Siirry pääsisältöön

Miksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat halukkaampia siirtymään uuteen kuin suuret yhtiöt?

 

Miksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat halukkaampia siirtymään uuteen kuin suuret yhtiöt?

Suurissa yrityksissä muutoksen tarve koetaan usein pienempänä kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja syy tähän on se, että suurten yritysten tarve säästää esimerkiksi toimitiloissa on vähäisempi kuin pienissä sekä keskisuurissa eli PiKe yrityksissä. Eli kuten olen kirjoittanut, niin PiKe sektorin yritysten kohdalla suurempi osa kuluista tulee toimitiloista kuin suurissa yrityksissä, joiden etuna usein se, että ne omistavat omat toimitilansa, ja niiden tunnettavuus tuo tietenkin suuren joukon asiakkaita. 

Isojen talojen etuna työelämän murroksessa on se, että niihin halutaan töihin, ja sen takia esimerkiksi yrityksen johdolla on paljon suurempi joukko ihmisiä, joista se voi valita, kun työpaikkoja täytetään. Ja sen tietää jokainen noissa yhtiöissä työskentelevä. Samoin suurempi henkilöstökapasiteetti tuo etua yrityksen johdolle tilanteessa, missä alaisen ja esimiehen näkemykset asioista poikkeavat toisistaan. 

Se aiheuttaa pelkoa siitä, että mitä jos alainen ikään kuin saattaa esimiehen noloon tilanteeseen, ja sitä kautta esimies ilmoittaa työsuhteen purun syyksi esimerkiksi suoraan erimielisyydet töiden hoitamisesta. Sen takia saattaa olla niin, että isojen yritysten henkilöstö ei niin mielellään tuo omaa näkemystään mistään asiasta aamupalaveriin. Suurten yhtiöiden kohdalla suuri positiivinen kassavirta takaa sen, että niissä ei varmaan kovin paljon aikaa laiteta sille, että toimistolla tapahtuvaan työntekoon etsitään suurta muutosta. 

Syy miksi esimerkiksi Helsingin kaupunki ei liputa niin ahkerasti etätyön puolesta kuin Rovaniemi johtuu pienemmistä etäisyksistä. Helsinkiläinen toimistovirkailija saattaa asua aivan oman työpisteensä läheisyydessä tai päästä sinne monilla eri tavoilla. Kun taas Lapin porteilla työmatkat ovat sen verran pitkiä, että työntekijät herkemmin asettuvat etätyön kannalle. Ja Rovaniemen kaupunki ei ehkä ole aivan yhtä houkutteleva työpaikka kuin Helsinki, joten siellä pitää käyttää erilaisia houkuttimia paljon laajemmalla skaalalla kuin Helsingissä. 

Suurissa yrityksissä työskentely tuo tietenkin myös statusta sille, joka saa tuon yhtiön nimen omaan CV hensä, mikä sitten lisää vakautta yritykseen, eikä esimerkiksi johdolla ole vaikeuksia rekrytoida uusia henkilöitä vanhojen tilalle, joten sen takia esimerkiksi johdon varpaille ei mielellään noissa yrityksissä ryhdytä hyppimään. Isoilla yrityksillä ei ole vaikeuksia rekrytoida edes korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka haluavat varmaan yhtiön leiman työtodistukseen.

PiKe yritysten ongelma on sitten siinä että ne eivät ehkä ole kovin tunnettuja. Ja jos samalla koulutuksella oleva henkilö saa valita “Jaskan konepajan” ja Rauma Repolan välillä, niin kumman hän mahtaa sitten oikeastaan valita? Tai jos tuolla “Jaskan konepajalla” sattuu tulemaan erimielisyyksiä jonkun insinöörin ja omistajan välillä, niin saako tuo omistaja ehkä seitsemän ihmistä työllistävään yritykseen uusia insinöörejä aivan yhtä helposti kuin Rauma Repola? 

Jos ihmettelette miksi käytän tätä esimerkkiä, niin voin sanoa että PiKe yritysten ongelmat ovat samat toimialasta riippumatta. Tunnetut ja isot toimijat imuroivat kerman päältä, ja se että yritysten tuote on tunnettu vetää osaajia näihin yhtiöihin. Rekrytointiongelmat sekä myös se että isojen nimien ympärille kerääntyy paljon toimijoita aiheuttaa myös vaikeuksia PiKe sektorilla toimiville yrityksille. Eli tunnettu nimi vetää paljon asiakkaita sekä helpottaa myös rekrytoinnissa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara