Siirry pääsisältöön

Talouden ongelma: rahaa ei ole loputtomasti

 


Talouden ongelma: rahaa ei ole loputtomasti

Vaikka valtion rahasäiliö on suuri, niin sillä ei koskaan ole rahaa loputtomasti. Vaikka valtiolla on rahaa paljon, niin sillä on tietenkin myös monia kohteita, mihin sen pitää rahaa jakaa. Eli sen takia valtion varojen käyttö on prosessi, joka on todella vaikea. Valtion varallisuus mitataan rahassa, ja rahan tehtävä on säännöstellä taloutta. Eli rahalla estetään se, että kukaan ei kanna esimerkiksi koko supermarketin varastoa kotiinsa, vaan että kaikille riittää jotain. Tai ehkä rahan alkuperäinen tehtävä oli taata se että kaikki saavat osansa. 

Mutta sitten joku keksi sen, että jonkun oli saatava enemmän kuin toisten, ja kyseinen henkilö on aiheuttanut niin paljon väkivaltaa sekä kateutta, että hänet voimme nimittää yhdeksi maailman pahimmista ihmisistä. Se että meillä on erilaiset tulot tarkoittaa sitä että me saamme eri tavalla osia siitä yhteisestä kakusta, mitä kutsutaan yhteiskunnaksi sekä taloudeksi.

Eriarvoinen tulonjako aiheuttaa väkivaltaa sekä yksilöiden että valtioiden välillä

Saattoi olla niin, että tämä henkilö joka keksi eriarvoisen tulonjaon tarkoitti sitä, että pelloilla työskennelleet henkilöt saisivat enemmän koska he olivat tehneet raskasta työtä, mutta sitten joku unohti kohtuuden, ja kuvitteli että kaikki mitä hän näki oli hänen omaansa. Siitä saivat alkunsa sodat ja muut sotaan liittyvät asiat kuten köyhyys. Tai ainakin eriarvoinen tulonjako on vauhdittanut kaiken maailman sotia sekä väkivaltaa yleensä. Nimittäin raha on syy suurimpaan osaan maailmassa tapahtuvista ryöstöistä sekä väkivallanteoista. 

Talouden yksi peruspilareista on se, että valtiolla on oltava mahdollisuus lunastaa jokainen sen liikkeelle laskema rahayksikkö takaisin. Tuo lunastaminen tapahtui kauan sitten siten, että seteliä tai rahaa vastaava kultamäärä annetaan rahaa vastaan. Mutta tämän jälkeen tapahtui niin, että raha tai valuutta irtosi kultakannasta, ja koska yksityiset sekä valtiot käyvät niin sanottua valuuttakauppaa, niin se aiheuttaa sen, että rahan arvo heittelehtii. 

Ja rahaa voidaan verrata osakkeeseen. Kun tiettyä valuuttaa ostetaan pois markkinoilta, niin silloin sen arvo kohoaa, ja kun tätä valuuttaa myydään markkinoille, niin sen arvo alkaa pudota, eli valuuttaa sekä sen arvoa säätelevät samat mekanismit kuin osakkeiden hintaa. 

Kun talouden pohja alkoi muuttua aineettomien hyödykkeiden pohjalle, niin silloin alkoi käydä niin, että valuuttojen arvo suhteessa kultakantaan alkoi “karata käsistä”. Eli valtio ei enää voinut ostaa kaikkea rahaa takaisin kullalla, koska valuutan arvo ei enää vastannut valtiopankin holveissa olevan kullan arvoa. Ja tässä tullaan siihen keskeiseen kysymykseen siitä, miksi talous- ja rahapolitiikka on niin vaikea asia?

Miksi emme vain perusta uutta valuuttaa, ja mitätöi vanhaa?

Kaikki asiat voidaan ajatella yksinkertaisesti, jos valuutta muuttuu liian vaikeasti säädettäväksi, niin silloin tietenkin asiat voidaan teoriassa hoitaa yksinkertaisesti. Mutta sitten eteen tulee tilanne, että mitä jos esimerkiksi huomattava määrä jonkun pienen maan valuuttaa onkin oikeasti esimerkiksi Venäjän valtionpankin holvissa. 

Tämä sama tilanne saattaa koskea jokaista pientä valtiota maailmassa. Eli vaikka valtio on kuinka itsenäinen hyvänsä, niin mitä jos se on sattunut lainaamaan rahaa esimerkiksi sitä paljon vahvemmalta valtiolta? Mitä jos tämä vahvempi osapuoli sitten alkaa vaatia näitä saataviaan takaisin? 

Valtiotieteissä tuota kutsutaan nimellä “Tuomiopäivän kirjan ongelma”. Nimi johtuu siitä kun Englannin kuningas “Juhana Maaton” oli kadottanut maakirjan, missä oli luetteloitu ne alueet, jotka oli myyty tai vuokrattu Ranskalaisille. Se että Ranska oli tuolloin kauan sitten vahvempi valtio rajoitti tietenkin Juhanan halua periä veroja noilta alueilta, koska se olisi saattanut viedä Englannin sotaan Ranskaa vastaan. 

Miten valtio sitten hankkii lisää rahaa, jos syystä tai toisesta talous muuttuu kovasti alijäämäiseksi jonkun yllättävän syyn takia? 

“Mustaksi joutseneksi” sanotaan ilmiötä, mikä on äärimmäisen harvinainen mutta samalla kuitenkin mahdollinen. Eli esimerkiksi pandemia on tällainen ilmiö. Mitä jos kukaan ei ole varautunut sen taloudellisiin vaikutuksiin? No tietenkin tällainen asia koskee koko yhteiskuntaa, ja silloin valtiovalta tulee mukaan auttamaan yrityksiä, jotta ne voivat poikkeustilan jälkeen jatkaa toimintaansa. 

Mutta sitten seuraa sellainen ongelma että kaikkien tuen piiriin kuuluvien yritysten pitää saada samalla tavalla tukia. Ja tuolloin saattaa tuen määrä ylittää sen, mihin on varauduttu, ja tuolloin seuraa ongelmia. Kun ihmiset kääntyvät valtion puoleen saadakseen rahaa, niin silloin valtiolla pitää olla tuota rahaa, mitä se antaa ihmisille. Jos rahaa ei ole, niin sitten sitä pitää jostain hankkia. 

Tuolloin valtion on toimittava siten, että se myy omaisuuttaan, tai sitten hankkii lainaa ulkomailta. Ulkomaisen lainan hakeminen on siitä ongelmallista, että lainaa varten pitää saada vakuudet, ja silloin saattaa valtio joutua hakemaan toisia valtioita takaamaan tuota lainaa. Jos toinen valtio ei lainaa takaa, niin silloin yksityiset eivät ehkä uskalla kyseistä lainaa antaa, koska jos valtio kieltäytyy maksamasta, niin silloin se voi näin tehdä. 

Kuitenkin se että valtio jättää lainat maksamatta saattaa vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten tälle valtiolle lainataan rahaa seuraavan kerran. Samoin jos valtio ei maksa lainojaan takaisin, niin silloin se saatetaan kokea muutenkin sellaisena toimintaympäristönä, että ulkomaiset yrittäjät lähtevät tuosta maasta pois. Eli ehkä hyvinkin laillinen päätös saattaa kääntyä tekijäänsä vastaan. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...