Siirry pääsisältöön

Voisiko Bose-Einsteinin kondensaatti olla avain uuden sukupolven kvanttisalaukseen?

 

Voisiko Bose-Einsteinin kondensaatti olla avain uuden sukupolven kvanttisalaukseen?

Mikäli ilmiölle löytyy mitattavissa oleva aika, niin se tarkoittaa sitä että ilmiö ei ole pelkästään satunnainen, vaan se on muutettavissa vakioksi

Tunneloituminen sekä sen mahdollinen hyöty eivät ehkä ole täysin avautuneet ihmisille, vaan syy siihen miksi aineen tunneloitumista eli kykyä läpäistä toista ainetta tutkitaan erittäin paljon on se, että aineen tunneloituminen Bose-Einsteinin kondensaattitilassa merkitsee ehkä läpimurtoa uudessa kvantti-nanotekniikkaan perustuvassa tiedonsiirrossa. Jos tietoa varastoidaan molekyyliin tai atomiin, ja nuo atomit laukaistaan vastaanottimeen ionitykillä, niin tämä kondensaatti saattaa aiheuttaa uuden ajan tietoturvassa. 

Yksi malli siitä miten Bose-Einsteinin kondensaatti voi auttaa salaamaan tietoa on se, että jos kondensaatti varastoidaan termospulloon, niin siihen voidaan tallentaa tietoa samalla tavoin kuin kovalevylle. Mutta yksi ero tässä on tavalliseen kovalevyyn verrattuna. Jos kondensaatti lämpiää, eli se avataan väärässä tilassa, niin silloin kondensaatti menettää suprajohtavuuden sekä myös siihen tallennetut tiedot. 

Mutta voisiko Bose-Einsteinin kondensaatti siirtää tietoa ilman läpi? 

Bose-Einsteinin kondensaatti on äärettömän kylmä aineen muoto, ja koska kondensaatti itse on suprajohtavassa tilassa, niin siihen voidaan varastoida tietoa aivan kuten kovalevyyn. Tuolloin tämä kondensaatti voi liikkua joko putkessa tai se voi “lentää vapaasti” läpi tilan, ja vastaanotin voi muuttaa kondensaatin sisältämän tiedon suoraan sähkövirraksi. 

Satelliittien välillä tuo viestintä saattaisi onnistua, mutta kondensaatin lämpeneminen ilmakehässä tekee ioni viestinnästä vaikeasti toteutettavan. Joten ehkä hybridimalli, missä viesti tuodaan ilman läpi esimerkiksi laserin avulla, ja sitten tallennetaan viesti kapselissa olevaan Bose-Einsteinin kondensaattiin olisi realistinen vaihtoehto. Tai sitten satelliitit voivat pudotella pieniä termospulloja, joihin tieto on pakattu, jos halutaan käyttää jotain erittäin hyvin salattua viestintätapaa. 

Mutta mitä jos nuo suprajohtavat Bose-Einsteinin kondensaatin ionit  saadaan pitämään tieto sisällään ja pysymään suprajohtavassa tilassa myös ilmakehässä?. Tällä tarkoitan sitä, että nämä ionit, mihin tieto on varastoitu kulkevat ilman mitään erillistä suojakuorta vapaasti ilmassa. 

Tuolloin ionit vedetään vastaanottimeen vastakkaisen sähkövarauksen avulla. Mutta jos tuo kondensaatti lävistää materiaa aina, niin silloin sitä voidaan käyttää myös viestintään esimerkiksi suurlähetystön sekä satelliittien välillä. Samoin ydinsukellusveneet voivat hyödyntää Bose-Einsteinin kondensaattia sellaisessa viestinnässä, missä tarvitaan erittäin suurta salausta. 

Mutta varmasti tämä äärimmäisen pieni viestiväline voisi olla monissa muissakin tapauksissa mielenkiintoinen tapa salata viestejä. Eli tarvitaan vain väline, mikä tuottaa tuora kondensaattia, ja sen jälkeen tämä kondensaatti voidaan ampua taivaalle ionitykillä, ja satelliitti vetää nuo ionit puoleensa. Jos tuo kondensaatti lävistää seiniä, niin sitä voidaan käyttää myös salattuihin viesteihin talojen sisältä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara