Siirry pääsisältöön

Kannattaako avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi pyrkiminen eli “avoimen väylän” käyttäminen?





Kannattaako avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi pyrkiminen eli “avoimen väylän” käyttäminen?

Oletteko tietoisia siitä, että avoimen yliopiston kautta voi pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, jos onnistuu saamaan 60 opintopistettä. Tämä voi vaikuttaa melko hienolta tavalta hankkia opiskelupaikka jostain ehkä hyvin halutusta tiedekunnasta. Mutta jos tuota vaihtoehtoa katsotaan tarkemmin, niin silloin kannattaa muistaa että tuolloin kannattaa tehdä todella lujasti työtä, koska se että nuo 60 opintopistettä tipahtaa, vaatii täydellistä onnistumista, ja sen takia pitää valmistautua valvomaan pitkään ja hartaasti kirjojen ja muun materiaalin kanssa, jos tosissaan aikoo tiedekuntaan tämän väylän kautta. 

Kannattaako avoimen yliopiston opiskelu ylipäätään? Sen kurssit ovat maksullisia, ja sen takia tätä “avoimen väylänä” tunnettua opiskelu mallia kritisoidaan, mutta samalla pitää muistaa että “ei oppi ojaan kaada”. Eli mitään vikaa avoimen yliopiston mallissa ei sinällään ole, mutta kuitenkin jos ihminen aikoo tuon kautta saada opiskelupaikan, niin silloin pitää kursseilla onnistua täydellisesti, ja pitää huomioida se että avoimen yliopiston kurssit ovat sellaisia että 60 opintopistettä tulee kurssi kokonaisuuksista.

Se tarkoittaa sitä, että jokainen opintokokonaisuus tuo henkilölle tietyn määrän opintopisteitä, mutta kyseinen asia vaatii sitten sitä että kaikki tentit suoritetaan hyväksytysti, ja kuten tiedämme niin kun opintokokonaisuudessa mennään eteenpäin, niin silloin kurssien vaatimustaso kohoaa. Ja sen takia on hyvin mahdollista että vaikka aluksi kaikki tuntuu helpolta, niin jatkossa saattaa eteen tulla ongelmia. Opintokokonaisuuksien hinnat saattavat olla myös sillä tavoin porrastettuja, että ne aiheuttavat melko suuren loven lompakkoon, jos niitä aikoo sitten tosissaan käydä.

Eli jokainen opintokokonaisuus on “pylväs” mikä koostuu moduuleista, ja alkupään moduulit saattavat olla kohtuuhintaisia, mutta kun lähdetään sitten tuossa “pylvään” sisällä etenemään ja tekemään monimutkaisempia asioita, niin silloin alkaa kurssien hinta kohota, ja silloin eteen tulee ehkä hyvinkin suuri lasku. Eikä siis kurssimaksu takaa sitä, että tämä kurssi menee läpi. Kurssien hinnat ilmoitetaan avoimen yliopiston sivuilla, ja kun ihminen lähtee tekemään päätöstä siitä, että yrittääkö hän hyödyntää “avoimen väylää”, niin silloin hänen kannattaa katsoa kurssien hintoja, ja miettiä itse sitä, että riittävätkö rahkeet siihen, että opiskelupaikka irtoaa avoimen väylän kautta. 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara