Miten sellua keitetään tai potilaita hoidetaan etänä?

 

Miten sellua keitetään tai potilaita hoidetaan etänä?

Kun puhutaan siitä, miten yhtiöt johonkin tutkimukseen tai media juttuun valitaan, niin silloin voidaan tietenkin keskustella siitä, että onko siirtyminen etätyöhön edes kyseisellä alalla mahdollista. Eli esimerkiksi Mehiläinen ei varmasti ainakaan lähitulevaisuudessa siirry niin sanottuun robottien avulla tapahtuvaan potilaiden hoitoon sekä diagnosointiin, vaikka  tällaisia lääkäri-robotteja on kyllä kehitteillä.

Niiden avulla esimerkiksi joku Australian erämaakylä voi saada myös vaativaa erikoiskoulutusta saaneen lääkärin apua sekunneissa. Tuolloin noiden robottien käyttö olisi sellaista, että robottien käyttäjää vaihtamalla voidaan kyseinen väline valjastaa todella tehokkaaseen käyttöön. Robottien etu on siinä että yksinkertaisesti vaihtamalla käyttäjiä voidaan robotteja käyttää moniin eri tarkoituksiin. Ja osaako parturi-robotti tehdä leikkauksia? 

Vastaus on se, että jos tuota robottia ohjaa lääkäri tai siihen vaihdetaan sellainen ohjelmisto, mikä kertoo tuolle koneelle että miten leikkaus tehdään, niin silloin robotti voidaan muutamassa sekunnissa muuttaa eri tehtäviin sopivaksi. Tulevaisuudessa robotteja ohjaa hhyvin pitkälle kehitetty tekoäly, joka hallitsee kaikki toiminnot, mitä sen moduuleihin on tallennettu. 

Ja ehkä sitten se tulevaisuuden “yleismies jantunen” on robotti joka korjaa auton, siivoaa sekä myös esimerkiksi suorittaa tarpeen tullen vaativia kirurgisia operaatioita, ja se mihin robotti kykenee riippuu siitä, millaisia ohjelmistomoduuleja siihen ladataan. Jokainen moduuli olisi siis erillinen prosessi, joka pitää sisällään tiettyjä toimenpiteitä. 

Miksi etätyö on niin vaikea asia?

Mutta palataan taas siihen vanhoillisen mallin noudattamiseen mitä Suomessa on ilmeisesti ollut tapana noudattaa. Joskus olen kuullut vanhan vitsin, että etätyö eliminoi mahdollisuuden piiloutua ryhmään. Mikäli työpaikalla siirrytään virtuaaliseen palautus ympäristöön, niin kaikki voivat katsoa kuka tekee mitäkin. Tai ehkä tämä on niitä “huonoja vitsejä”. 

Tuolloin kaikki näkevät sen, että työntekijä ei ehkä tee itse mitään, vaan vain istuu toimistossa, eikä tuotosta synny ollenkaan. Etätyö on monissa paikoissa ollut ainakin ennen suurten johtajien etuoikeus. Jos ajatellaan esimerkiksi jotain ohjelmistoalan tai muun ATK tai nykyisin ICT-alan yritystä, niin noissa yhtiöissä työskentelevillä on paljon mutkattomampi kuin muilla. Työelämän ongelma on siinä, että se vaatii nykyään myös suurempaa mahdollisuutta venyä kuin ennen. 

Oletteko ajatelleet työpaikkaa esimerkiksi statuksena?

Samoin työelämään on tullut sellainen ryhmä kuin “prekariaatti”. Tuo määräaikaisten työläisten joukko saattaa olla hyvin suuressa roolissa jossain yhtiössä, ja aina on porkkanana se, että jos tekee määräaikaisen työsuhteen aikana töitä kunnolla, niin silloin saa paikan. Se mitä tuo “prekariaatti” sitten kohtaa työpaikalla on se, että kahviautomaatti on vain yhtiön vakituisten työntekijöiden käytössä, eikä myöskään määräaikaisen työläisen aika riitä siihen, että kovin usein automaattia käytetään, kun niitä töitä pitää tehdä, jotta tulisi valituksi siihen jatkuvaan työsuhteeseen. 

Työssäkäynti on myös jossain piireissä etuoikeus. Eli vammaisten ja muiden “vajaakuntoisten” työntekijöiden laitoksissa saattaa siihen, että henkilö lähtee aamulla töihin liittyä myös muuta statusta kuin se että tuo henkilö saa palkkaa työstään sekä enemmän rahaa kuin muut. 

Toimistot vievät pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä suuremman osan budjetista kuin suurilta yrityksiltä. 

Vaikka suurilla yhtiöillä on mahdollisuus pitää yllä upeita toimistoja, voi tilanne PiKe-yrityksissä olla toinen. Eli niiden liikevaihto on pienempi ja tuolloin toimitilasta maksettava vuokra vie suuremman osan budjeteista. Suurin osa ICT-alan yhtiöistä tekee nykyään verkkomediaa eli kotisivuja, ja niiden liikevaihto on pienempi kuin esimerkiksi Rovion ja F-securen. ICT-alan yritysten ongelma on siinä, että ne työllistävät paljon vähemmän työntekijöitä kuin mitä niiden liikevaihto antaa ymmärtää. 

Se että 60% työläisistä haluaa tehdä työtä työpaikan kahviautomaatin lähellä ei tarkoita että kaikki sitä samaa haluaisivat. Tällöin voi joku kyllä kysyä, että mitä silloin työpaikoilla oikeastaan tehdään, kun sitä kahviautomaattia niin paljon kaipaillaan. Työpaikkojen ja työelämän muutos on hyvin ikävä asia, koska samalla häviää joukko vanhoja sekä totuttuja työllistäjiä.