Siirry pääsisältöön

Työelämän muutoksiin vain täytyy sopeutua



Työelämän muutoksiin vain täytyy sopeutua

Etätyö on asia mihin vain tullaan siirtymään. Se vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä myös sairauspäiviä, koska varsinkin ATK-laitteiden avulla tehtävää työtä voi tehdä aivan hyvin vapaamuotoisesti. Tekoäly sekä koneoppiminen ovat tuoneet eteen vision siitä, että myös niin sanottua “kovaa” tai fyysistä työtä voidaan teettää tulevaisuudessa roboteilla. Tässä visiossa esimerkiksi taloyhtiössä saattaa olla “talonmies-” tai “siivooja robotteja”, jotka ovat tekoälyn ohjaamia sekä suorittavat niille tarkoitettuja tehtäviä ehkä hyvinkin itsenäisesti. 

Etätyötä tekevät ehkä tulevaisuudessa myös esimerkiksi rakennusyhtiöt tai muut vastaavat toimijat, koska työ voidaan teettää tuolloin etänä ohjatuilla roboteilla, jotka kykenevät hyvin itsenäiseen toimintaan, jos niitä ohjaa kehittynyt tekoäly. Tuolloin ihmis työläinen vain “opettaa” työvaiheen robotille, joka sitten suorittaa sen itsenäisesti. Työmaalle tuodaan joukko robotteja, jotka osaavat ladata itse akkunsa sekä ehkä myös tietojenkäsittely-yksikkö mikä voi olla esimerkiksi perävaunu, minkä kautta robotit pitävät internetin yli yhteyttä ehkä valtameren tuolla puolella olevaan toimistoon, missä istuvat niiden valvojat. 

Ja jos robotti kohtaa ongelman, niin silloin se pyytää valvojaltaan ohjeita. Valvoja ottaa tuolloin esimerkiksi datahanskat käteensä tai suoraan EEG.n avulla yhteyden robotiin, joka sitten oppii nuo liikkeet mitä työsuoritus vaatii. Tietenkin roboteissa pitää olla laitteet sekä turva-ohjelmisto mikä estää niiden väärinkäytön, mutta siitä ehkä joskus toiste.

Nykyinen nopea internet sekä suojatut yhteydet ovat kuin lottovoitto yhtiöille, jotka etsivät jatkuvasti uusia säästö- ja tehostamisen kohteita. Ja kaikki aika mitä työntekijä käyttää muuhun kuin työntekoon on tietenkin pois yhtiön ajasta, sekä siitä ajasta mistä palkkaa maksetaan. Mikäli aika mistä maksetaan palkkaa kuluu johonkin muuhun kuin varsinaiseen työhön, niin silloin kyseessä on yhtiön kannalta ajan haaskaamisesta. Kuten kaikki tietävät, niin yhtiön johto on se, mikä päättää siitä miten työtä tehdään, eli jos se päättää että työtä tehdään kotoa käsin, niin silloin työpaikka siirtyy kotoa tehtävään työhön, vaikka se on vähän vaikeaa. 

Työelämä ei ole demokratia, vaan yrityksen johdolla on viimeinen sana siitä, millä tavoin työsuoritteita tehdään. Ja etätyö on siitä mukavaa että kukaan ei pääse luistamaan omista velvollisuuksistaan esittämällä antavansa esimerkiksi neuvoja siitä, miten muiden pitäisi työtä tehdä. Etätyötä teettävän yrityksen ei tarvitse maksaa toimitilojen vuokria, ja nykyään toimitilat ovat kalliita. Suurimpana ongelmana etätyöhön siirtymisen kannalta voidaan pitää asenteita, eli etätyötä pelätään koska siinä työtä pitää tehdä itsenäisesti ATK-laitteen avulla. 

Toisaalta työpaikoilla on ollut pitkään se asenne, että työntekijöiden on kautta koko ammattien skaalan osattava tietyt ATK-taidot, ja tiedän muutamia tapauksia, että työpaikka on jäänyt saamatta, “kun niitä mainostettuja ATK-taitoja ei sitte olekaan ollut”. Itse olen joskus miettinyt sitä, että kuinka monta työpaikkaa on sen takia mennyt, tai kuinka monta uraa on pilattu, kun joku on väittänyt, että “Sirkku tarvitsee jatkuvasti apua”. 

Silloin tällöin kyllä mieleen tulee se, että kuinka monta kertaa esimerkiksi mikrotukihenkilö on kutsuttu antamaan neuvoja harjoittelijalle, mutta todellisuudessa esimerkiksi mikrotuen tilaaja on ollut nuoren työntekijän perehdyttäjä, mutta mikrotuki tilattu alaiselle. Tai sitten on menty vain kertomaan, että “harjoittelija ei osaa oikein mitään”. Tai “koko päivä on mennyt sen uuden ihmisen töiden katseluun. 

Jos puhutaan siitä että esimerkiksi etäopiskelu on niin sanottu taitolaji, niin silloin kyse on siitä, että jos ihminen ei käy etä- eikä myöskään lähiopetusta antavassa koulussa, niin tuolloin ei voi oppi mennä päähän. Toki etäopetus varsinkin peruskoulun tasolla voi olla hieman kaksipiippuinen juttu, koska koulun tarkoitus on myös opettaa sosiaalisia taitoja, mutta kuitenkin etänä käytävä perusopetus voi olla se, mikä pitää syrjäseudut elinvoimaisena, ja saa varsinkin nuoret jäämään tuonne alueelle asumaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara