetaan yhä uusia ja uusia palveluita, joita sitten voidaan hyödyntää lähes kaikessa. Eli tietokoneiden päivitykset sekä muut asiat ovat sellaisia, että niiden suorittaminen mobiilin kautta on muuttanut myös internetille asetettuja vaatimuksia.

Samoin esimerkiksi jos tietokoneen käyttöjärjestelmä sotkeentuu, niin silloin voi ainoa oljenkorsi olla ladata levykuva netin kautta, jos käy niin että tuo järjestelmän sotkeentuminen tapahtuu työmatkalla, ja saattaa olla että yrityksen levykuvia ei saa ladattua kuin suojatun sekä varmennetun laitteen kautta, ja tuolloin kännykkä saattaa olla se väline, jolla levykuva voidaan palauttaa läppärille, ja tuolloin netillä pitää olla nopeutta tarpeeksi. Tämä on esimerkki siitä, miten internetin käyttö on muuttunut, ja pitää muistaa että netissä on paljon käyttöä mitä ihmiset eivät näe päällepäin. Eli viihde on vain yksi asia, mikä hyötyy siitä, että netti on nopea, ja myös niin sanottu “vakava netin käyttö” vaatii myös nopeita yhteyksiä. 

Kun kaupat tekevät inventaariota, niin inventaario välittyy suoraan keskusliikkeiden varastoon, ja samoin ainakin joissain automalleissa huolto saattaa tehdä moottoriin sekä jarruihin säätöjä internetin kautta, ja silloin tarvitaan nopeutta. Tuollaiset internetin yli toimivat säätöjärjestelmät ovat käytössä esimerkiksi lennokeissa, ja 5G tekee mahdolliseksi myös sen, että satelliitit, lentokoneet sekä muut välineet voivat operoida samaan standardiin perustuvien tietojärjestelmien kautta, mikä tietenkin avaa uusia ulottuvuuksia esimerkiksi ohjelmistojen kehittämiseen. Jos ajatellaan sitä että esimerkiksi satelliitit välittävät tietoa reaaliaikaisesti, eli maa-asemalla työskentelevät henkilöt näkevät satelliitin lähettämän datan kuten sen kameroiden ottamat kuvat välittömästi, niin silloin voidaan puhua vallankumouksesta. 

Mutta nuo operaattorit voivat sitten myös ohjata satelliitteja esimerkiksi läppärin avulla mistä tahansa mistä on pääsy nettiin on myös mullistanut monia muita asioita. Ja sama mikä koskee satelliitteja koskee myös esimerkiksi droneja, joita voidaan käyttää siis vaikka omalta tai jonkun motellin työpöydältä.  Se että valtaosa tietojärjestelmistä kuten perinteiset tekstinkäsittely- ja muut ohjelmat ovat “muuttaneet” verkkoon on myös muuttanut tietoverkon luonnetta. Kun myös suurta tehoa vaativia CAD-sovelluksia on alettu operoida verkon yli, niin silloin täytyy verkon nopeutta nostaa. Sen takia 5G tulee todella tarpeeseen. 

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Kannattaako avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi pyrkiminen eli “avoimen väylän” käyttäminen?





Kannattaako avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi pyrkiminen eli “avoimen väylän” käyttäminen?

Oletteko tietoisia siitä, että avoimen yliopiston kautta voi pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, jos onnistuu saamaan 60 opintopistettä. Tämä voi vaikuttaa melko hienolta tavalta hankkia opiskelupaikka jostain ehkä hyvin halutusta tiedekunnasta. Mutta jos tuota vaihtoehtoa katsotaan tarkemmin, niin silloin kannattaa muistaa että tuolloin kannattaa tehdä todella lujasti työtä, koska se että nuo 60 opintopistettä tipahtaa, vaatii täydellistä onnistumista, ja sen takia pitää valmistautua valvomaan pitkään ja hartaasti kirjojen ja muun materiaalin kanssa, jos tosissaan aikoo tiedekuntaan tämän väylän kautta. 

Kannattaako avoimen yliopiston opiskelu ylipäätään? Sen kurssit ovat maksullisia, ja sen takia tätä “avoimen väylänä” tunnettua opiskelu mallia kritisoidaan, mutta samalla pitää muistaa että “ei oppi ojaan kaada”. Eli mitään vikaa avoimen yliopiston mallissa ei sinällään ole, mutta kuitenkin jos ihminen aikoo tuon kautta saada opiskelupaikan, niin silloin pitää kursseilla onnistua täydellisesti, ja pitää huomioida se että avoimen yliopiston kurssit ovat sellaisia että 60 opintopistettä tulee kurssi kokonaisuuksista.

Se tarkoittaa sitä, että jokainen opintokokonaisuus tuo henkilölle tietyn määrän opintopisteitä, mutta kyseinen asia vaatii sitten sitä että kaikki tentit suoritetaan hyväksytysti, ja kuten tiedämme niin kun opintokokonaisuudessa mennään eteenpäin, niin silloin kurssien vaatimustaso kohoaa. Ja sen takia on hyvin mahdollista että vaikka aluksi kaikki tuntuu helpolta, niin jatkossa saattaa eteen tulla ongelmia. Opintokokonaisuuksien hinnat saattavat olla myös sillä tavoin porrastettuja, että ne aiheuttavat melko suuren loven lompakkoon, jos niitä aikoo sitten tosissaan käydä.

Eli jokainen opintokokonaisuus on “pylväs” mikä koostuu moduuleista, ja alkupään moduulit saattavat olla kohtuuhintaisia, mutta kun lähdetään sitten tuossa “pylvään” sisällä etenemään ja tekemään monimutkaisempia asioita, niin silloin alkaa kurssien hinta kohota, ja silloin eteen tulee ehkä hyvinkin suuri lasku. Eikä siis kurssimaksu takaa sitä, että tämä kurssi menee läpi. Kurssien hinnat ilmoitetaan avoimen yliopiston sivuilla, ja kun ihminen lähtee tekemään päätöstä siitä, että yrittääkö hän hyödyntää “avoimen väylää”, niin silloin hänen kannattaa katsoa kurssien hintoja, ja miettiä itse sitä, että riittävätkö rahkeet siihen, että opiskelupaikka irtoaa avoimen väylän kautta. 





Ääriarvojen hämäämää

 



Ääriarvojen hämäämää
 
Ilmastonmuutoksesta kertovaa artikkelia lukiessa voidaan sanoa, että kuinka helppoa on nähdä asiat niin sanotun teennäisen positivismin näkökulmasta. Eli ihmiset mielellään katsovat maksimiarvoa, eivätkä huomioi minimiarvoa. Se mikä tekee tällaisesta tulkinnasta vaarallisen on se, että jos ylä-arvoa katsotaan, niin se tarkoittaa sitä, että keskilämpötila kohoaa ylimmillään 0,4 astetta vähemmän kuin mitä on ennustettu. 
 
Toisaalta sama ennuste sanoo, että Maapallo lämpiää vähintään 1,1 astetta enemmän kuin mitä on ennustettu, mikä on erittäin vaarallista. 
 
“Maapallon keskilämpötilaa koitetaan pitää YK:n Pariisin sopimuksen mukaisesti alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Ennen sopimuksen allekirjoitusta tiedemaailma arvioi vielä vuonna 2013, että kasvihuonepäästöjen ppm-pitoisuuden kaksinkertaituminen esiteollisesta ajasta nostaisi keskilämpötilaa 1.5–4.5 asteen verran. Nyt uusi haarukka on asettumassa 2.6–4.1 asteen lämpenemisen välille.”
 
 
-------------------------------------------------------------------
Maapallon lämpötila nousee vähintään 1,1 astetta alkuperäistä ennustetta enemmän, mutta enintään 0,5 astetta alkuperäistä ennustetta vähemmän
 
Alkuperäinen arvo Uusi arvo Erotus
1,5         2,6         1,1
4,5         4,1         0,5         
 
------------------------------------------------------------------
 
Tässä on se vaara, että ihmiset tuijottavat vain toista eli suurempaa ääriarvoa. arvioitu arvo 1,5 ja 4,5 astetta ovat korvautuneet arvoilla 2,6 ja 4.1. Eli vaikka suurempi arvo on pienempi, kuin alkuperäinen ääriarvo, niin alin mahdollinen arvo on paljon suurempi, kuin mitä alkuperäinen minimiarvo. 
 
Siis silloin jos lukija katsoo ylempää ääriarvoa, niin silloin tilanne voi näyttää jopa hyvältä. Alempaa raja-arvoa katsottaessa on tilanne pahempi. Maapallon lämpenemisestä tehdyssä tutkimuksessa minimiarvo on 1,1 astetta suurempi, ja yllin raja-arvo on 0,4 astetta pienempi kuin se mitä aikoinaan ennustettiin. 
 
 
lmastotieteen ja maapallon kohtalon suurimpia kysymyksiä ratkeamassa – Tutkimuksen mukaan maapallo voi lämmetä enemmän kuin arvioidaan, mutta ei niin kuumaksi kuin pelätään
#uutisvahti
 

ITER-fuusioreaktori sekä fuusiovoiman tulevaisuus





ITER-reaktorin kaavio

ITER-fuusioreaktori sekä fuusiovoiman tulevaisuus

ITER-fuusioreaktori(1) tulee olemaan tärkeä virstanpylväs kun fuusioreaktoria kehitetään. Fuusion ongelmana on sen vaatima lämpötila sekä myös siitä vapautuvan energian hallinta. Eli ITERin pitäisi pystyä tuottamaan enemmän tehoa kuin siihen syötetään ilman että kyseinen reaktori sulaa tai höyrystyy. Siksi tätä reaktoria ympäröi valtavan paksu betonikuori, jonka tehtävä on paitsi absorboida fuusiosta lähtevää säteilyä, niin myös jäähdyttää tätä reaktoria, jotta se ei kaasunnu, jolloin miljardien asteiden lämpötilassa olevaa plasmaa pääsee ilmakehään. Tuo asia aiheuttaa tuhoja laajalla alueella. 

 Fuusio on energiantuotannon muoto, missä keveitä alkuaineita liitetään yhteen, jolloin syntyy valtava määrä energiaa. Ongelma on siinä, että onnistuakseen tuo alkuaineiden atomien yhteenliittäminen vaatii valtavan korkeita lämpötiloja. Nimittäin Maan pinnalla toimivien fuusioreaktorien tulee kompensoida auringon ytimen painetta nostamalla vastaavasti lämpötilaa. Kyseinen prosessi vaatii miljardien asteiden lämpötilan, ja sen takia fuusioreaktorin rakentaminen on teknisesti niin hankalaa. 

Yleensä fuusioreaktorien kokeissa käytetään “Tokamak” eli “turus”-tyyppistä reaktoria, joka muistuttaa donitsia. Noissa reaktoreissa fuusio materiaali on plasmaattisessa muodossa, ja sitä pidetään erossa reaktorin seinämistä leijuttamalla tätä materiaali magneettikenttien varassa. Tuolloin plasmaan suunnataan lasereita sekä mikroaaltoja, joiden tehtävänä on nostaa sen lämpötila sille tasolle, että itseään ylläpitävä fuusio on mahdollinen, ja reaktori tuottaa silloin enemmän energiaa kuin sinne syötetään. 

Fuusio tulee onnistuessaan tarjoaman maailmalle upean uuden voimanlähteen, joka ei tuota juurikaan saasteita, mutta asialla on varjopuolensa. Se liittyy siihen, että yhteiskunta elää energiasta. 

Fuusion kritiikkiä

Fuusio on tietenkin energiantuotannon runsaudensarvi, jos se onnistuu. Mutta ongelma on siinä, että se myös keskittää energiantuotantoa, ja silloin esimerkiksi maat missä fuusioreaktorit sijaitsevat voivat käyttää tuota energiamuotoa oman asemansa pönkittämiseen. 

Samoin fuusiota kehitetään myös puhtaasti sotilaallisiin tarkoituksiin. Eli fuusioreaktorit ovat loistava väline esimerkiksi uuden sukupolven elektromagneettisten aseiden voimanlähteinä, ja siksi niiden kehitys on osittain salaista. Samalla kuitenkin pitää huomioida se, että fuusio tekee esimerkiksi suuresta osasta fossiilisia polttoaineita tarpeettomia, ja se tietenkin vähentää suurten öljyntuottajamaiden asemaa kansainvälisessä politiikassa. 

Fuusion käyttö nykypäivän tekniikassa

Fuusiota käytetään nykyään lähinnä aseteknologiassa, eli vetympommien teho perustuu fuusiosta saatavaan energiaan. Ensimmäinen vetypommi “Ivy Mike” (2) räjäytettiin 1.11.1952, ja siitä lähtien tuota energiamuotoa on tutkittu sekä asevoimien että siviilien taholla. Ja suurin osa tuota tutkimusta palveli aikoinaan asevoimien etua.  Se miten sitten tuota energiaa voidaan hyödyntää rauhanomaisesti on kuitenkin jäänyt taka-alalle. 

Fuusio- tai vetypommeihin liittyvissä kokeissa käytetään nykyään lähinnä pallomaisia fuusio-kammioita, joissa fuusiomateriaaliin suunnataan lasersäde, ja sen avulla pyritään laskemaan materiaalin antama teho. Tunnetuin näistä reaktoreista on NIF (National Ignition Facility)(3). 

Plasma-ase on synkkä tulevaisuuden visio

Joissakin tulevaisuuden plasma-aseissa on suunniteltu käytettävän sellaista tekniikkaa missä plasma kuumennetaan jopa miljooniin asteisiin, ja se suunnataan kohteeseen magneetti kiihdyttimen avulla. Tai tuota plasmaa voidaan varastoida elektromagneettiseen pommiin, joka sitten pudotetaan kohteeseen. 

Tuolloin tuhansien tai jopa miljoonien asteiden lämpötilaan kuumennettu kaasu aiheuttaa samanlaista tuhoa kuin ydinase. Elektromagneettinen tai plasma-pommi on vain säilö, jossa plasmaa voidaan kehittää lentokoneeseen kiinnitetyn generaattorin avulla, ja siinä magneetti pitää tuon aineen erossa säiliön seinämästä. 

Fuusiotekniikkaan perustuva kertakäyttöinen reaktori voisi olla ikään kuin JATO-raketin fuusiokäyttöinen versio

Joskus on keskusteltu mahdollisuudesta rakentaa fuusiotekniikkaan perustuva versio JATO-raketista(4). Kyseinen kertakäyttöinen fuusioreaktori antaisi lentokoneelle valtavan nopeuden, vaikka se olisi vain oikeastaan kertakäyttöinen versio jostain apuraketista, jolla lentokoneita lähetetään ilmaan lyhyeltä kiitotieltä. Kyseisessä raketissa olisi vain muutamia grammoja fuusiomateriaalia. 

Eräissä suunnitelmissa puhutaan siitä, että esimerkiksi lentokoneisiin voitaisiin asentaa pienikokoisia fuusio reaktoreita eli fuusio kammioita, jotka muistuttavat ulkonäöltään nuppineuloja. Niissä olisi pyöreä kammio, mihin suunnataan lasersäde, ja tuossa kammiossa oleva fuusioituva materiaali  aiheuttaisi sen, että lentokone lähtee eteenpäin todella suurella nopeudella. Eli kyseessä olisi eräänlainen turbo-boost nappi äärimmäisiä tilanteita varten. 





Iter-projektin kotisivut: https://www.iter.org/proj/inafewlines



maanantai 27. heinäkuuta 2020

Talouden ongelma: rahaa ei ole loputtomasti

 


Talouden ongelma: rahaa ei ole loputtomasti

Vaikka valtion rahasäiliö on suuri, niin sillä ei koskaan ole rahaa loputtomasti. Vaikka valtiolla on rahaa paljon, niin sillä on tietenkin myös monia kohteita, mihin sen pitää rahaa jakaa. Eli sen takia valtion varojen käyttö on prosessi, joka on todella vaikea. Valtion varallisuus mitataan rahassa, ja rahan tehtävä on säännöstellä taloutta. Eli rahalla estetään se, että kukaan ei kanna esimerkiksi koko supermarketin varastoa kotiinsa, vaan että kaikille riittää jotain. Tai ehkä rahan alkuperäinen tehtävä oli taata se että kaikki saavat osansa. 

Mutta sitten joku keksi sen, että jonkun oli saatava enemmän kuin toisten, ja kyseinen henkilö on aiheuttanut niin paljon väkivaltaa sekä kateutta, että hänet voimme nimittää yhdeksi maailman pahimmista ihmisistä. Se että meillä on erilaiset tulot tarkoittaa sitä että me saamme eri tavalla osia siitä yhteisestä kakusta, mitä kutsutaan yhteiskunnaksi sekä taloudeksi.

Eriarvoinen tulonjako aiheuttaa väkivaltaa sekä yksilöiden että valtioiden välillä

Saattoi olla niin, että tämä henkilö joka keksi eriarvoisen tulonjaon tarkoitti sitä, että pelloilla työskennelleet henkilöt saisivat enemmän koska he olivat tehneet raskasta työtä, mutta sitten joku unohti kohtuuden, ja kuvitteli että kaikki mitä hän näki oli hänen omaansa. Siitä saivat alkunsa sodat ja muut sotaan liittyvät asiat kuten köyhyys. Tai ainakin eriarvoinen tulonjako on vauhdittanut kaiken maailman sotia sekä väkivaltaa yleensä. Nimittäin raha on syy suurimpaan osaan maailmassa tapahtuvista ryöstöistä sekä väkivallanteoista. 

Talouden yksi peruspilareista on se, että valtiolla on oltava mahdollisuus lunastaa jokainen sen liikkeelle laskema rahayksikkö takaisin. Tuo lunastaminen tapahtui kauan sitten siten, että seteliä tai rahaa vastaava kultamäärä annetaan rahaa vastaan. Mutta tämän jälkeen tapahtui niin, että raha tai valuutta irtosi kultakannasta, ja koska yksityiset sekä valtiot käyvät niin sanottua valuuttakauppaa, niin se aiheuttaa sen, että rahan arvo heittelehtii. 

Ja rahaa voidaan verrata osakkeeseen. Kun tiettyä valuuttaa ostetaan pois markkinoilta, niin silloin sen arvo kohoaa, ja kun tätä valuuttaa myydään markkinoille, niin sen arvo alkaa pudota, eli valuuttaa sekä sen arvoa säätelevät samat mekanismit kuin osakkeiden hintaa. 

Kun talouden pohja alkoi muuttua aineettomien hyödykkeiden pohjalle, niin silloin alkoi käydä niin, että valuuttojen arvo suhteessa kultakantaan alkoi “karata käsistä”. Eli valtio ei enää voinut ostaa kaikkea rahaa takaisin kullalla, koska valuutan arvo ei enää vastannut valtiopankin holveissa olevan kullan arvoa. Ja tässä tullaan siihen keskeiseen kysymykseen siitä, miksi talous- ja rahapolitiikka on niin vaikea asia?

Miksi emme vain perusta uutta valuuttaa, ja mitätöi vanhaa?

Kaikki asiat voidaan ajatella yksinkertaisesti, jos valuutta muuttuu liian vaikeasti säädettäväksi, niin silloin tietenkin asiat voidaan teoriassa hoitaa yksinkertaisesti. Mutta sitten eteen tulee tilanne, että mitä jos esimerkiksi huomattava määrä jonkun pienen maan valuuttaa onkin oikeasti esimerkiksi Venäjän valtionpankin holvissa. 

Tämä sama tilanne saattaa koskea jokaista pientä valtiota maailmassa. Eli vaikka valtio on kuinka itsenäinen hyvänsä, niin mitä jos se on sattunut lainaamaan rahaa esimerkiksi sitä paljon vahvemmalta valtiolta? Mitä jos tämä vahvempi osapuoli sitten alkaa vaatia näitä saataviaan takaisin? 

Valtiotieteissä tuota kutsutaan nimellä “Tuomiopäivän kirjan ongelma”. Nimi johtuu siitä kun Englannin kuningas “Juhana Maaton” oli kadottanut maakirjan, missä oli luetteloitu ne alueet, jotka oli myyty tai vuokrattu Ranskalaisille. Se että Ranska oli tuolloin kauan sitten vahvempi valtio rajoitti tietenkin Juhanan halua periä veroja noilta alueilta, koska se olisi saattanut viedä Englannin sotaan Ranskaa vastaan. 

Miten valtio sitten hankkii lisää rahaa, jos syystä tai toisesta talous muuttuu kovasti alijäämäiseksi jonkun yllättävän syyn takia? 

“Mustaksi joutseneksi” sanotaan ilmiötä, mikä on äärimmäisen harvinainen mutta samalla kuitenkin mahdollinen. Eli esimerkiksi pandemia on tällainen ilmiö. Mitä jos kukaan ei ole varautunut sen taloudellisiin vaikutuksiin? No tietenkin tällainen asia koskee koko yhteiskuntaa, ja silloin valtiovalta tulee mukaan auttamaan yrityksiä, jotta ne voivat poikkeustilan jälkeen jatkaa toimintaansa. 

Mutta sitten seuraa sellainen ongelma että kaikkien tuen piiriin kuuluvien yritysten pitää saada samalla tavalla tukia. Ja tuolloin saattaa tuen määrä ylittää sen, mihin on varauduttu, ja tuolloin seuraa ongelmia. Kun ihmiset kääntyvät valtion puoleen saadakseen rahaa, niin silloin valtiolla pitää olla tuota rahaa, mitä se antaa ihmisille. Jos rahaa ei ole, niin sitten sitä pitää jostain hankkia. 

Tuolloin valtion on toimittava siten, että se myy omaisuuttaan, tai sitten hankkii lainaa ulkomailta. Ulkomaisen lainan hakeminen on siitä ongelmallista, että lainaa varten pitää saada vakuudet, ja silloin saattaa valtio joutua hakemaan toisia valtioita takaamaan tuota lainaa. Jos toinen valtio ei lainaa takaa, niin silloin yksityiset eivät ehkä uskalla kyseistä lainaa antaa, koska jos valtio kieltäytyy maksamasta, niin silloin se voi näin tehdä. 

Kuitenkin se että valtio jättää lainat maksamatta saattaa vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten tälle valtiolle lainataan rahaa seuraavan kerran. Samoin jos valtio ei maksa lainojaan takaisin, niin silloin se saatetaan kokea muutenkin sellaisena toimintaympäristönä, että ulkomaiset yrittäjät lähtevät tuosta maasta pois. Eli ehkä hyvinkin laillinen päätös saattaa kääntyä tekijäänsä vastaan. 


Kun mustan aukon halo katoaa ja syntyy uudelleen

 

Kun mustan aukon halo katoaa ja syntyy uudelleen

Kun musta aukko tai oikeastaan sen siirtymäkiekko eli halo katoaa ja syntyy uudelleen on kyse ilmiöstä, mikä varmasti panee miettimään sitä, miten aine on jakautunut maailmankaikkeudessa? Eli jos musta aukko imee ympäriltään kaiken aineen, niin että se on eräänlaisen äärimmäisen tyhjän kuplan sisällä, niin silloin sen siirtymäkiekko saattaa hävitä, ja musta aukko katoaa näkyvistä. 

Kuten usein ennen olen kirjoittanut, niin musta aukko ei itse lähetä mitään säteilyä, vaan kaikki tuon kohteen, mikä vetää jopa valoa sisäänsä lähettämä säteily on peräisin sitä ympäröivältä alueelta. Jokaista mustaa aukkoa, mikä voidaan havaita ympäröi pyörre. 

-------------------------------------------------------

Mikä voisi kadottaa mustan aukon ja saada sen takaisin näkyväksi?

1) Musta aukko joutuu kuplaan missä ei ole niin paljon ainetta, tai se imee kaiken aineen itseensä, jolloin sen ympärillä oleva siirtymäkiekko häviää hetkeksi. 


2) Musta aukko kohtaa äärimmäisen kylmän molekyylipilven, mikä sitten siirtää suuren osan siirtymäkiekon lämmöstä itseensä


3) Mustan aukko kohtaa energia-vampyyrin eli toisen hyvin pienen mustan aukon. Mustan aukon siirtymäkiekossa tai muuten sen lähellä muodostuu kääpiökokoisia mustia aukkoja. 
 
Ne vetävät materiaa sekä energiaa tuosta suuresta mustasta aukosta sekä sen siitymäkiekosta. Jos nuo aukot ovat hyvin pieniä, niin silloin niiden törmäyksiä keskellä olevan mustan aukon kanssa ei välttämättä huomata, ja silloin mustan aukon lähettämä säteily saattaa pudota, koska nuo pienet mustat aukot vetävät säteilyä sekä materiaa itseensä. 

----------------------------------------------------------

Mustan aukon vetäessä materiaa sisäänsä, asettuu materia sen ympärillä olevaksi kiekkomaiseksi muodostulmaksi, ennen kuin se katoaa tapahtumahorisontin taakse, eli ohittaa pisteen missä edes valo ei pääse pakoon. Tuossa kiekossa materia kuumenee kitkan vaikutuksesta, ja siellä tapahtuu ydinreaktioita, joissa syntyy uusia alkuaineita.  Joskus saattaa käydä niin, että musta aukko vetää kaiken materian ympäriltään sisäänsä tai se joutuu kohtaan, missä ainetta on erittäin vähän. Tuolloin siirtymäkiekko saattaa heiketä tai sen lähettämä säteily saattaa vähetä erittäin nopeasti. 

Tai toinen mahdollisuus on se, että musta aukko kohtaa erittäin kylmän molekulaarisen pilven. Tuolloin tämä ehkä lähellä absoluuttista nollapistettä olevat molekyylit alkavat vetää siirtymäkiekon lähettämää energiaa itsensä. Ja tuolloin kiekon aine muuttuu viileämmäksi, jolloin aukko ei enää lähetä säteilyä niin paljon. Tai ehkä mustan aukon ympäristöön on ilmaantunut toinen musta aukko, joka on kuin energia vampyyri. 

Jos tuon ehkä hyvin pienen mustan aukon nopeus on hyvin suuri, saattaa se ryöstää materiaa suuremman mustan aukon siirtymäkiekosta. Ehkä tuollainen enegiavampyyri syntyy silloin jos mustan aukon navoilta lähtevä säteily muuttaa jonkun asteroidin mustaksi aukoksi. Tai ehkä tuollainen kappale muodostuu siirtymäkiekossa, ja tuolloin ne imevät suuren osan näkyvästä aineesta sekä säteilystä itsensä ennen kuin ne syöksyvät suurempaan mustaan aukkoon. 


Saako rahalla kaikkea kuten rakkautta sekä oikeutta?




Saako rahalla kaikkea kuten rakkautta sekä oikeutta?

Rakastaako puolisoni minua rahan tai itseni takia? Siinä vasta kysymys, mikä on yhä useammin noussut esiiin avioliitossa. Nykyään moni asia on toisin kuin ennen, ja monissa perheissä asia on niin, että vaimo saattaa ansaita paremmin kuin mies, ja silloin tietenkin tulee mieleen se, että myös mies voi mennä naimisiin rahan takia. Monissa elokuvissa on esitelty “kohtalokas henkilö”, joka menee naimisiin varakkaan miehen kanssa, ja erottuaan vie sitten puolet omaisuudesta avioeron kautta. 

No oikeasti tästä vaarasta pääsee eroon tekemällä avioehdon, millä huomattavasti rikkaampi henkilö suojaa omaisuutensa siinä tapauksessa, että puoliso löytää uuden. Tuolloin kannattaa kääntyä juristin puoleen, ja silloin tullaan siihen tulokseen, että juristi takaa sen, että sopimus kuten avioehto on sellainen, että siinä oleva teksti voidaan hyväksyä oikeudessa. 

Sen takia näistä asioista pitäisi puhua sukupuolineutraaleja termejä käyttäen. Siis kukaan meistä ei varmaan myönnä menevänsä rahan takia naimisiin, mutta joskus saattaa käydä niin, että esimerkiksi merkonomi menee naimisiin opiskelijan kanssa, ja tuolloin tilanne voi olla se, että opiskelijalla ei ole oikeasti käytännössä lainkaan tuloja, mutta sitten eteen tulee valmistuminen, ja sen jälkeen jos vain rahkeet riittävät, niin opiskelija voi suorittaa vaikka tohtorin tutkinnon, ja tuolloin palkka varmasti on melko suuri. 

Siis jos ajatellaan sitä, että raha vetää ihmisiä puoleensa, niin silloin ei juurikaan puhuta siitä, että rikkaat sekä tärkeät ihmiset tuntevat usein tärkeitä ihmisiä. Ja heillä tietenkin on varaa pitää esimerkiksi juhlia omissa asunnoissaan, mikä sitten tuo heille suuren joukon tuttavia. Ja millaisia nuo tuttavat ovat? Varsinkin jos kyse on esimerkiksi lakimiehistä sekä muista ammattien kautta rikastuneista henkilöistä, niin silloin tietenkin nämä henkilöt ovat hyväkäytöksisiä sekä muutenkin sellaisia, että he eivät pilkkaa toisia silloin, kun nämä sanovat jotain hassua. 

Eli ihmiset vetävät puoleensa kaltaisiaan henkilöitä. Joten esimerkiksi lakimiesten elämänpiirissä saattaa olla hyvin paljon juristeja, ja sitä kautta tietenkin myös lapset saavat tietää sen, mitä oikea juristi tekee työssään. Juristeilla ei mitenkään erityisen huono palkka ole, ja he työskentelevät monialaisessa työympäristössä vaativassa asiantuntijan tehtävässä, missä vaaditaan korkeaa moraalia sekä myös tiettyjä muita asioita, kuten käytöstapoja, koska oikeudessa pitää asioista puhua ilman mitään hauskoiksi tarkoitettuja voimasanoja. 

Juristeja tarvitaan silloin kun kaikki menee pieleen, ja toinen osapuoli ei pidä sopimusta tai tekee muuten vääryyttä. Ja silloin tietenkin asiaa lähdetään puimaan oikeudessa, mikä tarkoittaa että kaikki asiat pitää esittää asiallisesti sekä myös niin, että niistä ei jää mitään tulkinnanvaraa. Oikeus on siis paikka, missä ei kerrota hyviä vitsejä eikä oikeudessa myöskään tehdä mitään muutakaan sellaista, mitä ravintoloissa tai sirkus areenoilla tehdään, ja tähän liittyy sellainen asia, että juristien elämässä asiat riitelevät. 

Eli he saattavat joskus joutua edustamaan päämiestään tilanteessa, missä vastassa olevalla henkilöllä on hyvä ystävä tai tuttava edustajanaan. Ja silloin pitää asianajajan tehtävissä toimivan juristin muistaa se, että kaikessa asianajossa on kaksi tapaa toimia. Se oikea, hyvän asianajotavan mukainen tapa, tai huono tapa mikä johtaa toimiluvan menetykseen sekä pahimmillaan hyvin pitkään vankeustuomioon. 

Tässä viittaan erääseen miellyttävään sekä aikanaan julkisuudessa käsiteltyyn tapaukseen, mikä kertoo jotain ihmisen “huumorintajusta”. Tuolloin ilmeisesti perintätoimiston nimissä lähetettyyn kirjeeseen oli kirjotettu maininta mustaa T-paitaa käyttävistä asiamiehistä. Silloin ei kyllä kirjeen kirjoittajalla kovin hyvää käsitystä juristin työstä kyllä ollut. Eli on asioita, joita ei juristien lähellä kerrota edes pilailumielessä. Nimittäin jos juristi tallentaa tällaisen “vitsin”, ja sitä  pidetään uhkauksena, niin silloin voi asia päätyä oikeuteen, missä ei ehkä sitten enää niin paljon naurata.  

Samoin kaiken maailman käsityksiä siitä mitä oikeuksia esimerkiksi ulosotto tarkoittaa pitää jatkuvasti oikoa, ja yksi niistä  on se, että kenelle kuuluu ulosmitattu omaisuus, tai  kuka saa oikeasti näitä asioita tehdä? Ulosotto on viranomaisen suorittama toimenpide, mikä tarkoittaa sitä, että osa omaisuudesta kannetaan ulos. Mutta kenelle ulosmitattu omaisuus kuuluu? Tarkalleen ottaen tätä omaisuutta ei valitettavasti anneta yleiseen jakoon. 

Kyseinen omaisuus on tarkoitettu velan hoitamiseen, eikä se välttämättä päädy kenenkään haltuun sellaisenaan. Eli kyseinen omaisuus saatetaan myydä eteenpäin, ja siitä saatu tuotto käyttää velan sekä perintäkulujen hoitamiseen. Ja ylijäävä osuus sitten palautetaan velalliselle. Yleensä näin toimitaan laillisesti, ja jos jotain muuta tapaa noudatetaan, niin silloin edessä on syyte sekä tuomio niistä rikoksista mitä henkilö on tehnyt kuten varkaus, koska toisen omaisuuden siirtäminen omaan käyttöön ilman lupaa on rikos. 

Kuva: Pinterest


sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Voisiko Bose-Einsteinin kondensaatti olla avain uuden sukupolven kvanttisalaukseen?

 

Voisiko Bose-Einsteinin kondensaatti olla avain uuden sukupolven kvanttisalaukseen?

Mikäli ilmiölle löytyy mitattavissa oleva aika, niin se tarkoittaa sitä että ilmiö ei ole pelkästään satunnainen, vaan se on muutettavissa vakioksi

Tunneloituminen sekä sen mahdollinen hyöty eivät ehkä ole täysin avautuneet ihmisille, vaan syy siihen miksi aineen tunneloitumista eli kykyä läpäistä toista ainetta tutkitaan erittäin paljon on se, että aineen tunneloituminen Bose-Einsteinin kondensaattitilassa merkitsee ehkä läpimurtoa uudessa kvantti-nanotekniikkaan perustuvassa tiedonsiirrossa. Jos tietoa varastoidaan molekyyliin tai atomiin, ja nuo atomit laukaistaan vastaanottimeen ionitykillä, niin tämä kondensaatti saattaa aiheuttaa uuden ajan tietoturvassa. 

Yksi malli siitä miten Bose-Einsteinin kondensaatti voi auttaa salaamaan tietoa on se, että jos kondensaatti varastoidaan termospulloon, niin siihen voidaan tallentaa tietoa samalla tavoin kuin kovalevylle. Mutta yksi ero tässä on tavalliseen kovalevyyn verrattuna. Jos kondensaatti lämpiää, eli se avataan väärässä tilassa, niin silloin kondensaatti menettää suprajohtavuuden sekä myös siihen tallennetut tiedot. 

Mutta voisiko Bose-Einsteinin kondensaatti siirtää tietoa ilman läpi? 

Bose-Einsteinin kondensaatti on äärettömän kylmä aineen muoto, ja koska kondensaatti itse on suprajohtavassa tilassa, niin siihen voidaan varastoida tietoa aivan kuten kovalevyyn. Tuolloin tämä kondensaatti voi liikkua joko putkessa tai se voi “lentää vapaasti” läpi tilan, ja vastaanotin voi muuttaa kondensaatin sisältämän tiedon suoraan sähkövirraksi. 

Satelliittien välillä tuo viestintä saattaisi onnistua, mutta kondensaatin lämpeneminen ilmakehässä tekee ioni viestinnästä vaikeasti toteutettavan. Joten ehkä hybridimalli, missä viesti tuodaan ilman läpi esimerkiksi laserin avulla, ja sitten tallennetaan viesti kapselissa olevaan Bose-Einsteinin kondensaattiin olisi realistinen vaihtoehto. Tai sitten satelliitit voivat pudotella pieniä termospulloja, joihin tieto on pakattu, jos halutaan käyttää jotain erittäin hyvin salattua viestintätapaa. 

Mutta mitä jos nuo suprajohtavat Bose-Einsteinin kondensaatin ionit  saadaan pitämään tieto sisällään ja pysymään suprajohtavassa tilassa myös ilmakehässä?. Tällä tarkoitan sitä, että nämä ionit, mihin tieto on varastoitu kulkevat ilman mitään erillistä suojakuorta vapaasti ilmassa. 

Tuolloin ionit vedetään vastaanottimeen vastakkaisen sähkövarauksen avulla. Mutta jos tuo kondensaatti lävistää materiaa aina, niin silloin sitä voidaan käyttää myös viestintään esimerkiksi suurlähetystön sekä satelliittien välillä. Samoin ydinsukellusveneet voivat hyödyntää Bose-Einsteinin kondensaattia sellaisessa viestinnässä, missä tarvitaan erittäin suurta salausta. 

Mutta varmasti tämä äärimmäisen pieni viestiväline voisi olla monissa muissakin tapauksissa mielenkiintoinen tapa salata viestejä. Eli tarvitaan vain väline, mikä tuottaa tuora kondensaattia, ja sen jälkeen tämä kondensaatti voidaan ampua taivaalle ionitykillä, ja satelliitti vetää nuo ionit puoleensa. Jos tuo kondensaatti lävistää seiniä, niin sitä voidaan käyttää myös salattuihin viesteihin talojen sisältä. 


Minä itse olen oman elämäni päähenkilö


 

Minä itse olen oman elämäni päähenkilö

"Ajattelen, siis olen"

René Descartes

Déscartesin lauseesta tekoälyyn

Ajattelen siis olen (olemassa) sanoi aikoinaan eräs René Descartes niminen mies. Tämä ei ehkä  kaikkien mielestä ollut aivan tarkka lainaus tuosta  ikuisesta kysymyksestä, että mikä on elämän tarkoitus, tai mistä edes tiedämme että olemme olemassa? Siis olemme olemassa koska ajattelemme, oli suuren filosofin päätelmä asiasta kauan sitten, kun elimme ilman kännyköitä sekä internetiä, ja sosiaalinen media rajoittui johonkin ilmoitustauluun. 

Jos siis olemme olemassa niin antakaamme muidenkin tietää tämä asia, voisi sanoa joku jonka mielestä on mukavaa rahoittaa omaa liiketoimintaansa muiden kirjoituksilla. Mutta noinhan tehtiin myös Descartesin aikana. Silloin torikauppiaat laittoivat omien tuotteidensa mainoksia näille samoille tauluille, jotta ihmiset näkisivät ne.

Mutta jos joku sitten ajattelee asioita, niin sen mukaan tuo ajatteleva olento olisi siis myös ihmisen tasolla, ja tekoälyn tutkimus on tuonut taas ihmisten mieliin tuon Dścartesin loistavan ajatuksen siitä, että ajattelu olisi asia, mikä tekee ihmisen tai muun olennon sellaiseksi, että sillä pitää olla oikeuksia.

Ja jos ajatellaan tekoälyn asemaa oikeudessa, niin onko ehkä joskus niin, että tekoälyllä on samat oikeudet kuin ihmisellä? Onko sillä ehkä oikeus syyttää pakotuksesta, jos se ei saa valita serveriä, mistä se saa päivityksiä oman ohjelmistonsa koodiin? Ehkä tällaisia asioita ei osattu ajatella silloin kauan sitten kun René Descartes kertoi juhlallisesti sen, että ajattelu on asia mikä tekee olennosta olemassa olevan. 

Kenelle siis olento on olemassa? Tuomarille vai Descartesille itselleen?  Eli milloin olento saa sitten kansalaisoikeudet? Jos ne ovat älyyn perustuvia oikeuksia, niin se tarkoittaa sitä että emme myöskään saa syrjiä tai vahingoittaa sellaisia olentoja, jotka olemme itse luoneet, tai jotka eivät ole meidän planeetaltamme kotoisin. Eli myös alienilla olisi kansalaisoikeudet tämän ajattelumallin mukaan. 

Jos olento ajattelee, niin onko sillä oikeus olla olemassa ja onko sillä aina samat oikeudet?

Siis jos ajattelemme sitä että minä olen olemassa, niin kohtaamme sen että meidän suuri sekä polarisoitunut minä-kuvamme  ei ehkä kykene käsittelemään sitä, että me emme ole kaikki aivan samanlaisia. Siis miksi olemme niin polarisoituneita omilta asenteiltamme? Emmekö vain voi ajatella että joku olento olisi samalla aaltopituudella tai tasa-arvoinen meidän ihmisten kanssa, vaikka tämä olento olisi sitten joku peltikaappi huoneen nurkassa? 

Voisiko luomamme älykäs peltikaappi olla tasa-arvoinen työtoveri, joka saisi valita minkä yhtiön sähköä se käyttää tai mihin pistorasiaan se itsensä liittää? Eli voisimmeko olla tasa-arvoisia sellaisen luomuksen kanssa, minkä olemme itse luoneet. Vai pitääkö meillä aina olla viimeinen sana tuohon luomukseen?
 
Se että me ihmiset olemme lajina ainutlaatuisia varmasti on hyvä ajattelutapa, mutta sitten me voimme samalla huomata sellaisen asian, että olemme asenteiltamme hyvin polarisoituneita. Emme voi mitenkään olla aivan samanarvoisia muiden olentojen kanssa, ja aina meillä pitää olla joku esimies- tai alaisen asema yhteiskunnassa. 

Tämä asia missä ihminen näkee esimerkiksi oman uskonnollisen vakaumuksensa niin pyhänä asiana, että hän ei kykene ajattelemaan kuin sitä, että hänellä on vanhemman sekä samalla vahvemman oikeudet tehdä muille mitä vain. Eli jos vanhemmat haluavat hakata lapsiaan, niin he saavat noin tehdä, koska Raamatussa sanotaan niin. 

Miksi uskonnollisissa yhteisöissä miehillä on niin vahva asema?

Tiedän että jokaisella on oikeus uskontoon, ja kuitenkin joskus voisin muuttaa tuon termin muotoon, jokaisella on oikeus uskontoon, missä heidän oikeutensa inhimilliseen kohteluun turvataan. Uskonto voi olla iloinen ja hyvä asia, mutta pahimmillaan se on ahdistava vallan väline, mikä oikeuttaa sellaiseen pahaa, mitä emme koskaan voisi edes kuvitella. 

Kun eräs mies naulittiin ristiin 2000 vuotta sitten, niin hänen rikoksensa saattoi olla se, että hän väitti Roomalaisten  mielestä olevansa keisarin poika. Eli kun hän sanoi olevansa “Jumalan poika”, niin Roomalaiset ymmärsivät että tuo mies väitti olevansa keisarin poika, ja keisari oli yksi jumalista. 

Juutalaisten ylipappi oli ehkä sanonut että “olette kaikki Jumalan lapsia”, ja sitten kyseinen oli mennyt sanomaan tuon asian Roomalaisille, jotka tietenkin käsittivät asiat kuten heitä oli opetettu, ja seurauksena oli naulaaminen ristiin kaiken kansan eteen. Eli oliko tuo sitten ollut syy siihen, että Jeesus nuhteettomasta elämästään huolimatta koki kohtalon, minkä me kaikki muistamme. 

Uskonto on vahva työkalu vallanpitäjien käsissä


Uskonto on vallan väline, ja sitä on kautta aikojen käytetty vastustajien vaientamiseen. Syy siihen, miksi esimerkiksi monissa uskonnoissa kaikki uskonnollinen toiminta on varattu vain miehille johtuu siitä että mies on luonnostaan naista vahvempi. Ja käännytystyön tekijä on ajatellut että kun hän kauppaa aatettaan vahvimmille, niin silloin he pakottavat muut kääntymään omaan uskontoonsa. 

Uskonnon paradoksi on siinä että se on aate.  Se vain asettaa jonkin abstraktin hahmon ihmisen yläpuolelle, johon voidaan vedota aina kun halutaan oikeuttaa esimerkiksi se, että oma kanta on aina muiden näkemysten yläpuolella. Vaikka uskontoa pidetään esimerkiksi vanhentuneena, niin silti sillä perustellaan sitä kuinka omia arvoja vastaa puhuvat ihmiset saadaan pitämään suu kiinni. Silloin otetaan käyttöön asia, mitä kutsutaan uskonnolliseksi vakaumukseksi, mikä oikeuttaa vaientamaan kaikki muut mielipiteet, mitä muut sanovat, koska muiden mielipide on vastoin omaa uskonnollista käsitystä. 

Pohjimmiltaan uskonto on  vain yksi aatteista, jolla kuitenkin “boostataan” muita aatteita. Eli kukaan ei enää usko jumalaan, mutta Raamattu on mukava väline, kun ihmisiä halutaan hallita sekä alistaa. 

Uskonto on siis oikeastaan vain yksi aatteista, joka on joidenkin ihmisten mielestä tietenkin ylevämpi ja muutenkin puhtaampi kuin muut aatteet. Ja se että absoluuttinen monarkia perustellaan sillä että hallitsijan valta tulee jumalasta tietenkin takaa sen, että hallitsija ja hänen johtamansa valtiollinen voimankäytön väline eli armeija varmasti tästä mallista pitävät. Jos sitten joku on asiasta toista mieltä, niin sitä varten armeija ja poliisi olivat olemassa. 

Jos todella upeassa omassa maailmassa, missä elämme lähdemme perustelemaan esimerkiksi kotiväkivallan hyväksymistä sillä, että Raamatussa sattuu olemaan sanat “kunnioita isääsi ja äitiäsi”, niin silloin muutamme Euroopan 1500-luvun yhteiskunnaksi. Ja olemme sitten varmasti hyvää tietä matkalla kohti sitä mistä esimerkiksi muslimeja syytämme. Muutumme siis siksi mitä eniten pelkäämme sekä inhoamme. 

Perheväkivallan salliminen varmaan tuntuu kovin hyvältä, ja jos sitten voimme vielä kieltää vaimoa liikkumasta ulkona, lopettaa sosiaalisen median sekä määrätä hänelle kasvonaamion, niin emme sitten koskaan joutuisi edes kuulemaan sitä, mitä mieltä meistä ollaan. Tuolloin nuo teot jäävät kokonaan oman perheen tietoon, eikä niitä tarvitse mitenkään hävetä. Noin voi ihminen muuttua kokonaan omaa itseä helliväksi narsistiksi, joka voi vaikka tehdä lapsilleen mitä huvittaa. 



Tutkimusmenetelmien sekä välineiden valinnasta

 

Tutkimusmenetelmien sekä välineiden valinnasta

Kun tutkija valitsee välineitään, niin hänen pitäisi muistaa että kaikki mahdolliset välineet eivät sovi kaikkeen mahdolliseen työhön. Jos tutkija haluaa havainnoida esimerkiksi yksittäistä vesimolekyyliä, niin silloin hän kohtaa asian mitä kutsutaan tutkijan paradoksiksi. Eli näyttävät välineet eivät tuo tutkijalle ehkä mitään varsinaista tietoa siitä, mitä hänen piti tutkia, ja siksi esimerkiksi skannaava tunneli mikroskooppi saattaa olla oikea väline siihen, että hän hankkii tietoa nimenomaan yksittäisestä vesimolekyylistä, mutta esimerkiksi peuralaumojen tarkkailuun skannaava tunneli mikroskooppi on täysin väärä valinta, ellemme sitten lähde tutkimaan sitä, miltä peurojen DNA näyttää.

Eli peuralaumojen tarkkailuun sopii tietenkin kiikari, mutta jos haluamme sitten dokumentoida tuon lauman toimintaa, niin silloin tarvitaan kamera, jossa on teleobjektiivi. Tai sitten tietokoneohjelmisto, minkä zoom-toiminto voi toimia samalla tavoin kuin kameran teleobjektiivi. Kuitenkin tuon lauman käytöstä ei ehkä kuitenkaan kannata lähteä tarkkailemaan millään suurella tähtien tarkkailuun tarkoitetulla teleskoopilla, koska ne on tarkoitettu hankkimaan tietoa toisista kohteista. 

Tekstin julkistamisesta…

Tutkimusraportti on aina tärkeä osa tutkijan työtä

Oletteko huomanneet että kaikki tekstinkäsittelyohjelmat eivät tunne sanaa “peuralauma”, vaan sen alle tulee punaista? Mutta sitten tutkijan pitää kirjoittaa raportti, jotta muutkin näkevät hänen tekevän työtä, ja silloin voidaan heti aluksi antaa sellainen neuvo. että aina oma teksti kannattaa julkaista, vaikka se saattaa tuntua oudolta. Silloin tekstin näkevät myös muut kuin oma yhteyshenkilö, jossain toimistossa, ja joskus saattaa käydä niin, että oma teksti julkaistaan, mutta siinä saattaa olla joku “Romppainen” merkitty kirjoittajaksi. 

Tuolloin on käynyt niin, että kirjoittaja on vaihdettu joko tahallaan tai vahingossa, ja kun tutkija sitten etsii uutta apurahaa, niin tuollaiset asiat voivat aiheuttaa sen, että hän ei niitä enää saa. Eli toisen työn varastaminen ei ole mitään mukavaa. Tutkimusraportin julkistaminen ei vaadi mitään suuria rahasummia, ja siinä sitten pitää huomioida se, että jos itse satun hallitsemaan omia kotisivuja, niin silloin ei tule ongelmia kaiken maailman moderaattorien kanssa. 

Tutkijan pitää aina myös itse julkaista omat tekstinsä eikä koskaan saa antaa kenenkään tehdä tuota työtä, koska varmin tapa hankkia ongelmia on se, että antaa toisen tehdä työn omasta puolesta. Ja silloin saattaa tekstiin livahtaa asioita, mitkä saattavat johtaa tutkijan kohdalla jopa oikeudenkäyntiin tai maineen menettämiseen. Eli kultainen sääntö on se, että se mitä tehdään tehdään aina omalle nimelle, ja muut saavat sitten itse käyttää omia nimiään omissa julkaisuissaan. Mutta kenenkään ei tarvitse tehdä toisten töitä, joten siksi on hyvä muistella sitä, miten lähteet oikeasti merkitään. Jos ajatellaan että tutkija ei koskaan laita mitään omia päätelmiään, niin silloin voidaan kysyä mistä hän saa palkkaa. 

Mikäli tutkija kirjoittaa vain muiden ajatuksista, niin silloin hän varmasti on osannut hyvin lukea muiden tekstejä. Kuitenkin tutkijan tehtävä on tuoda uutta tietoa ihmisten mieleen, joten jos tutkija vain lainaa muita, niin silloin hän ei tuo sitä uutta tietoa, mitä varten hänet on palkattu. Eli jos tutkimus ei tuo uutta tietoa, niin silloin tutkimuksen tarkoitus on vesittynyt, eli ne eivät ole tuoneet uutta tietoa, vaan niissä on hyödynnetty pahimmillaan vanhentunutta tietoa, mikä saattaa viedä tietämystä takaisin kohti mennyttä. 

Ja jokainen tutkija tietenkin lukee mitä on kirjoittanut...

Kun tutkija jättää raportin oli se joku kollegio tai sitten vaikka kirjoittaa blogia, niin hänen kannattaa lukea se, mitä hän on kirjoittanut. Siitä asiasta mitä hän esittää tehdään ne paljon puhutut kysymykset, joilla mitataan tutkijan osaamista. Jos tuota työtä ei ole tehty, niin tietenkään hän ei laita päätään pölkylle, mutta sitten kuitenkaan ei myöskään tutkimusta voida hyväksyä, ja tässä kirjoitelmassa lähestyn asiaa siltä kannalta, että tutkija tekee työtään mistä hän saa palkkaa. Jos työtä ei tehdä, niin silloin ei voida palkkaa maksaa, ja sen takia tutkijat julkaisevat työnsä, vaikka ne eivät aina kaikkia miellytä. 

Tutkijan esittämä työ on se, mikä arvioidaan. Eli silloin katsotaan sitä, mitä tutkija on kirjoittanut paperille tai internetiin. Ei sitä millainen takki tai miten pitkät hiukset tutkijalla sattuu olemaan. Siis jos puhutaan työn arvioinnista, niin se että onko työ sitten tehty pienessä sievässä tai kahvion nurkkapöydässä ei ole mitään merkitystä. Vain sillä mitä tutkimus sisältää on merkitystä. Ja arviota ei muuten sitten tehdä niin, että kirjoitelman kappaleiden aloitus lauseita listataan johonkin dokumenttiin. Siinä pohditaan vähän muuta kuin sitä, että onko joku ihmisen päälleen laittama paita hyvä valinta tai ei. 

Tutkimusraportti voi aiheuttaa myös suuria tunteita, mikä kertoo että työllä on merkitys. 

Siis jos teen työtä jolla on merkitys niin se myös näkyy. Se että ihminen tekee työtä jolla on merkitys näkyy silloin jos lauma silmää tekeviä suuren luokan toimittajia alkaa vainota tutkijaa. Ja jos oma tutkielma tai kirjoitelma tai viittaus tähän asiaan päätyy koko kansan lehden kanteen, niin silloin työllä on merkitys. Ja varmasti sitten tutkija huomaa sen, että kuinka paljon “ystäviä” hänellä oikeasti on. Joskus raportti on hauskaa luettavaa, ja sitä voidaan käsitellä esimerkiksi jossain naurujen talossa. 

Siis sitä että joku kirjoittaa tai sanoo pahasti ei tarvitse pelätä. Aina on joku, jonka mielestä on parempi olla tutkijan kanssa eri mieltä, eikä sitä tarvitse hävetä. Meillä on kaikilla oikeus olla eri mieltä erilaisista asioista. Sen varmaan kaikki huomaavat, mutta jos oman itsen kohtaama kritiikki on huonoa tai henkilöön menevää, niin silloin tietenkin voin sanoa että siihenkin tottuu. Ja lopulta tuollainen miellyttävä kritiikki, missä esimerkiksi tutkijan tapaa pukeutua kritisoidaan voidaan pitää oikeastaan vain pelkkänä lehtien kohinana. Eli se mitä laitoin aamulla päälle ei pitäisi mitenkään liittyä siihen, miten hyvä tai huono tekemäni tai jonkun muun tutkijan tekemä työ oikeastaan on. 

Pieni suuri ongelma nimeltään Elon Musk.

Elon Muskin asema DOGE viraston johtajana on ongelmallinen. Tuo miljardeja erilaisilla näyttävillä projekteilla tehnyt liike-elämän supersan...