Tutkimusmenetelmien sekä välineiden valinnasta
Kun tutkija valitsee välineitään, niin hänen pitäisi muistaa että kaikki mahdolliset välineet eivät sovi kaikkeen mahdolliseen työhön. Jos tutkija haluaa havainnoida esimerkiksi yksittäistä vesimolekyyliä, niin silloin hän kohtaa asian mitä kutsutaan tutkijan paradoksiksi. Eli näyttävät välineet eivät tuo tutkijalle ehkä mitään varsinaista tietoa siitä, mitä hänen piti tutkia, ja siksi esimerkiksi skannaava tunneli mikroskooppi saattaa olla oikea väline siihen, että hän hankkii tietoa nimenomaan yksittäisestä vesimolekyylistä, mutta esimerkiksi peuralaumojen tarkkailuun skannaava tunneli mikroskooppi on täysin väärä valinta, ellemme sitten lähde tutkimaan sitä, miltä peurojen DNA näyttää.
Eli peuralaumojen tarkkailuun sopii tietenkin kiikari, mutta jos haluamme sitten dokumentoida tuon lauman toimintaa, niin silloin tarvitaan kamera, jossa on teleobjektiivi. Tai sitten tietokoneohjelmisto, minkä zoom-toiminto voi toimia samalla tavoin kuin kameran teleobjektiivi. Kuitenkin tuon lauman käytöstä ei ehkä kuitenkaan kannata lähteä tarkkailemaan millään suurella tähtien tarkkailuun tarkoitetulla teleskoopilla, koska ne on tarkoitettu hankkimaan tietoa toisista kohteista.
Tekstin julkistamisesta…
Tutkimusraportti on aina tärkeä osa tutkijan työtä
Oletteko huomanneet että kaikki tekstinkäsittelyohjelmat eivät tunne sanaa “peuralauma”, vaan sen alle tulee punaista? Mutta sitten tutkijan pitää kirjoittaa raportti, jotta muutkin näkevät hänen tekevän työtä, ja silloin voidaan heti aluksi antaa sellainen neuvo. että aina oma teksti kannattaa julkaista, vaikka se saattaa tuntua oudolta. Silloin tekstin näkevät myös muut kuin oma yhteyshenkilö, jossain toimistossa, ja joskus saattaa käydä niin, että oma teksti julkaistaan, mutta siinä saattaa olla joku “Romppainen” merkitty kirjoittajaksi.
Tuolloin on käynyt niin, että kirjoittaja on vaihdettu joko tahallaan tai vahingossa, ja kun tutkija sitten etsii uutta apurahaa, niin tuollaiset asiat voivat aiheuttaa sen, että hän ei niitä enää saa. Eli toisen työn varastaminen ei ole mitään mukavaa. Tutkimusraportin julkistaminen ei vaadi mitään suuria rahasummia, ja siinä sitten pitää huomioida se, että jos itse satun hallitsemaan omia kotisivuja, niin silloin ei tule ongelmia kaiken maailman moderaattorien kanssa.
Tutkijan pitää aina myös itse julkaista omat tekstinsä eikä koskaan saa antaa kenenkään tehdä tuota työtä, koska varmin tapa hankkia ongelmia on se, että antaa toisen tehdä työn omasta puolesta. Ja silloin saattaa tekstiin livahtaa asioita, mitkä saattavat johtaa tutkijan kohdalla jopa oikeudenkäyntiin tai maineen menettämiseen. Eli kultainen sääntö on se, että se mitä tehdään tehdään aina omalle nimelle, ja muut saavat sitten itse käyttää omia nimiään omissa julkaisuissaan. Mutta kenenkään ei tarvitse tehdä toisten töitä, joten siksi on hyvä muistella sitä, miten lähteet oikeasti merkitään. Jos ajatellaan että tutkija ei koskaan laita mitään omia päätelmiään, niin silloin voidaan kysyä mistä hän saa palkkaa.
Mikäli tutkija kirjoittaa vain muiden ajatuksista, niin silloin hän varmasti on osannut hyvin lukea muiden tekstejä. Kuitenkin tutkijan tehtävä on tuoda uutta tietoa ihmisten mieleen, joten jos tutkija vain lainaa muita, niin silloin hän ei tuo sitä uutta tietoa, mitä varten hänet on palkattu. Eli jos tutkimus ei tuo uutta tietoa, niin silloin tutkimuksen tarkoitus on vesittynyt, eli ne eivät ole tuoneet uutta tietoa, vaan niissä on hyödynnetty pahimmillaan vanhentunutta tietoa, mikä saattaa viedä tietämystä takaisin kohti mennyttä.
Ja jokainen tutkija tietenkin lukee mitä on kirjoittanut...
Kun tutkija jättää raportin oli se joku kollegio tai sitten vaikka kirjoittaa blogia, niin hänen kannattaa lukea se, mitä hän on kirjoittanut. Siitä asiasta mitä hän esittää tehdään ne paljon puhutut kysymykset, joilla mitataan tutkijan osaamista. Jos tuota työtä ei ole tehty, niin tietenkään hän ei laita päätään pölkylle, mutta sitten kuitenkaan ei myöskään tutkimusta voida hyväksyä, ja tässä kirjoitelmassa lähestyn asiaa siltä kannalta, että tutkija tekee työtään mistä hän saa palkkaa. Jos työtä ei tehdä, niin silloin ei voida palkkaa maksaa, ja sen takia tutkijat julkaisevat työnsä, vaikka ne eivät aina kaikkia miellytä.
Tutkijan esittämä työ on se, mikä arvioidaan. Eli silloin katsotaan sitä, mitä tutkija on kirjoittanut paperille tai internetiin. Ei sitä millainen takki tai miten pitkät hiukset tutkijalla sattuu olemaan. Siis jos puhutaan työn arvioinnista, niin se että onko työ sitten tehty pienessä sievässä tai kahvion nurkkapöydässä ei ole mitään merkitystä. Vain sillä mitä tutkimus sisältää on merkitystä. Ja arviota ei muuten sitten tehdä niin, että kirjoitelman kappaleiden aloitus lauseita listataan johonkin dokumenttiin. Siinä pohditaan vähän muuta kuin sitä, että onko joku ihmisen päälleen laittama paita hyvä valinta tai ei.
Tutkimusraportti voi aiheuttaa myös suuria tunteita, mikä kertoo että työllä on merkitys.
Siis jos teen työtä jolla on merkitys niin se myös näkyy. Se että ihminen tekee työtä jolla on merkitys näkyy silloin jos lauma silmää tekeviä suuren luokan toimittajia alkaa vainota tutkijaa. Ja jos oma tutkielma tai kirjoitelma tai viittaus tähän asiaan päätyy koko kansan lehden kanteen, niin silloin työllä on merkitys. Ja varmasti sitten tutkija huomaa sen, että kuinka paljon “ystäviä” hänellä oikeasti on. Joskus raportti on hauskaa luettavaa, ja sitä voidaan käsitellä esimerkiksi jossain naurujen talossa.
Siis sitä että joku kirjoittaa tai sanoo pahasti ei tarvitse pelätä. Aina on joku, jonka mielestä on parempi olla tutkijan kanssa eri mieltä, eikä sitä tarvitse hävetä. Meillä on kaikilla oikeus olla eri mieltä erilaisista asioista. Sen varmaan kaikki huomaavat, mutta jos oman itsen kohtaama kritiikki on huonoa tai henkilöön menevää, niin silloin tietenkin voin sanoa että siihenkin tottuu. Ja lopulta tuollainen miellyttävä kritiikki, missä esimerkiksi tutkijan tapaa pukeutua kritisoidaan voidaan pitää oikeastaan vain pelkkänä lehtien kohinana. Eli se mitä laitoin aamulla päälle ei pitäisi mitenkään liittyä siihen, miten hyvä tai huono tekemäni tai jonkun muun tutkijan tekemä työ oikeastaan on.
Kommentit
Lähetä kommentti