Holokaustin muistosta sekä siitä miksi tuosta hirveästä asiasta on vaikea puhua?
1) Holokaustia ei saa koskaan unohtaa
Holokausti eli “Operaatio Reinhard” kuten sen operationaalinen nimi kuuluu on oikeastaan käsitetty niin, että pelkästään Puolassa sijaitseva Auschwitz-Birkenaun leiri olisi paikka missä vankeja surmattiin. Todellisuudessa “Auschwitz” oli valtava järjestelmä, missä vankeja heikennettiin sekä tahallaan injektoimalla heitä erilaisilla taudeilla kuten esimerkiksi malarialla ja muutamilla muilla biologisilla komponenteilla sekä myös antamalla liian vähän ruokaa työn rasittavuuteen nähden.
Samoin vankien pahoinpitelyt ja muu väsyttäminen olivat asioita, jonka tarkoitus oli passivoida vankeja, kun heitä lähetettiin surmaamiseen käytettyihin keskuksiin eli kaasukammioihin, joita oli sekä Saksan että sen miehittämillä alueilla. Kyseisistä laitoksista on olemassa kuvia sekä dokumentteja, mutta miksi niistä puhuminen on niin kamalan vaikeaa?
Eli välillä esimerkiksi väitettiin että entiset vangit eivät halua muistella tuota synkkää historiaa, ja myös esimerkiksi kaasun avulla tapahtuvia vankien murhaamista ja muita vastaavia asioita on myös yritetty siirtää Tohtori Josef Mengelen päälle. Toki tämä hirviömäinen tohtori on varmasti hyvin epämiellyttävä ihminen ainakin kun hänen tekojaan tarkastellaan asiakirjojen kautta, mutta todellisuudessa esimerkiksi kaasukammion käyttäjät ja muut vastaavat henkilöt olivat aivan yhtä paljon vastuussa siitä mitä he tekivät.
2) Lääkärien rooli holokaustissa
Vaikka Mengele on äärimmäisen kammottava tapaus, niin hän ei ole ainoa lääkäri historian aikana, joka on syyllistynyt esimerkiksi mielisairaala potilaiden surmaamiseen. Ja vaikka paljon mainostusta holokaustista sekä sen “kuoleman tehtaista” kuten keskitysleirejä myös kutsutaan siksi, että niiden tarkoitus oli vankien äärimmäinen hyväksikäyttö, mikä tarkoittaa sitä että heidän ruumiistaan tehtiin lopulta lannoitetta, niin usein unohdetaan että esimerkiksi mielisairaaloissa surmattiin joukoittain ihmisiä, jotka eivät vain kelvanneet Adolf Hitlerille ja hänen alaisilleen.
Samoin unohdetaan se, että myöhemmin holokaustissa työskennelleet kaasukammion käyttäjät sekä muu keskitysleirien henkilökunta valittiin aikoinaan tuon surullisen kuuluisan “Aktion T4” eli “eutanasia”-ohjelman kautta. Tuossa ohjelmassa tarkastettiin se, että henkilö joka ryhtyi kaasuttamaan ihmisiä kykeni myös pitämään asian omana tietonaan. Ja tuolloin lääkärit eli psykiatrit loivat psykologisen profiilin noista “kaikkein kykenevimmistä tarjokkaista”, joita natsit käyttivät valitessaan esimerkiksi Josef Krammerin sekä Rudolf Hössin kaltaisia henkilöitä tehtävään, jota vielä nykyään muistellaan kauhulla. Noiden henkilöiden tiedot löytyvät internetistä. Keskitysleirien tarkoitus oli myös palvella “eugeniikka” eli natsien salaista rodunjalostus ohjelmaa. Lääkäreitä on aina pidetty “laupeuden enkeleinä”, joiden rooli holokaustissa on hyvin erikoinen.
Birkenau: https://fi.wikipedia.org/wiki/Birkenau
Lista keskitysleireistä: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nazi_concentration_camps
3) Miksi holokausti on vaikea asia?
3.1) Vielä nykyään kaukana sademetsissä ihmiset tekevät töitä kaivoksissa, joiden olosuhteet vastaavat aivan natsien keskitysleirejä.
Rasisminvastaisen aallon takia voin sanoa, että natsien keskitysleirit eivät ole ainoita paikkoja missä historian aikana on sattunut hirveitä asioita. Eli holokausti ei ole historian ainoa massamurha. Afrikassa sekä Kauko-Idässä on saattanut tapahtua aivan vastaavia asioita. Ja holokausti muuttui hyvin kiusalliseksi koska esimerkiksi Afrikassa siirtomaaisännät harjoittivat lähes samaa toimintaa kuin mitä natsit harjoittivat keskitysleireillä. Aivan samalla tavoin kuin SS-joukkojen kohdalla joka päivä joku saa odottaa sydän syrjällään sitä, että milloin se “Kongossa rikastunut esi-isä” paljastuu massamurhaajaksi, jota ei koskaan olla syytetty, koska tuosta toiminnasta ei olla koskaan kuultu mitään.
Joten jos natsit olisivat tehneet tekonsa Belgian Kongossa, niin tuo massamurha olisi jäänyt ehkä historian hämärään. Belgian Kongossa toki ihmisiä tapettiin hyvin brutaalilla tavalla, ja kukaan ei koskaan edes ole selvittänyt sitä, miten monta Afrikkalaista oikeastaan on kuollut tuolla “Leopoldin puutarhassa”, missä ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat edelleen. Eli ihmisiä pakotetaan ympäri maailmaa pakkotyöhön vaarallisissa olosuhteissa jotka vetävät vertoja jollekin Auschwitzin keskitysleirille. Ja noilla ehkä virallisesti laittomilla kaivoksilla saatetaan käyttää samoja rangaistuksia kuin keskitysleireillä.
Eli vaikka orjuus virallisesti on tuomittu, niin esimerkiksi Amazonin sekä Kongon sademetsissä kaivetaan kultaa sekä timantteja enemmän tai vähemmän vapaaehtoisten työläisten toimesta. Vaikka kaivokset ovat teoriassa laittomia, niin silti minusta ainakin tuntuu että tuo toiminta jatkuu korruptoituneiden virkamiesten tieten, ja noita alueita vartioivat huumeparonien yksityisarmeijat, aivan kuten aikoinaan SS-joukot eli natsien yksityisarmeijan miehet vartioivat keskitysleirejä.
Ainakin itse ihmettelen että miten on mahdollista että noita kaivoksia ei muka huomata satelliiteista tai partio lennoilla olevista koneista. Myös vaatteita ja muita asioita tuotetaan samanlaisissa tehtaissa, kuin missä keskitysleirien vangit työskentelivät aikoinaan. Eli mikään ei muutu auringon alla, ennen kuin ahneus saadaan kitkettyä yhteiskunnasta.
3.2) Holokausti on hyvin arka asia.
Holokausti on monille vielä nykyäänkin arka asia. Siitä kertoo se, että esimerkiksi kun Suomalaisten sotilaspappien toimintaa SS-joukoissa tutkittiin, ja erään (Pihkalan) päiväkirjasta oli löytynyt epäilyttävä merkintä, niin asiasta nousi haloo. Tuolloin mieleen tuli se, että uskoisin että kukaan ei halua nähdä isoisäänsä seisomassa esimerkiksi ruumiskasan edessä. Mutta kuitenkin kyse on huomattavasti suuremmasta asiasta kuin vain siitä, että joku SS-mies olisi syyllinen tähän toimintaan. Sillä holokaustista keskustellessamme keskustelemme armeijoiden sekä asevoimien peruspilareista eli siitä että onko joku asia pielessä silloin kun armeijassa käsketään ampua esimerkiksi siviilejä, tai sitä käytetään holokaustin kaltaisissa operaatioissa eli järjestelmällisissä joukkomurhissa?
Siis mikä oli Saksassa pielessä tuolloin 1930-luvun lopussa? Se että natsien ideologia perustuu siihen että esimiestä on aina toteltava teki tuosta aatteesta sellaisen että se veti upseereita puoleensa. NSDAP n pelko perustui siihen, että tuo puolue oli oikeastaan puolisotilaallinen armeijan kaltainen organisaatio, johon kuului salaa myös korkeita upseereita. Mutta se mikä lisäsi Hitlerin propagandan tehoa oli se, että valtaosalla Saksalaisista ei tuolloin ollut mitään koulutusta. Se tehosti propagandan tehoa, ja kun suuri pörssiromahdus Wall Streetillä aiheutti vuonna 1929 hyperinflaation, niin silloin natsit syyttivät juutalaisia tästä asiasta.
Ja se upposi tavallisiin ihmisiin todella tehokkaasti, kun tuota propagandaa tehostettiin sillä, että puhuja oli joku tohtorismies. Samoin hyperinflaatio sekä lama ajoivat ihmisiä liittymään NSDAP n SA-joukkojen kaltaisiin puolisotilaallisiin joukkoihin, jotka riehuivat järjestelmällisesti ympäri maata. Se että ihminen joka ei ole käynyt koulua on hyvä kohde propagandalle, sekä populistisille poliitikoille jotka tarjoavat kaikkiin asioihin helppoja ratkaisuja.
Siksi myös natsien kohdalla “liika koulutus” jätettiin väliin, ja keskityttiin erilaisten ruumiin kulttuuriin kuuluvien asioiden kehittämiseen. Tämä eliminoi tehokkaasti ihmisiltä mahdollisuuden vertailla käsiinsä saamaa tietoa sekä pönkitti natsi-eliitin asemaa. Ja kuten voitte todeta, niin esimerkiksi pahamaineisten “Einsatzgruppen” yksiköiden komentajina on usein hyvin korkeasti koulutettuja upseereita, kuten Paul Blobel(1) sekä Franz Walther Stahlecker(2), joista ensimmäinen oli arkkitehti, ja jälkimmäinen oli oikeustieteen tohtori, kun taas heidän alaisensa eivät olleet juuri mitään kouluja ehtineet käydä.
Stahlecker: https://fi.wikipedia.org/wiki/Walter_Stahlecker
3) Ilman sokeaa tottelevaisuutta holokausti ei olisi mahdollista.
Kun keskustellaan holokaustista, niin koskaan ei mainita sitä, että holokaustin perustana on sokea usko johtajaan ja siihen, että kaikki mitä johtaja käskee pitää aina panna toimeen ilman että siinä mitään kysellään. Holokaustin teki mahdolliseksi se, että armeijassa tehdään asioita mitä muualla ei tehdä. Vaikka holokaustin eli juutalaisten massamurhan tekivät pääsääntöisesti Waffen-SS joukot, niin pitää muistaa se, että myös Waffen-SS oli osa Hitlerin asevoimia. Se sama asia mikä sai nuo miehet tekemään asioita, mitä me tavalliset ihmiset emme ehkä olisi tehneet on käytössä kaikissa maailman asevoimissa. Kun esimies käskee tekemään jotain, niin silloin alaisen rooli on totella käskyjä.
SS oli osa Saksan armeijaa. Ja se saattoi joskus käyttää siviilien terrorisoinnissa myös Wehrmachtin uniformua. Tuon terrorin tarkoitus oli estää omien sotilaiden antautuminen sekä “kannustaa” heitä taistelemaan viimeiseen asti.
Mustavalkoisessa historian tulkinnassa sanotaan että Toisessa Maailmansodassa oli erikseen SS- sekä Wehrmacht joista jälkimmäinen ei ollut niin poliittisesti aivopesty tai valmennettu kuin SS, joka oli puhtaasti vapaaehtosuuteen perustuva joukko. Ja näin Wehrmacht ei sitten ollut mitenkään osallistunut holokaustiin. Tämä oli tietenkin mustavalkoinen malli, missä “oikeat sotilaat” eivät ottaneet osaa kansanmurhaan. Mutta sitten eteen tulee sellainen yksityiskohta. että SS-oli kolmella tasolla toimiva joukko, missä kaikki alkoi pohjalta. Eli Wehrmachtista siirryttiin joskus tuohon poliittiseen armeijaan. Missä tie oli sitten auki kohti palvelua keskitysleirillä, missä tuo urho ei kovin suuressa vaarassa koskaan ollut.
Ellei sitten sattunut olemaan Treblinkan kuolemanleirillä silloin kun vangit nousivat kapinaan. Tai muuten sitten sattunut päästämään vankeja pakoon sekä kertonut juovuksissa noista paikoista kavereilleen. Siinä saattoi luoti tulla päähän, koska SS oli varsin kaino noista hirveistä paikoista. Keskitysleireillä tapahtuneista asioista ei saanut koskaan puhua kenellekään, ja jos tämä unohtui, niin seurauksena oli luoti takaraivoon. Samoin moni noista SS-rikollisista sai surmansa sodan lopulla, kun heidän esimiehensä sekä alaisensa halusivat päästä eroon kyseisistä murhaajista, jotta eivät itse olisi joutuneet vastuuseen teoistaan, ja silloin monen keskitysleirien kauhun kohtalo oli konepistoolin sarja selkään.
4) Alussa oli tunnusteko. Eli miten SS-mies aloitti palveluksen julmuuden tiellä?
Aluksi henkilö sijoitettiin alimmalle tasolle, missä hän suoritti “erikoistehtävän” eli osoitti valmiutta sekä alttiutta palvella natsi aatetta. Tuo valmius oli totella kaikkia esimiesten käskyjä ilman kysymyksiä. Ja tunnusteko oli rintama osastossa esimerkiksi sotavankien tai siviilien surmaaminen, ja tuon teon tehtävä oli tehdä rakoa muiden miesten sekä SS n jäsenten välille, jotta he eivät kertoisi “arkaluonteisista asioista” muille.
Ensimmäisellä tasolla olivat SS-taisteluosastot. Toisella tasolla olivat poliisi sekä erilaiset suojeluosastot, ja ylin taso oli “Totenkopfverbände” eli keskitysleirien henkilökunta. Eli alimmalla tasolla luotiin se “kova maine”, mikä sitten siirtyi poliisiin ja keskitysleirien vartijoihin. Eli jokaisella tasolla valittiin aina “kaikkein eniten kapasiteettia omaavat yksilöt” seuraavalle tasolle, missä heidät sitten koulittiin väkivaltaan. Ja kaikkein ylinnä olivat keskitysleirien vartijat, joiden tehtävänä oli toteuttaa “pyhää tehtävää” eli juutalaisten ja muiden “ei-arjalaisten kansojen” tuhoamista.
Kommentit
Lähetä kommentti