Elon Musk on uudentyyppinen maailmanparantaja

Yllä taitelijan visio Space X- yhtiön Mars-asema konseptista. Huomaa "Starship" raketin hahmo kuvan vasemmassa laidassa. 

Elon Muskin ideoita saamme nykyään seurata monissa paikoissa ja varsinkin internet on paikka, missä hänen ja hänen yhtiöidensä ideoihin voi tutustua. Siis kuten moni muukin huippuluokan innovaatioita omaava henkilö, niin Elon Musk pukeutuu hiukan toisin kuin moni muu ihminen, jolla on sama sosiaalinen asema. Hän suhtautuu uusiin asioihin innovatiivisesti sekä ennakkoluulottomasti, mikä on tietenkin tuonut hänelle hiukan erikoisen maineen. Mutta meidän pitää muistaa se, että ennakkoluulottomuus on asia, mikä vie ihmiskuntaa eteenpäin. Eli kun Elon Musk tekee töitä, niin hän on sellainen "prime mover", mitä maailma kaipaa. Eli hän ei ole perässähiihtäjä, vaan se numero ykkönen joka toimii esimerkkinä muille toimijoille.

Hän on siis ihminen joka raivaa tietä, ja joka haluaa tehdä monia asioita, joita kukaan muu ei ole ennen uskaltanut tehdä. Space X yhtiön "Starship" eli pystysuoraan nouseva sekä laskeutuva VTOL (Vertical Take-Off and Landing) avaruussukkula on laite, jossa on paljon kapasiteettia sekä siviili- että sotilaspuolella. Vielä muutama vuosi sitten "Starshipin" kaltainen ratkaisu olisi ollut puhdasta tieteistarinaa. 

Elon Muskin seuraava unelma on rakentaa tukikohta kuuhun ja Marsiin, ja hän on vakavissaan puhunut noistakin asioista. Se mitä meidän pitää huomioida, kun keskustelemme esimerkiksi avaruuden valloituksesta, on se että Elon Muskin ei tarvitse välittää byrokratiasta, ja siksi hänen innovaatioillaan on tapana toteutua. Siis muuta ei tarvita kuin rahaa ja halua toteuttaa haave, niin silloin tuosta asiasta tulee totta. 

Tietenkään Elon Musk ei yksin tuotteitaan tee, vaan hänellä on mukanaan tiimi, mutta kuitenkin hän on innostava sekä innovatiivinen ihminen, joka on onnistunut tuotteistamaan innovaatioita, joita moni muu olisi karttanut. Kun olen katsellut esimerkiksi Elon Muskin unelmia sekä hänen tapaansa toteuttaa niitä, niin hän on tehnyt monia asioita, joita tuskin kukaan muu olisi tehnyt. Eli hänen yhtiönsä Tesla joka on tehnyt työtä sähköautojen parissa sekä Space X, joka on saanut paljon huomiota rakettiensa kautta ovat asioita, joita voidaan sanoa suurellisiksi. 

Mutta ne ovat osoittaneet että on ihmisiä, joille mikään ei ole mahdotonta. Unelma maailmasta, jossa ei ole fossiilisia polttoaineita voi joskus toteutua. Voin melkein kuvitella jonkin Mars-tukikohdan kaltaisen asian, jossa miehistö ajelee ympäriinsä Teslan valmistamilla sähköjeepeillä tutkien punaisen planeetan pintaa. Siis sähköauto kyllä toimii tyhjiössä, eli periaatteessa sähköjeepillä voidaan ajella vaikka Kuun pinnalla, kunhan vain jarrut vaihdetaan magneettisiin. Eli maan pinnalle tarkoitetun jeepin hydrauliikka ei ehkä kestä tuota tyhjiötä. Toki Musk on sanonut, että nuo astronautit eivät ehkä tule takaisin elävänä, mutta hän kyllä kylvää ideoita ympärilleen kuin puutarhuri kylvää siemeniä. 

Mutta Elon Musk on tehnyt myös jotain muuta kuin tuotteita, joista kukaan muu ei ehkä olisi saanut mitään aikaan. Hän on palauttanut puhtaan innovaation kunniaan. Eli innovaatio oli asioita, joista esimerkiksi Thomas Edison sekä Nikola Tesla muistetaan. Se mikä vaivaa teollisuutta kautta koko maailman on se, että innovaatiot saavat levätä "varman voiton edessä". Jos oikeasti halutaan tehdä jotain uutta ja innovatiivista, niin silloin pitää uskaltaa tuoda omia ajatuksia sekä omaleimaista ajattelua myös muiden tietoon. 

Hyvillä sosiaalisilla taidoilla pärjää pitkälle.

Ketä varten ihminen käy koulua? Ja mitä muuta varten koulussa käydään kuin vain opettajaa tai opettajan tuntilistaa. Ehkä koulun tarkoitus on opettaa oppilaille sellaisia asioita kuin sosiaaliset- eli vuorovaikutustaidot. Koulun pihalla on helppo mennä muiden luokse keskustelemaan asioista, mutta sitten joskus jollekin ihmiselle sanotaan, että "me tässä puhumme omia asioita". Eli joskus noita omia asioita löytyy niin paljon että joku ei koko vuotena ole oikeastaan edes puhunut muiden kanssa.

Kun esimerkiksi ihmiseltä kysytään työhaastattelussa, että mitä hän haluaisi itsessään kehitettävän, niin monet vastaavat "sosiaalisia taitoja". Kun sitten työhaastattelija sanoo jotain tuohon vastaukseen, mitä en ehkä halua kuulla, niin tietenkin minulla pitää olla valmiudet kuunnella esimerkiksi tokaisuja, siitä, että "terapiassa noitakin taitoja oppii". Tai onko isäsi osallistunut kasvatukseesi? En ole tiennyt että sillä, onko isäni kasvattanut minua jotain tekemistä sen kanssa, että osaanko jotain työtehtävää. 

Varmaan olen jonkun mielestä kelvoton sekä lapsellinen idiootti, kun joskus suutun noista rakentavista kommenteista. Toki voisin ihan hyvin sanoa että mitä mieltä minä olen hänestä sekä hänen asenteestaan. Hän varmaan silloin sanoo, että minulla on väärä asenne. Tai että minä en ole sopiva tehtävään, mutta en ehkä usko muuta kuulevanikaan. Siis en usko että henkilö joka vilkuilee tietokoneen näyttöä tai pöydällään olevia papereita etsien seuraavan asiakkaan nimeä edes haluaa kuulla minusta yhtään mitään saatikka sitten palkata minua. 

Mutta joskus kannattaa sitten kysyä  suoraan, että mitä tuo nero pöydän toisella puolen haluaa minun sitten sanovan? Ei kai hän kuvittele että esimerkiksi hakiessani työpaikkaa kirjanpitäjänä sanon, että minun pitää opetella kirjanpitotaitoja? Tai ehkä kannattaa ottaa se linja, mikä suurella runoilija Juice Leskisellä oli aikoinaan. Eli sanoa että minä en koe että minussa olisi mitään parannettavaa. Tuolla tavoin sitten tehdään vaikutus rekrytoijaan. 

Mitä nuorempana ihminen oppii sosiaalisia taitoja, niin sitä luontevammin niitä noudatetaan. Eli nuorena on vitsa väännettävä, sanoo sananlasku. Miten lapsille tai varhais-murrosikäisille voidaan opettaa sosiaalisia taitoja? Sosiaalisten taitojen opiskelu on liitetty koulunkäyntiin, ja sen takia meidän olisi mietittävät, että miten sosiaalisia taitoja voisi opettaa, niin että ne myös jäävät mieleen? Tai siis jokainen meistä varmaan mielessään hallitsee paljon sosiaalisia taitoja, ja muistaa sen että tiettyjä asioita kannattaa pitää itsestään selvyytenä. 

Eli toista kunnioitetaan, toisen mielipidettä kuunnellaan, ja hänelle annetaan asiallista sekä rakentavaa palautetta. Ja sitten me voimme siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli miten noita teoriassa hyvinkin helppoja taitoja sitten sovelletaan käytännössä? Siis miten teoria muutetaan käytännöksi on se mikä on jotenkin vaikeaa. Tietenkin me saamme paljon rakentavaksi tarkoitettua palautetta pitkin koko elämämme. Osa tuosta rakentavasta palautteesta on sellaista, että se aiheuttaa loppuun palamista sekä psykiatrisen hoidon piiriin hakeutumista. Eli joidenkin ihmisten mielestä termi "rakentava palaute" tarkoittaa viiden sentin päästä naamasta karjuttua huomautusta siitä, että työ on mennyt päin seiniä. Tai yleensä sanan "seinä" kohdalla on jotain "P:llä" alkavaa. 

Tietenkin on erittäin helppoa opettaa lapsille esimerkiksi viittaamista tunnilla, ja muita vastaavia asioita, joita sitten myöhemmin on mukavaa soveltaa työelämässä. Siis mitään ongelmia ei esimerkiksi työelämässä ole silloin kun esimiehen pitää saada sanansa kuulumaan. Hän vain komentaa muita olemaan hiljaa, ja sitten hän voi puhua. Ongelmia ei koskaan tule eteen silloin kun kaksi ihmistä on niin sanotusti esimies- alainen suhteessa toisiinsa. Tuolloin esimies tekee päätökset ja puhuu milloin häntä huvittaa.

Mutta tilanne missä sitten seuraa ongelmia on se, missä kaksi tasa-arvoista ihmistä keskustelee keskenään. Tuolloin saattaa joku olla siinä tilanteessa, että hän ei saa edes suunvuoroa. Jos puhutaan sitten sosiaalisten taitojen harjoittelusta, niin silloin juuri tällaiset tilanteet, missä kaksi ihmistä ovat tasa-arvoisessa asemassa ovat niitä, joita ei juuri koskaan olla harjoiteltu. Sosiaalisten taitojen kuten kauniiden käytöstapojen opiskelu on yksi oppimisen osa-alueista, ja jos ihminen ei saa mitään muuta kuin negatiivista palautetta yrittäessään keskustella jonkun kanssa, niin hän ei sitten varmaan enää koskaan edes yritä tehdä tuttavuutta kenenkään kanssa. 

Vai miten itse ajattelisit siitä, että kun ensimmäisenä koulupäivänä kaikki muut puhuvat niitä paljon puhuttuja omia asioitaan, ja ainoa vastaus jonka joku luokasta saa on, että painu V****. Tai sitten ehkä joku jo ensimmäisellä luokalla oppii, että kiroilemalla ja huutamalla kovalla äänellä saa sitä paljon puhuttua huomiota osakseen. Eli jos halutaan opettaa kauniita käytöstapoja, niin tietenkin silloin pitää noita asioita tukea. Henkilön pitää saada hyvää sekä kannustavaa palautetta silloin kun hän on toiminut oikein. 

Samoin jos henkilö käyttäytyy rumasti, niin hänen pitää silloin saada negatiivista palautetta. Siis ongelma on siinä, että negatiivinen palaute muistetaan aina antaa, mutta sitten jos ihminen tekee jotain positiivista, niin silloin siitäkin pitäisi antaa palautetta, jolla positiivista kehitystä tuetaan, ja ihminen saadaan tekemään vastaisuudessa samalla tavalla. 

Koulun piha on loistava paikka harjoitella sosiaalisia taitoja. Sieltä kyllä varmaan moni löytää paljon uusia kavereita, joiden kanssa voi sitten vaihtaa pari sanaa. Siinä sitten aidossa vuorovaikutustilanteessa myös verkostoituminen kasvattaa jokaisen tietojen sekä taitojen määrää. Mutta voi että jos joku sitten ei tuohon joukkoon pääse? Miten käy sen ihmisen sosiaalisten taitojen kehityksen, jolle käännetään selkää, ja jota sitten haukutaan päin naamaa tai joka jätetään yksin? Kehittyvätkö ne ehkä silloin samalle tasolle kuin muilla? Tai ehkä tuollaisella yksin jätetyllä henkilöllä on taitoa, mutta uskaltaako tai viitsiikö hän tuoda omia ajatuksiaan ihmisten tietoon, jos hän on saanut nuoruudessaan huonoa palautetta yrittäessään solmia sosiaalisia suhteita? 

Voidaan sanoa että kukaan ei varmaan koskaan ole ajatellut, että lapsena koettu eristäminen saattaa seurata henkilöä läpi koko hänen elämänsä. Eli sosiaalisten suhteiden solmiminen on aina vähän vaikeaa, kun henkilö ei ole niitä sosiaalisia taitoja voinut oikein harjoitella koulun pihalla. Eikä se että kaikki yritykset lähestyä toisia ikäisiä ole koskaan tuottanut oikein tulosta ainakaan kannusta henkilöä hakeutumaan mihinkään seuraan. Ja sitten vielä kysytään että mistä johtuu väkivalta sekä päihdeongelma? Se mikä ihmistä ajaa syrjäytymään on syrjiminen. 

Tässä alla on muuten linkki ScitechDailyn artikkeliin, jossa kerrotaan että lapsena väärin kohdellut lapset ovat vaarassa kuolla kolestrolin aiheuttamaan infarktiin. Siis abusaatio on linkitetty kolestroliin, ja sitä miksi korkean kolestrolin suhdetta esimerkiksi kiusaamiseen ei ole koskaan huomioitu. Nimittäin jos ajatellaan että ihminen on yksinäinen, ja hänellä ei ole ketään kenelle puhua asioista, niin silloin hän saattaa alkaa syödä esimerkiksi suklaata saadakseen edes jollain tavalla hyvän olon. 

Tai sitten hän saattaa väärinkäyttää alkoholia, eli istua pitkin viikkoa kapakassa sekä syödä hampurilaisia. Joten ehkä tuollaiset asiat voidaan linkittää myös esimerkiksi korkeaan kolestroliin. Se mikä sitten saattaa vielä lisätä korkean kolestrolin määrää saattaa olla pelko. Kiusattu henkilö saattaa pelätä kävellä ulkona kotoaan. Eli tuohon asiaan voidaan lisätä sitten vielä liikunnan vähyys. 

https://scitechdaily.com/childhood-abuse-linked-to-higher-risk-for-high-cholesterol-as-an-adult-in-new-research/

Venäjän tuomitseminen on uutta

 

Yllä oleva kuva rauhanpatsaasta on kuin muisto YYA-Suomen ajoilta. Silloin ei olisi kukaan saanut sanoa mitään Venäjää vastaan. Vaikka länsi seisoo tällä hetkellä pakotteiden takana, on kuitenkin sattunut kiusallisia yksittäistapauksia, joista tärkein on se, että maamme kansallisen sekä valtion monopolia käyttävän Fortumin tytäryhtiö on ilmoittanut, että se aikoo maksaa Venäjälle kaasusta tai öljystä ruplilla, mikä on tietenkin vastoin maamme hallituksen päätöstä. Vaikka tuota kaasua tai öljyä ei osta valtio itse, niin valtiolla on kyllä oikeus käyttää omistaja-ohjausta Fortumin kautta. Eli Fortumin johdolla on oikeus erottaa omistamansa yhtiön johto tai muuten komentaa sitä. 

Neuvostoliiton suhde rauhaan oli hiukan outo. Samalla kun tuo valtio rahoitti ja tuki muuten rauhanliikettä, niin se rakensi valtavan määrän ydinaseita sekä mm. panssarivaunuja. Neuvostoliiton johto käytti rauhanliikettä siihen, että se saisi läntisen Euroopan maat riisumaan itsensä aseista. Samaan aikaan kun lännessä riideltiin militarismista, niin Neuvostoliiton johto rakensi maailman suurimman ydinasearsenaalin. Neuvostoliiton sekä sitä seuranneella Venäjän johdolla ei ole mitään velvollisuutta kuunnella mitään muuta kuin itseään. Ja tuo asenne tietenkin saa aikaan sen, että esimerkiksi Ukrainan kaltaisten valtioiden kykyä puolustaa itseään aliarvioidaan. Seurauksena on valtavat tappiot.

Aikaisemmin Neuvostoliiton tiedustelu aliarvioi Afganistanin sissien taistelutahdon sekä kyvyn. Seurauksena olivat tappiot joiden suuruutta ei kukaan tiedä. Samanlaisen virhearvion teki myös NATO myöhemmin. Mutta jos Ukrainasta tulee uusi Afganistan, niin silloin voi käydä niin että alueella on levottomuuksia vielä useiden jopa kymmenien vuosien ajan. Sitä mitkä Venäjän asevoimien todelliset tappiot Ukrainassa ovat ei ehkä koskaan saada selville. Saattaa olla että esimerkiksi palkkasotureita, joita on tuotu Pohjois-Afrikasta eikä henkilöitä jotka eivät ole pitäneet yhteyttä kotiin koskaan ilmoiteta kaatuneiksi. 

Venäjää sekä sen presidenttiä Vladimir Putinia on totuttu käsittelemään silkkihansikkain. Venäjän sekä sen edeltäjän Neuvototoliiton tahtoon on aina ennen myönnytty tai sen toimia ei ole tuomittu, koska on pelätty että suhteita tuohon maahan vahingoitetaan. Samoin on totuttu siihen, että siinä missä lännen toimia katsotaan suurennuslasilla, eli länsimaiden asevoimien sekä tiedusteluviranomaisten suorittamaan kidutukseen on kerran toisensa jälkeen kiinnitetty huomiota. Eli kuten tiedämme, niin esimerkiksi Guanantanamossa on edelleen vankeja, jotka on pidätetty Afganistanin sodan yhteydessä, ja jotka odottavat vieläkin jonkinlaista oikeudenkäyntiä. Toki Venäjällä kaikki on toisin. Siellä esimerkiksi katuväkivallasta tuomittu saa vahtia poliittisia vankeja.

Tuossa maassa oikeudenkäynnit sekä vankien kohtelu ovat aivan toista, kuin raakalaismaisten länsimaiden käsissä. Siellä vanki on ihminen, jolla on kaikki oikeudet, joita Venäjän vankeinhoito heille takaa. Ja paperilla Venäjä on ratifioinut ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen, joten tietenkin Putin on sitä mukaan vapaa kaikista epäilyistä. Venäjän vankeinhoidon ihmeellisyyksiä on se, että sieltä esimerkiksi väkivaltaan syyllistyneet vangit saavat parempaa kohtelua kuin poliittiset vangit. 

Eli poliittiset vangit ovat joukon alimpia, ja heitä sitten saa käyttää miten huvittaa hyväksi. Tai niin ainakin Gulagin aikoja muistelevat ihmiset ovat sanoneet. Toki poliittiset vangit ovat Venäjän sisäinen asia, eikä se miten valtio sisäisiä asioita hoitaa kuulu kansainvälisen rikoslain piiriin. 

Kaikkein pahin rikos jonka jokainen voi Venäjällä tehdä on sanoa jotain Putinia vastaan. Mutta kuten tiedämme, niin Venäjää on aina pelätty sekä kunnioitettu, eikä sen asioihin ole ainakaan kovin helposti uskallettu puuttua. Mutta nyt sitten on tultu siihen pisteeseen, että Venäjän johto meni liian pitkälle. Se alkoi komennella muita sekä ohjata muiden maiden puolustuspolitiikkaa. Eli Venäjä vaati Ukrainan aseistariisuntaa sekä esitti että NATOn ja Venäjän väliin luodaan puskurivyöhyke. 

Ja jos sitten taisteluja ilmaantuu, niin nuo taistelut käydään noissa puskurivaltioissa. Nuo Venäjän varoittelut ovat olleet muistutus YYA-ajoilta, jolloin totuus oli sitä, mikä Venäjän tai silloisen Neuvostoliiton johto sen halusi olevan. Ennen Venäjää ei olisi tällä tavoin kohdeltu, kun olisi pelätty joko ydiniskua tai sitten sitä, että Novichokea tulee postiluukusta, jos joku olisi sanonut jotain Venäjän johtoa vastaan. Venäjän ydinaseet ovat asia, jolla tuon maan käsitystä omasta asemastaan on pönkitetty, ja ajatus on ollut se, että jos ei Venäjää totella, niin silloin tulee turpiin. 

Mutta jostain syystä Ukraina on muuttanut tilanteen päälaelleen. Venäjän vihollista aseistetaan sekä Venäjää eristetään maailman poliittiselta kentältä ennennäkemättömällä teholla sekä päättäväisyydellä. USA on saattanut toimittaa kolmanneksen Javelin ohjuksistaan Ukrainaan, mutta kyllä se niitä kykenee myös lisää valmistamaan. Ja kuten tiedämme, niin esimerkiksi meidän maamme on tällä hetkellä menossa kohti NATOa vaikka ehkä joku olisi toivonut toisin. Jos ajatellaan että Ruotsin sekä Suomen suhde NATOoon on nyt se, että Suomi vie, niin miksi me emme voisi olla joskus edellä kulkijoita? 

Miksi meidän pitää aina lähteä siitä, että jonkun muun pitää tehdä joku päätös ennen meitä? Me olemme itsenäinen valtio siinä missä Ruotsikin, joten ei meidän päätöksemme saa olla sidottu siihen, mitä Tukholmassa päätetään. Vai onko tässä mallissa missä kaikki asiat tehdään yhdessä seuraten jonkun muun maan esimerkkiä sellainen toivomus, että joku muu tekisi päätöksen, ja sitten vain meidän poliitikkomme vain tulevat perässä? Saattaa olla että joku on toivonut, että NATO-keskustelu muuttuisi kielteiseksi, ja sitten vain painetaan nappia, "kun kansan enemmistö on asiasta päätöksen tehnyt". 

Mutta sitten kun mietimme tuota mallia, niin silloin on käynyt niin, että NATO keskustelu on karannut käsistä. Eli 65% NATO myönteisyys varmasti on asia, mikä pitää huomioida. Vaikka ennen on kaikki asiat tehty niin, että otetaan yksi askel eteen ja kaksi taakse, niin ennen oli ennen ja nyt on nyt. Jos ajatellaan että Venäjä julistaa sodan Ukrainalle sekä samalla yleisen liikekannallepanon, niin silloin tietenkin tuon erikoisoperaation hinta vielä siitäkin kasvaa. 

Mutta kun ajatellaan Venäjän suorittamia pommituksia sekä muita toimenpiteitä, niin miten se sodanjulistus muuttaisi tämänhetkistä asetelmaa? Tietenkin Venäjällä on ystäviä maailmalla. Näitä ystäviä se löytää Lähi-Idästä sekä Kiinasta. Eli perinteisesti Venäjän kanssa yhteneväistä sisäpolitiikkaa harjoittavat Syyria sekä muut tuon kaltaiset maat varmaan kokevat Venäjän olevan loistava liittolainen, mutta ehkä meidän pitää välillä miettiä myös omia asenteitamme sekä arvojamme. Eli vaikka energian hinta kohoaa, niin me emme voi jatkuvasti vain antaa periksi Venäjän tahdolle. Jos myönnymme uhkailun edessä, niin se rohkaisee myös Putinia toimimaan vastaavalla tavalla myös jatkossa. 

Toki esimerkiksi Syyrian operaatio on tapahtunut Syyrian hallituksen tahdosta. Mutta kun sitten lähdetään miettimään esimerkiksi YK:n mandaatteja, niin ei myöskään Venäjällä ole ollut mitään mandaattia hyökätä Ukrainaan. Se että Venäjä on YKn Turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen takaa sen, ettei yhtään tuon valtion tekoa tulla YKn toimesta tuomitsemaan. Venäjä voi siis kaataa veto-oikeudellaan minkä tahansa päätöslauselman, mistä se ei satu pitämään. Sama oikeus tietenkin on myös muilla turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla. Venäjä on toki ratifioinut monia sopimuksia, ja sen oma lainsäädäntö kieltää hyökkäyssodan.

 Mutta sitten Venäjän johto kehittää vain ajatuksen, että jossain päin maailmaa on joukko venäjän kieltä puhuvia ihmisiä, joiden ainoa tahto on liittyä "äiti Venäjän yhteyteen". Eli ensin nuo alueet julistautuvat itsenäisiksi, sitten pyydetään Venäjältä apua, ja lopulta liitytään Venäjään on se kaava, mikä on tähän asti toiminut. Se että Venäjä murskasi esimerkiksi tshetseenien vastaavat aikeet sen omalla alueella eivät mitenkään vaikuta sen haluun rakentaa maayhteys läpi koko Mustanmeren rannikon, ja sitä kautta sitten varmistaa, että EU ostaa kaasun sekä öljyn jatkossa Venäjältä. Sillä sitten saisi mukavasti länsivaluuttaa, jolla liikemiesten sekä asevoimien ja turvallisuuspoliisin eliitti voi ostaa itselleen etuja, joita muilla ei ole. 

Jos valtio omistaa yhtiöstä yli 50% niin silloin se voi ilman muuta käyttää omistajaohjausta

Miten mielenkiintoiselta tuntuu, että valtion omistaman yhtiön tytäryhtiö ilmoittaa halustaan taipua vastapuolen eli Venäjän vaatimuksiin, ja maksaa ostamansa kaasu ruplilla. Sekä maamme hallitus että myös EU ovat ilmoittaneet, että missään  nimessä Venäjän vaatimusta kaasun maksamisesta ruplilla ei tule noudattaa, niin jostain syystä Uniper on kuitenkin näin tehnyt, ja toiminut vastoin hallituksen sekä EUn tahtoa, ja sen takia valtion pitäisi ryhtyä nyt käyttämään omistajaohjausta yhtiöön, jossa sillä on yli 50% enemmistö. Joten ainakaan minkään muun kuin tahtoperäiseen kieltäytymiseen omistajaohjauksen käytöstä ei valtio voi tällä kertaa vedota. Siis lain mukaan omistaja eli taho, joka omistaa yli puolet jonkun yhtiön osakkeista vastaa siitä, mitä yhtiössä tehdään. 

Ja jos sitten toimitaan vastoin omistajan antamaa yleistä linjausta, niin silloin kyllä omistajan olisi ohjausta käytettävä. Valtion ollessa vähemmistö-osakkaana, niin se voi silloin joissakin asioissa paeta sen taakse, että enemmistö on ollut jotain mieltä asioista, mutta toisaalta esimerkiksi pakotteet Venäjää vastaan ovat velvoittavia. Eli tietenkin jos valtion omistuksessa oleva yhtiö lähtee sooloilemaan, eikä noudata yleisiä määräyksiä, niin silloin tuohon toimintaan on oikeasti syytä puuttua. Vai onko ehkä ollut tarkoitus lähteä siitä liikkeelle, että jos vaikka yksi näyttää ensin esimerkkiä, niin sitten voivat kaikki muut lähteä perässä rikkomaan pakotteita sillä perusteella, että yksi on saanut luvan niin tehdä. 

Tiedän että esimerkiksi pakotteet voivat vaikuttaa negatiivisesti talouden kasvukehitykseen. kasvukehitykseen sekä EUn työllisyys- että myös muuhun talouteen liittyvään tulevaisuuteen. Mutta jos Putin päättää jatkossakin toimia tällä tavalla, kuin hän on toiminut esimerkiksi Ukrainassa, niin silloin varmaan noillakin toimilla voi olla hyvin haitallisia seurauksia myös kaikille muille asioille. Eli on naiivia ajatella että me voimme hyssyttelemällä ostaa itsellemme etuja, joita muilla ei ole. Valko-Venäjä sekä esimerkiksi itäisen Ukrainan separatistien kohtalo on osoittanut sen, että jos Venäjälle annetaan pikkusormi, niin se vie koko käden. 

Eli jos Putinia on pyydetty avuksi, niin hetken päästä hän on jo liittämässä tuota valtiota Venäjään. Jos muistellaan esimerkiksi Valko-Venäjän mielenosoitusten murskaamista sekä Lukashenkan jäämistä valtaan, niin hän ei olisi vallassa ilman Putinin myötävaikutusta. Mutta pyysikö esimerkiksi Lukashenka itse tuota Venäjän apua? Tai halusiko esimerkiksi Krimin kansa liittyä Venäjään, vaikka he olivat ehkä halunneet irti Ukrainasta? Eli halusivatko he kehittää itsenäistä Krimiä vai liittyä Venäjään, kas siinä vasta kysymys. 

Siis tietenkin osa noista väkivaltaisuuksista on ollut varmasti pyssymiesten provosoimia, ja samalla tietenkin esimerkiksi palkkasoturit ovat tuoneet oman mausteensa tähän hyvin mutkikkaaseen tilanteeseen. Mutta ovatko nuo pyssymiehet olleet paikallisia vai jonkun muun kuten Wagner Groupin sinne lähettämiä? Se mikä sitten vielä mutkistaa tilannetta Ukrainassa on suuri siviiliuhrien määrä, sekä siivili-infrastruktuurille aiheutuneet tuhot. Eli vaikka rahansopimus jossain vaiheessa varmaan saadaan aikaan, niin silti viha ja katkeruus säilyvät lopun elämää. Mutta kuten tiedämme, niin Ukrainassa Venäjä haluaa saada aikaan voittoja hinnalla millä hyvänsä.  

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/k%C3%A4sitt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6nt%C3%A4-uniperin-aikeet-p%C3%B6yristytt%C3%A4v%C3%A4t-suomessa/ar-AAWGiTO?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=83cf3fe758264c4fb0ff0e973744b7d0

Mikä olisi se paras tapa tuottaa energiaa?

 

Mikä olisi se paras tapa tuottaa energiaa?

Alla oleva linkki vie Esko Sirénin artikkeliin, jossa todetaan että vetyauto olisi paljon parempi vaihtoehto perinteiselle hiilivetyjä käyttävälle autolle kuin esimerkiksi sähköauto. Vetyauton tankkaaminen ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin maakaasua polttavan auton, ja samaa teknologiaa millä maakaasua poltetaan voidaan polttaa myös vetyä. Jostain syystä vedyn käyttöä esimerkiksi ilmailussa sekä sähkön tuotannossa jostain syystä väheksytään, vaikka vetyä voidaan polttaa jo olemassa olevissa kaasuvoimaloissa. Samoin myös maalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi sähkön tuotantoon paljon helpommin kuin lämmitykseen. Eli tuolloin esimerkiksi ammoniakkia voidaan sen suuren laajenemisen takia käyttää turbiineissa.

Tuolloin lämmönvaihdin asetetaan porakaivoon, ja sitten ammoniakki vain johdetaan turbiiniin. Mutta tekniikan kehitystä ohjaavat poliitikot eivätkä insinöörit. Siis en tiedä että olisiko tämä nyt niin hyvä vaihtoehto, mutta viittaan tällä siihen, että Otaniemen lämpökaivo ei kyennyt tuottamaan tarpeeksi lämpöä. Mutta voimakkaasti laajeneva ammoniakki voisi ehkä toimia myös tällaisessa tapauksessa ainakin pienitehoisen sähkölaitoksen voimanlaitteena. 

Yhteen aikaan esimerkiksi tuulivoimasta löytyi vain negatiivisia asioita, eikä mikään muukaan vaihtoehtoinen energiantuottotapa voinut missään nimessä toimia tai niihin tarvittavat investoinnit olisivat liian suuret. Eli tietenkään kukaan ei jostain syystä muistanut koskaan mainita sitä, että maakaasu, jota voimaloissa käytetään tulee Venäjältä. Ja muutenkin kun keskusteltiin energiataloudesta niin asiaa käsiteltiin sillä tavoin, että "vanhassa vara parempi". Eikä mitään muuta kuin perinteisiä energiavaihtoehtoja voitu edes käsitellä. Voidaan sanoa että vanhentuneen tekniikan käyttö on yksi asia, mikä varmasti on hidastanut uusien energianlähteiden käyttöönottoa. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/puheenvuoro-sahkoautot-ovat-suuri-jarjestelmavirhe/40457622-4ae6-43fa-aa40-a0a5e2d6ac32

Kuva: http://hyotytuuli.fi/tuulivoima/tuulivoimala-ja-puisto/

Mikroydinreaktorit voivat olla osa tulevaisuuden ratkaisua energiantuotannossa

Siirrettävän mikroydinreaktorin kaavakuva

Mikroydinvoimaloiden ajatus on se, että useita pienempiä yksiköitä voisi korvata yhden suuren ratkaisun. Eli jos energian tuotanto perustuu hajautettuun, sekä moniytimiseen malliin, niin silloin voidaan energian tuotanto taata myös kriisien yhteydessä. Jos yksi yksikkö vaurioituu, niin hajautetussa mallissa muut yksiköt voivat tuottaa energiaa. Eli tuolloin voidaan ydinvoimaa kehittää yhdessä muiden energiamuotojen kanssa. Uusinta uutta ydinenergian tuotannossa ovat liikuteltavat mikrokokoiset ydinreaktorit. 

Nuo ydinreaktorit ovat periaatteessa alustavapaita, ja niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi laivoissa sekä lentokoneissa. Eli periaatteessa esimerkiksi laivoissa voidaan tulevaisuudessa käyttää irrotettavaa sekä helposti vaihdettavaa ydinreaktoria. Tuolloin tuollainen minireaktori ajetaan laivaan sisään ja liitetään sen voimajärjestelmään. Ja kun sitä ei enää tarvita, voidaan tuo reaktori vetää ulos trailerilla. 

Kun keskustellaan esimerkiksi ydinvoimasta, niin unohdetaan se että kaikki maailman ydinvoimalat eivät välttämättä ole kovin suuria. Yhä enemmän keskustellaan esimerkiksi pienistä ja liikuteltavista ydinreaktoreista, joita voidaan liikutella esimerkiksi rekalla. Tuollaisia liikuteltavia ydinreaktoreita kehitellään ainakin Japanissa sekä USAssa. Noiden reaktoreiden teho olisi noin 20 mw/ yksikkö, mutta noita yksiköitä voidaan liittää myös yhteen, jolloin syntyisi kompakti sekä modulaarinen energian tuotantoratkaisu. 

Noita reaktoreita voidaan odottaa markkinoille vuonna 2030. Toinen asia mikä voisi ehkä parantaa ydinvoiman turvallisuutta on sijoittaa nuo ydinreaktorit syviin ihmisen tekemiin luoliin. Tuolloin esimerkiksi kiina-ilmiön eli reaktorin sulamisen yhteydessä ei radioaktiivista materiaalia kulkeutuisi maan pinnalle. 

https://energypost.eu/micro-nuclear-reactors-up-to-20mw-portable-safer/

https://asia.nikkei.com/Business/Energy/Mitsubishi-Heavy-aims-to-build-reactor-on-a-truck-by-2030s

https://www.reutersevents.com/nuclear/two-novel-reactors-target-niche-corners-market

Kuva: https://energypost.eu/micro-nuclear-reactors-up-to-20mw-portable-safer/

Jos Putinin hallinto kaatuu, niin silloin on edessä verenvuodatus

 

Saksalaistutkijan mukaan Putinin hallinnon kaatumista seuraisi melko varmasti verenvuodatus. Toisaalta meidän pitää nyt sitten muistaa se, että kukaan ei voi taata, että vaikka Putin kuolisi luonnollisen kuoleman, niin hänen jälkeensä Venäjälle tulisi kaaos. Putinin hallinnon ongelma on siinä, että sen varsinainen sisäpiiri on 70-vuotiaista miehistä koostuva rengas. Ja saattaa olla että monet noista miehistä kuolevat hyvin lyhyellä aikajaksolla. Joten jos Venäjällä ei ole esimerkiksi nimettyä vallanperijää, niin se merkitsee valtataistelua. 

Venäjällä tilanteesta tekee mutkikkaan se, että siellä presidentillä on poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet. Joten muutoksen takaisi vain se, että nuo Venäjän federaation presidentin valtaoikeudet purettaisiin. Mikäli Putinin seuraajalla on nuo samat oikeudet käytössään, niin saattaa olla että sama meno jatkuu Venäjällä myös Putinin kuoleman jälkeen. Mutta kuka perii vallan, siinä vasta kysymys. Eli tuetaanko vakautta Venäjällä? Vai annetaanko hallinnon kaatua?  Siis lykätäänkö tuota asiaa eteenpäin, siksi että saamme muutaman vuoden lisä-aikaa? Mutta mikä tuon vakauden hinta on? Onko se yöllisiä pidätyksiä, ihmisoikeusloukkauksia sekä loputtomia ukaaseja seurantaa, sensuuria sekä mellakka poliisien linjoita, joilla oppositio vaiennetaan. 

Putin saattaa itse uskoa siihen, että kykenee palauttamaan Neuvostoliiton. Juuri se tekee hänestä vaarallisen. Hän saattaa unelmoida siitä, että hän voi palauttaa entiset Neuvostotasavallat Venäjän kontrolliin. Ja se merkitsisi Neuvostoliiton paluuta ainakin hetkeksi. 

Voidaan sanoa, että joka kerran kun diktaattori kuolee, niin hänen jälkeensä on ollut verenvuodatusta, ja ehkä Putinin tapauksessa toistuu tsaarin kaava, joka aikoinaan toistui myös Stalinin kuoleman yhteydessä. Tuolloin vapautuvaa paikkaa valtion johdossa ryhtyy metsästämään suuri joukko vallan perijöitä. Ja silloin kuolee aina ihmisiä. Ja jos sitten pidämme Putinia vallassa, niin hän kuolee ennemmin tai myöhemmin. Eli me voimme vain lykätä väistämätöntä. 70-vuotta täyttävä Putin ei tule loputtomiin jatkamaan Venäjän johdossa. Mikäli ajatellaan verenvuodatusta, niin silloin meidän pitää muistaa, että Putin on itsekin vuodattanut verta pitääkseen vallan itsellään. 

Kun Stalin kuoli, niin hänen jälkeensä vuodatettiin taas paljon verta, ja ehkä Putinin kuoleman jälkeen tapahtuu sama asia. Tsaarin kaavalla tarkoitan sitä, että kun tsaari menetti valtansa sekä kuoli, niin hänen jälkeensä Venäjällä oli pitkä sekä synkkä sisällissota, joka päättyi vasta aikaisintaan vuonna 1923. Siis tuolloin tsaarin jälkeen Venäjälle syntyi valtatyhjiö, jonka Leninin johtamat bolsevikit täyttivät, mutta hinta siitä oli pitkä ja traumaattinen sisällissota. Ja me me kaikki tiedämme, että vaikka me haluaisimme, niin valtataistelu Putinin kuoleman jälkeen on väistämätön. Siis me ehkä voimme lykätä tuota mahdollista uutta romahdusta muutamalla vuodella, mutta lopulta kukaan meistä ei ole maan päällä ikuisesti. 

Siis pitäisikö meidän tukea Putinia vai antaa hänen kaatua? Siinä vasta kysymys. Me tiedämme kaikki että niillä ihmisillä jotka ovat jättäneet Venäjän, haukkuneet Putinia sekä tukeneet Ukrainaa ei ole mitään asiaa tuohon maahan, niin kauan kuin Putin on vallassa. Periaatteessa ainakaan minä en itse tuon miehen perään itke. Eli jos lähdemme siitä että me annamme periksi, koska haluamme vakautta Venäjälle, niin voimme sitten miettiä, mikä hinta tuosta vakaudesta on maksettava? 

Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, niin hän muuttui sitten diktaattoriksi sekä hyökkääjäksi. Hänen tarjoamansa vakaus Venäjällä merkitsee poliittista vainoa, pelkoa sekä tuhoa. Ja me kaikki tiedämme, että me emme voi olettaa että Venäjän politiikka muuttuu ennen kuin Putin siirtyy pois vallan kahvasta. Vanhemmiten hänestä on tullut ilmeisesti vainoharhainen, ja sen takia meidän pitää jatkaa pakotteita myös sen jälkeen kun Ukrainan sota on loppunut. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/saksalaistutkija-varoittaa-jos-putinin-hallinto-kaatuu-v%C3%A4kivaltaa-eik%C3%A4-edes-sis%C3%A4llissotaa-voi-sulkea-pois/ar-AAWCNMu?ocid=msedgntp&cvid=e383518e7257466fa1cbee7b82302026

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Riippuvuus Venäjän öljystä on ilmeisesti saanut EU:n ja muut katselemaan sivusta Putinin toimia

Kuva 1) Yllä oleva malli kertoisi miten Venäjän toimittamasta energiasta päästään eroon. Samalla mallilla voidaan vähentää myös hiilidioksidipäästöjä. (Yle/ https://yle.fi/uutiset/3-12408673)

Riippuvuus Venäjän toimittamasta öljystä sekä kaasusta on yksi syy, miksi EU-johtajat eivät ennen ole suoraan tuominneet Venäjän toimintaa. Ja ehkä ilman nykyistä tiedonvälitystä olisi tilanne se, että meidän mediamme olisi aivan hiljaa asioista, tai sitten vain todettaisiin, että Ukrainassa olisi levottomuuksia. Mutta kuvat tuhotuista kaupungeista pistävät ihmiset miettimään suhdettaan siihen, miten heidän valitsemansa johtajat toimivat missäkin tilanteessa. Kaasu ja öljy ovat hyviä kiristysvälineitä, mutta jos Venäjä sitten alkaa kääntää kaasu sekä öljyhanoja kiinni, niin se sitten merkitsee sitä, että sen luotettavuuden rippeetkin ovat kadonneet.

Ja jos Venäjä alkaa uhkailla kaasutoimitusten katkaisemisella, niin se ajaa muut valtiot hakemaan korvaajaa tuolle energialle, jota on ennen ostettu Venäjältä. Yhdessä sodan tuhojen kanssa epävarma kaasun toimitus ovat asioita, jotka kannustavat länsimaiden johtajia hakemaan energiaa jostain muusta paikasta. Yleinen mielipide kääntyy hyvin helposti niitä vastaan, joiden politiikka ei miellytä. 

Venäjän vastaiset pakotteet ovat aivan uutta meidän politiikassamme, eikä myöskään ennen ole tapahtunut sitä, että jos Venäjä on konfliktin osapuolena, niin silloin ei juurikaan ole ollut halua lähettää avoimesti aseita vastapuolelle, tai muuten tukea tuota heikompana pidettyä osapuolta. Mutta nyt sitten ollaan toimittu aivan päinvastoin kuin ennen. Ja Venäjän toiminta ajaa sitä yhä enemmän umpikujaan. Talouspakotteet ovat asioita, joista aina silloin tällöin keskustellaan. Siis niiden teho perustuu siihen, että valtioon ei saa toimittaa tiettyjä tuotteita ja että sieltä ei enää osteta tiettyjä asioita.

Saattaa olla viisasta ettei amerikkalaisia joukkoja lähetetä Ukrainaan, koska se saattaisi merkitä USA:n ja Venäjän joutumista avoimeen konfliktiin. Mutta jostain syystä pakotteiden käyttöä Venäjää vastaan pidetään ilmeisesti vähän vaikeana asiana. Eli me emme saisi missään nimessä pyrkiä irti Venäjän energiasta, koska "aina ennenkin on käytetty tiettyjä energian tuotanto malleja". Eli mitään uutta ei saisi edes ajatella, ettemme vahingossa ärsyttäisi Venäjää tai pelota sitä, että sen maakaasu ja öljy eivät enää menisi kaupaksi. Mistä Putin sitten ottaisi rahat esimerkiksi palkkasotureiden palkkioihin, jos kukaan ei enää ostaisi hänen kaasuaan sekä öljyään. 

Venäjän ongelma on aina ollut tietoteknisten ratkaisujen puutteellinen toteutus. 

Jos ajatellaan että yllä luetellut toimintatavat vähentävät riippuvuutta Venäjän öljystä sekä kaasusta, niin samalla ne auttavat hillitsemään myös ilmastonmuutosta. Jos ajatellaan että on mahdollista, että Venäjä käyttää esimerkiksi sen SU-34 hävittäjissä länsimaisia mikropiirejä, niin silloin noiden piirien vienti Venäjälle tietenkin pitää kieltää. Siis en tiedä käyttääkö Venäjä lännestä hankittuja mikropiirejä esimerkiksi juuri omissa huippuhävittäjissään, mutta jos se ei käytä länsimaisia komponentteja, jotka on ehkä irrotettu jostain mikrotietokoneesta, niin valmistaako se itse nuo piirit, vai ostaako se ne Kiinasta? Mikäli esimerkiksi Venäläistä sekä Ukrainalaista S-300 järjestelmää verrataan toisiinsa, niin ukrainalaisessa versiossa käytetään varmaan länsimaisia mikropiirejä sekä ohjelmistoja. 

Yksi syy Venäjän ongelmiin Ukrainassa on se, että tuossa maassa ei taistelujärjestelmien tukijärjestelmiä ole paljon viitsitty kehittää. Tuo tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tulenkäytössä sekä erityisesti tarkkuutta vaativassa tulituksessa on aseiden kohdistamiseen liittyviä ongelmia. Mikäli esimerkiksi laser-hakuisia kranaatteja halutaan kohdentaa kohteeseen, niin silloin tietenkin tuo laserpiste pitää olla kohdistettuna kohteeseen koko ammuksen lennon ajan. 

Kun taas moderni GPS-hakeutuva kranaatti on sellainen "ammu ja unohda" tyyppinen ratkaisu. Eli jos panssarivaunu tai tykki on ampunut tällaisen kranaatin, niin se voi välittömästi siirtyä uuteen paikkaan. Samoin esimerkiksi länsimaisissa konetykeissä voidaan käyttää ohjautuvia sekä ohjelmoitavia ammuksia. Tuolloin tietokone-ohjattuun ammukseen voidaan ohjelmoida tarvittavat vertikaaliset sekä horisontaaliset pisteet, jotta sen räjähdyskohta on tarkasti halutussa pisteessä sekä halutulla korkeudella maan suhteen. Eli moderni GPS-ohjautuva kranaatti voi tuhota sekä ilma- että maakohteita. 

Uuden Suomen mukaan: "Uudempaa. Rynnäkkökone/hävittäjäpommittaja Suhoi Su-34 kuuluu Venäjän modernimpaan taistelukalustoon. Sen uusinta 34M-varianttia on tilattu 124 kappaletta, ja lisää on tulossa 76 kappaletta vuoteen 2027 mennessä. Konetyyppi on varustettu sisäisellä Platan-maalinosoitusjärjestelmällä, joka tosin on vielä osin rajoittunut. Konetyyppi kykenee kuitenkin tarkkuuspommien pudottamiseen. KUVA: SERGEI CHIRIKOV". Siis jos järjestelmä ei toimi, niin se ei ole ehkä aivan käyttökelpoinen. Ja jos se on tulossa käyttöön vuonna 2027, niin siitä ei ehkä ole ainakaan vielä kovin paljon iloa Ukrainassa oleville venäläisille joukoille. 

(https://www.uusisuomi.fi/uutiset/flightglobal-venajan-ilmavoimat-ollut-vaisu-ukrainassa-asiantuntijoilta-useita-mahdollisia-selityksia/034770a5-a695-45ef-afe8-4e2ae8ddb05c)

Siis kuinka monta Su-34M konetta Venäjällä on käytössään, onko sillä niitä tarkkuuspommeja, ja mistä se hankkii noiden välineiden komponentit? Älykkäiden asejärjestelmien keskeinen toimija on tekoäly, eli syy miksi länsimaissa on siirrytty GPS- tai kuvan perusteella kohteisiin hakeutuviin aseisiin on se, että jos käytetään laser-hakuisia aseita, niin silloin pitää laser täplä olla suunnattuna kohteeseen koko ajan. Tuolloin IT- voi saada koneen jyvälle sekä ampua sen alas. 

GPS-hakeutuva "ammu ja unohda" ase mahdollistaa sen, että kone voi aseen irrottamisen jälkeen välittömästi lähteä tekemään väistöliikettä tai kääntymään kohti uutta kohdetta. Tekoäly tietenkin mahdollistaa tuon toiminnan ilman GPS:ää. Tuolloin kohdetta korostetaan laserilla, jonka jälkeen järjestelmä ottaa siitä kuvan, ja suuntaa aseen tähän kohteeseen. Tällaisessa järjestelmässä ei kohdetta tarvitse valaista koko operaation ajan. Tällainen järjestelmä on ilmeisesti käytössä mm. Javelin ohjuksessa. 

Kun taas tarkastellaan että "kumpi on parempi ohjus, "Tomahawk vai Kalibr", niin paperilla "Kalibr" on paljon parempi. Mutta sitten tietenkin voidaan kysyä, että toimiiko "Kalibr" kuten sen pitäisi toimia? Jos esimerkiksi Venäjän muu kalusto toimisi kuten sen on odotettu toimivan, niin se varmaan olisi jo voittanut Ukrainan muutamassa tunnissa. Mutta jostain syystä tuota läpimurtoa ei ole vielä tullut eteen. Joten jos välineessä on ongelmia, niin silloin se ei ehkä ole sellainen, kuin sen pitäisi olla. Siis vaikka joku järjestelmä olisi paperilla loistava, niin sen pitäisi olla sitä myös käytännössä. Paperilla Venäjän asevoimat ovat iskukykyisiä. 

Mutta sitten pitää muistaa, että oman asevoiman iskukykyä pitää verrata muihin asevoimiin. Jos oman asevoiman iskukykyä ei verrata muihin asevoimiin, niin silloin voidaan vastustajasta tai seurauksena voi olla tuhoisa virhearvio. Eli jos vastustajan kyky vaikuttaa omiin joukkoihin aliarvioidaan, niin seurauksena voi olla vaikeuksia. Mutta jos oma iskukyky yliarvioidaan ja vastustajan kyky torjua hyökkäys aliarvioidaan, niin silloin tuloksena on katastrofi. Ja Venäjän tarve uhkailla ydinaseilla sekä kolmannella maailmansodalla ajaa sitä jatkuvasti suurempiin vaikeuksiin. 

https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/04/08/ukraine-is-losing-several-s-300-anti-air-launchers-per-week-but-it-still-has-hundreds-left/

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/ven%C3%A4j%C3%A4-ei-lopeta-kaasuntuontia-saksaan-ministeri-vakuuttaa-ukrainan-mukaan-ven%C3%A4j%C3%A4-hy%C3%B6dynt%C3%A4%C3%A4-transnistriaa-joukkojen-siirt%C3%A4miseen-ukrainaan-mtv-seuraa-sotaa/ar-AAWDgzn?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=c327bd781b9a425a959e97ac07aef4b8

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/maailma-pyristelee-irti-ven%C3%A4l%C3%A4isest%C3%A4-energiasta-asiantuntija-neuvoo-kuinka-asiaan-voi-vaikuttaa-arjessa/ar-AAWwTm8?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=0facbdc3e891425990c34c7b25c6496d

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/saksasta-uusi-varoitus-pakotteiden-seurauksista-vaara-on-todellinen/ar-AAWxgdN?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=0facbdc3e891425990c34c7b25c6496d

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/flightglobal-venajan-ilmavoimat-ollut-vaisu-ukrainassa-asiantuntijoilta-useita-mahdollisia-selityksia/034770a5-a695-45ef-afe8-4e2ae8ddb05c

https://yle.fi/uutiset/3-12408673

https://fi.wikipedia.org/wiki/S-300

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Pitäisikö Ahvenanmaa militarisoida vai ei?

   Pitäisikö Ahvenanmaa militarisoida vai ei?

 Ahvenanmaan demilitarisointi on ollut maassamme asia, josta ei ole puhuttu kovin paljon. Tai ainakaan siitä ei ole keskusteltu muuten kuin vain toteamalla tuon alueen olevan demilitarisoitu alue tai sotilaallinen tyhjiö. Ihan miten vain tuo demilitarisointi on ymmärretty. Ja tietenkin meidän pitää muistaa, että demilitarisointi on ollut osa Ahvenanmaalaisten identiteettiä. Ahvenanmaalaisilla on tietenkin kotiseutuoikeus, jonka mukaan heidän ei tarvitse käydä armeijaa, ja muutenkin tuolla alueella on hyvin laaja itsemääräämisoikeus. Tuon oikeuden historia juontaa juurensa siihen, kun Suomi itsenäistyi, niin myös Ruotsi havitteli Ahvenanmaata, ja kun nuo alueen oikeudet taattiin, niin Ahvenanmaa liittyi silloin Suomeen. 

Nuo erillisoikeudet myönnettiin koska pelättiin, että Ruotsi haluaa tulla valvomaan Ahvenanmaan ruotsinkielisten etua, ja liittää Ahvenanmaa Ruotsiin.  Tuolloin 1917-18 oli Ruotsi todella vahva Suomeen verrattuna, ja silloin oli myös ihmisiä, joiden mielestä Suomen olisi pitänyt liittyä Ruotsiin, mutta kuitenkin saimme pitää itsenäisyyden. Voidaan tietenkin aina kysellä, että olisiko Ahvenanmaan erioikeudet toteutuneet, jos tuo alue olisi liittynyt aikoinaan Ruotsiin? 

"Ahvenanmaan itsehallinto ja kotiseutuoikeus pohjautuvat vuonna 1921 Kansainliiton tekemään kompromissipäätökseen, jossa maakunnan hallinto annettiin Suomelle edellyttäen, että se takasi paikalliselle väestölle sen ruotsin kielen, kulttuurin, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmän". (Wikipedia/Kotiseutuoikeus)

Mutta nyt sitten Matti Vanhanen on tuonut esille sen mahdollisuuden, että Ahvenanmaa militarisoidaan. Se että Ahvenanmaan demilitarisointia tarkastellaan ei ole mitenkään mahdotonta. Siis aina pitää ottaa huomioon toimintaympäristön muutos. Mutta sitten kuitenkin meidän pitää muistaa se, että vaikka ainoa stabiili asia maailmassa on muutos, niin on asioita, joita voidaan tehdä hiukan toisin. Ja Vanhasen käyttämä sanamuoto tuo jotenkin mieleen Kremlin. Vanhanen ei ole toki ensimmäinen, joka on ottanut Ahvenanmaan demilitarisoinnin puheeksi. Ahvenanmaan sotilaallisesta tyhjiöstä keskusteltiin ensimmäisen kerran Koiviston aikaan. 

Eli hän toivoo että Ahvenanmaa tekisi aloitteen suomalaisten joukkojen sijoittamisesta sen alueelle. Tuolloin voisi ehkä tuo sotilaallinen tyhjiö täyttyä. Monissa skenaarioissa Venäjä aloittaisi sotatoimet Ahvenanmaan miehityksellä, koska sen kautta se voisi esimerkiksi valvoa merialueita sekä sen erikoisjoukkoja kuljettavat helikopterit voisivat toimia tehokkaasti. Nuo joukot voisivat hakea esimerkiksi pudonneiden pommikoneiden miehistöjä sekä Ahvenanmaa voisi toimia hätälasku- sekä tukikoneiden tukikohtana. 

Vaikka mikään ei ole muuttamatonta, niin Vanhasen pyyntö Ahvenanmaalle aloitteesta lähettää suomalaisia joukkoja Ahvenanmaalle voidaan verrata Kremlin malliin. 

Mutta ehkä Venäjä on sitten tuollaiset suunnitelmat haudannut, kun ajatellaan sen menestystä Ukrainan sodassa. Mutta kuten tiedämme, niin Vanhasen puheet voidaan tulkita komenteluksi. Tai sitten se voi osoittaa, kuinka nopeasti maamme on lähdössä kohti NATOa. Tässä NATO-keskustelussa on sellainen piirre, että monet huippuluokan poliitikot eivät ole päässeet kovin hyvin esiin. Ja se saattaa aiheuttaa painetta herättää huomiota tuollaisilla lausahduksilla, jotka tuovat erittäin hyvin mieleen erään venäläisen poliitikon käsityksen siitä, miten asioita pitäisi hoitaa. Eli tuolloin vain pyydetään jotain toista lähettämään pyyntöjä, joita sitten vain toinen noudattaa. 

Eli halutaan tuoda itseä esiin tällaisen tärkeäksi koetun puolustuspoliittisen näkökohdan yhteydessä. Oli miten oli, niin joka tapauksessa tuo "Vanhasen toive aloitteesta Suomen joukkojen sijoittamisesta Ahvenanmaalle" voidaan ehkä tulkita myös eräänlaiseksi kopioksi siitä, miten Putin hoitaa asioita. Ehkä vielä joku näkee tilaisuuden siihen, että järjestetään kansanäänestys siitä, että lakkautetaanko Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Tuolloin ollaan osoitettu se, että osaamme ottaa Vladimir Putinista oppia. Mutta kuten tiedämme, niin Ahvenanmaan demilitarisointi aiheuttaa välillä vakavaakin keskustelua. Ja joidenkin mielestä se on kuin tarjoaisi maakuntaa tarjottimella. 

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000008772151.html

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008774517.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiseutuoikeus

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Miksi joku uhkailee muita?

  Miksi Venäjän johto uhkailee muita?

Millainen ihminen uhkailee muita? Sellainen ihminen, joka ei pysty normaaliin vuoropuheluun eikä kykene keskustelemaan muiden kanssa asioista tai kuuntelemaan omasta näkemyksestään poikkeavia näkökantoja käyttää puheessaan uhkaavia termejä. Jos Venäjän toimintaa verrataan esimerkiksi kahden ihmisen väliseen keskusteluun, niin tilanne on aivan sama kuin toinen hakkaisi toista eli heikompana pitämäänsä osapuolta pesäpallomailalla päähän, jos tämän fyysisesti heikomman osapuolen mielipiteet eivät tuota fyysisesti vahvempaa puolta miellytä. 

Venäjän ulkoministeri Lavrovin maailmanloppupuheista voidaan vetää sellainen johtopäätös, että Venäjällä pelätään jotain. Venäjän kannalta Ukrainan tilanne on ollut katastrofi.  Kun puhutaan historiasta, niin monen diktatuurin tai yksinvaltiuden päätös on ollut sota. Ensimmäinen maailmansota päätti esimerkiksi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian sekä Saksan monarkian. Toinen Maailmansota päätti taas Adolf Hitlerin valtion, ja Saddam Husseinin tyrannian päätti hyökkäys Kuwaitiin. 

Mutta miksi sota päättää niin monen yksinvaltiuden olemassaolon. Silloin valtava määrä aseita päätyy ihmisille, jotka eivät niitä voisi muuten saada käsiinsä. Normaalisti yksinvaltiudella hallitussa maassa poliisi pitää vastarinnan poissa ihmisten silmistä. Pienikin ilmaus valtion johtajaa vastaan tulkitaan petokseksi. Ja jos ihminen ilmaisee tyytymättömyyttään valtion toimintaan, niin silloin seurauksena on pidätys ja ehkä lähetys vankilaan. 

Sodassa olevan valtion poliisilla ja asevoimilla on muuta tekemistä kuin etisiä poliittisia toisinajattelijoita. Ja kun asevoimilla sekä poliisilla on täysi työ rintamalla, niin silloin alkavat vapauden aatteet levitä. Valtion ollessa sodassa huomattava osa sen asevoimista sekä poliisista kiinnitetään sotaan. Ja aina kun poliisit ovat rintamalla, niin he eivät ole valvomassa kaupunkeja sekä pidättämässä poliittisia toisinajattelijoita. Kun valtio lähtee sotaan, niin sen pitää jotain luvata myös niille, jotka lähtevät taisteluun. Ja jos nuo henkilöt kokevat tulleensa petetyiksi, niin silloin seuraa varmasti ongelmia. 

Mutta kuten historiasta huomaamme, niin monen itsevaltaisen maan tai hallitsijaperinteen loppu on ollut sota. Eli mukaan mahtuu myös Ruotsin kuningaskunta, jonka yksinvaltius päättyi kun Ruotsi menetti Suomen Venäjälle, ja Iso-Britannian imperiumin aika päättyi myös Toiseen Maailmansotaan. Eli kun Intia itsenäistyi vuonna 1947, niin silloin katsotaan Brittiläisen imperiumin ajan päättyneen. Kun ajatellaan sitä, että mitä esimerkiksi Brittiläisen imperiumin romahtaminen on aiheuttanut Britannialle itselleen, niin se että Britannian siirtomaiden itsenäistyminen on vähentänyt brittien halua sotia on ehkä asia, josta ei juurikaan olla puhuttu. 

Nimittäin kun siirtomaista ei enää saa joukkoja, niin kaikki tappiot tulevat omalle maalle, mikä ei ole ehkä kovin viisasta ainakaan poliittisesti. Nimittäin miettikää sitä, että mitä jos vaikka kaikki Britannian Ensimmäisen Maailmansodan tappiot olisivat kohdistuneet englantilaisiin. Brittiläinen imperiumi kykeni jakamaan tappioita pitkin maailmaa, joten ne eivät vaikuttaneet niin suurilta, kuin mitä ne todellisuudessa olivat. Ja miten tämä liittyy Neuvostoliittoon? Neuvostoliitossa voitiin sotilaalliset tappiot peittää jakamalla niitä ympäri tuota valtavaa valtioita. 

Eli miltään yksittäiseltä alueelta ei kuollut liikaa miehiä, ja siksi tappiot vaikuttivat pienemmiltä kuin mitä ne oikeasti olivat. Samoin jos ajatellaan esimerkiksi Britannian saamia tietoja 15 000 Ukrainassa kaatuneesta venäläisestä, niin ehkä tuo luku on venäläisten tai Venäjän kansalaisten  kohdalla oikea. Mutta pitää muistaa että esimerkiksi palkkasotureiden sekä erityisesti Pohjois-Afrikasta tulevien vierastaistelijoiden käyttö auttaa peittelemään todellisia tappioita. 

 Dragunov SVD (Wikipedia)

Venäjän mafian suhde Kremliin on hyvin monimutkainen

Siis Wagner Group saattaa värvätä myös afrikkalaisia taistelijoita Venäjän asevoimien riveihin. Jos ajatellaan että Venäjän palkkasoturit turvaavat Keski-Afrikan tasavallan johtajia, niin ei kai kukaan luule heidän hyväntekeväisyyttä harjoittavan. Saattaa olla että Wagner Group värvää myös afrikkalaisia toimijoita, joita ehkä koulutetaan Wagner Groupin toimesta. Sitten noita henkilöitä voidaan käyttää torpedoina eli "hit man" tehtäviin tuossa Putinin yksityisarmeijassa. 

Noita afrikkalaisia toimijoita ei ehkä niin helposti yhdistetä FSBhen kuin esimerkiksi Venäjän kansalaisia. Ja Wagner Groupin rooli Venäjän johdossa on ollut se, että tuon palkkasoturi-yhtiön avulla Putin voi teettää tehtäviä tarvitsematta ilmoittaa niitä FSB lle. Tuolloin ei ole olemassa papereita, joilla Putin voidaan suoraan liittää johonkin ikävään tapaukseen. Jos tuo "hit man" jää kiinni, niin kaikki jäljet päättyvät johonkin oligarkkiin, jolla on ehkä yhteyksiä Venäjän mafiaan. 

Kremliä on syytetty siitä, että se suojelee mafiaa. Tai voidaan sanoa että saattaa olla että noita mafiosoja on ehkä otettu vähän kuin säiliöön. Jos joku palkkamurhaaja jää kiinni, niin sitten medialle sekä poliisille voidaan syöttää joku organisoidun rikollisuuden jäsen. Tuo henkilö on saattanut olla oikeasti FSBn juoksupoika, mutta mitä varten kukaan sellaista menee edes uskomaan. Syyttäjät väittävät silloin että tuo mafioso on toiminut ihan itsenäisesti. Ja ehkä joku nielee tuon selityksen. 

Syy miksi osan venäjän mafiasta väitetään toimivan yhteistyössä Kremlin kanssa johtuu siitä, että tunnetuilla rikollisilla on hyvä teettää esimerkiksi poliittisia murhia, jotka voidaan sitten vierittää esimerkiksi jonkun rikollisjärjestön syyksi. Noiden organisoidun rikollisuuden jäsenten avulla voidaan myös peitellä valtion työntekijöiden roolia esimerkiksi palkkasotureiden ja "hit manien" suorittamissa eliminointioperaatioissa. Eli Wagner Groupin palkkaaman afrikkalaisen jäädessä kiinni, muutama mafioso sitten tulee pidätetyksi, eikä kukaan voi varmasti osoittaa ketään muuta kuin organisoidun rikollisuuden jäsenten olevan tuon teon takana. 

 Joten voidaan kysyä että ilmoitetaanko noita tappioita missään? Samoin voi olla että jos sotilas ei ole pitänyt yhteyttä kotiin, niin hänen kuolemaansa ei ehkä ilmoiteta. Se mitä esimerkiksi Venäjän maksuliikenteen katkaiseminen merkitsee on se, että Wagner Group ei voi ehkä maksaa ulkomaalaisten taistelijoiden palkkoja. 

Siis Venäjä saattaa ilmoittaa vain miehet, joita kaivataan kotona. Mutta mitä sitten Lavrov sekä Putin pelkäävät? Se mikä tekee sodasta inhottavan asian on se, että sieltä saa lähes kuka hyvänsä aseen. Ja se mikä tekee esimerkiksi Dragunov SVD kivääristä tai jostain singosta ikävän välineen on se, että noilla aseilla voi joku uhata Venäjän johdon henkeä. Siis myös Venäjällä on varmasti ihmisiä, joilla on halukkuutta päästä kalifiksi kalifin paikalle. 

Ja koska valta on henkilöitynyt Putiniin, niin saattaa olla että jonkun mielestä olisi hyvä vaihtaa Venäjän johtoa melko nopeasti. Siis valtio joka käyttää väkivaltaa osoittaa, että se tarvitsee jotain aluetta. Jos valtion johdon käsitys diplomatiasta on se, että se voi uhkailla sekä pelotella muita, niin se kertoo myös siitä, että kyseinen valtio tai joku sen johdosta pelkää jotain.

Eli yksi asia mitä Venäjälle on tapahtumassa on se, että kyseisen maan konventionaalinen iskuvoima on ehkä kyvytön vastaamaan länsimaisten aseiden vaikutukseen. Tuolloin Venäjällä jää vain joukko raskaita ydinaseita, joilla se voi yrittää vaikuttaa muiden maiden toimintaan. Joten tässä tilanteessa meidän pitää muistaa, että milliäkään ei saa antaa periksi. Periksi antaminen kannustaa uhkailijoita sekä kiristäjiä. Tietenkin esimerkiksi se että boikotoimme Venäjää saattaa vaikuttaa pehmeältä toiminnalta, mutta kuten tiedämme, niin boikottien tarkoitus on osoittaa boikotin kohteelle, että sen toimintaa ei voida enää hyväksyä. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/ukraina-lavrovin-maailmansotapuheista-ven%C3%A4j%C3%A4-tuntee-h%C3%A4vi%C3%A4v%C3%A4ns%C3%A4/ar-AAWAwDa?ocid=msedgntp&cvid=844699561fb84c15b17cee772547f04a

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Nuoliammuksista sekä niiden käytöstä

Yllä video FBI:n ballistisesta testistä, missä käytetään nuoliammusta. Filmi ei liity Butshan tapaukseen, mutta siinä demonstroidaan miten haulikolla ammuttavat nuoliammukset vaikuttavat kohteeseen. Eli nuo nuolet ammutaan ballistiseen geeliin, jossa niiden uppoamista voidaan helposti testata. 

Butshan kaupungissa on uhrien vartalosta löydetty nuoliammuksen nuolia, jotka läpäisevät myös kypäriä sekä luotiliivejä. Nuo nuolet ovat ilmeisesti ammuttu 122 mm tykillä, jossa on käytetty alla olevan lehtijutun mukaan erittäin harvinaista ammusta. Nuoli- eli flechette ammukset eivät ole varsinaisesti kiellettyjen ammusten listalla, mutta niiden käyttö siviilialueella ei ole mitenkään suositeltavaa, tai ainakin Amnestyn mukaan noiden sirpaloituvien ammusten käyttö muualla kuin taistelualueella pitäisi kieltää. 

Siis lain mukaan nuoliammuksia käyttävät kranaatit ovat yksi sirpaleammusten alatyypeistä, joita on kehitelty jo pitkän aikaa. Ja tykistön käyttö siviilien asuma-alueella aiheuttaa lähes aina siviili-uhreja. Nopeasti etenevät nuoliammukset lävistävät seiniä tehokkaasti. Ja juuri nuoliammusten läpäisyvoima saa aikaan sen, että niitä kehitellään jatkuvasti. Nuoliammuksen läpäisyteho johtuu sen pienestä läpimitasta, ja sen avulla voidaan lisätä monien aseiden tuli- tai läpäisyvoimaa. 

Nuoliammuksia voidaan ampua tykistöllä tai niitä voidaan asentaa esimerkiksi rakettien kärkeen, niin että ne joko kaikki suuntautuvat eteenpäin. Tai sitten nuolet voidaan suunnata kärjessä niin, että ne leviävät ympäriinsä kuten muissakin sirpaleammuksissa. Mutta myös kivääreillä sekä pistooleilla sekä konepistooleilla voidaan ampua noita alikaliiberisia luoteja. Tuolloin nuoliammus on asetettu eräänlaiseen tukirakenteeseen, joka muistuttaa lyijytäytekynässä käytettävää tukea, jonka läpi lyijy syötetään. Nuoliammuksissa tuo tuki pysyy paikallaan sekä vakauttaa ammusta sen kulkiessa läpi aseen piipun. Kun ammus on tullut ulos putkesta, niin tukirakenne irtoaa. 

Nuoliammuksia on käytössä monissa eri kaliiberin aseissa, ja esimerkiksi 9mm. sekä 7,63 mm. aseista voidaan tehdä tehokkaammin luodinkestäviä liivejä läpäiseviä, jos niissä käytetään näitä flachette ammuksia. Saattaa olla että myös venäläisillä sekä ukrainalaisilla joukoilla on käytössään näitä kivääriin sekä vaikkapa Makarov-pistooliin sopivia ammuksia, joilla lisätään näiden ehkä hiukan vanhentuneita kaliibereja käyttävien aseiden tehoa, ja vaikuttavuutta esimerkiksi luodinkestäviä liivejä käyttäviin vihollisiin. 

Suurikaliiberisissa tarkkuuskivääreissä sekä esimerkiksi 20mm konetykeissä käytettävät nuoliammukset lisäävät noiden aseiden läpäisytehoa. Yhdessä pienten onteloammusten kanssa voidaan myös esimerkiksi 20mm. konetykkeihin sekä 50 kaliiberin Barrett-kivääriin lisätä panssarintorjunta-kapasiteettia. Tuolloin voidaan käyttää kaksoisammusta, jossa onteloammuksen takana on nuoliammus. Ja jos tällaisia ammuksia joutuu vääriin käsiin, niin ne voivat olla todella kuolettavia. Näiden ammusten päätyminen esimerkiksi terroristien käsiin on erittäin vakava asia. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/video-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-millaisia-luotiliivinkin-l%C3%A4vist%C3%A4vi%C3%A4-pieni%C3%A4-nuoliammuksia-ven%C3%A4j%C3%A4-k%C3%A4ytti-siviileihin-butshassa-yksi-ammus-sinkoaa-ymp%C3%A4rilleen-8000-nuolta/ar-AAWzNvG?ocid=msedgntp&cvid=6587b74603474e07a2ff93d09d2d1d94

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flechette

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Miksi meidän maamme eliitti meni ehkä liian pitkälle asioidessaan venäläisten oligarkkien kanssa?

Oligarkkien vaikutusvalta on maassamme yllättävän vähän tunnettu asia. Tai se että venäläiset sijoittavat valtavasti rahaa esimerkiksi kiinteistöihin sekä erityisesti korkean teknologian yrityksiin on varmasti kaikkien tiedossa. Samoin venäläiset sijoittivat paljon rahaa myös vähittäiskauppaan, mikä on tuonut valtavan määrän länsivaluuttaa Venäjän valtiolle. Yhteen aikaan uutisissa oli paljon juttuja siitä, kuinka venäläiset ostivat maata erityisesti strategisesti tärkeistä kohteista. Oligarkit voivat toimia myös välittäjinä esimerkiksi hybridivaikuttamisessa. 

Hybridivaikuttaminen on paitsi netissä tapahtuvaa trollaamista, sotilaallisella voimalla uhkailua, niin se on myös taloudellista vaikuttamista. Eli valtiolle voidaan tarjota keppiä sekä porkkanaa, kuten olen usein kirjoittanut. Jos jonkun valtion johto on mieliksi Venäjälle, niin se saa halpaa maakaasua. Mutta jos valtion johto ei miellytä venäjää, niin sitä uhkaillaan. Samoin oligarkit voivat hankkia esimerkiksi mediataloja FSBn sekä oman itsensä omistukseen, ja näin vaikuttaa siihen, miten Venäjää käsitellään tiedotusvälineissä. 

Valtio-opin professori Ruostesaari on Helsingin Sanomien artikkelin mukaan sanonut, että maamme eliitti meni liian pitkälle suhteessaan venäläisten oligarkkien kanssa. Tuossa asiassa Ruostesaari on aivan oikeassa, ja kuten olemme nähneet, niin jälkiviisaus on sitä parasta viisautta. Mutta kuten tiedämme, niin tietenkin meidän pitää myös kysyä, että "miksi me tai maamme liikemiehet menivät niin pitkälle noiden oligarkkien kanssa"?. Siis aina kun jotain on tapahtunut, niin pitää myös kysyä että miksi niin pääsi tapahtumaan? 

Syy tähän prosessiin mikä johti oligarkkien aseman vahvistumiseen myös suomalaisessa liike-elämässä voidaan kiteyttää siihen, että me olimme aina luottaneet siihen, että maamme on Venäjän tai sen edeltäjän Neuvostoliiton erityisessä suojeluksessa tai että meillä on muuten joku erityisasema Venäjän sekä lännen välillä. Tai ehkä meillä joskus on ollut tällainen asema. 

Kun Neuvostoliitto hajosi, niin ihmiset uskoivat, että KGB oli kadonnut. Se ei kadonnut yhtään minnekään. Tuo mahtava turvallisuuspalvelu vain loi nahkansa ja otti uuden nimen. FSB saattaa olla vaarallisempi kuin KGB. koska sillä on käytössään kehittyneempää teknologiaa kuin edeltäjällään. Eli tekoäly sekä tietoverkot ovat asioita, joiden voimalla FSB voi valvoa tehokkaasti koko yhteiskuntaa. Ja ehkä meidän olisi pitänyt tuolloin 1990-luvun lopulla aavistaa, että oligarkit ovat jotenkin sidoksissa FSBhen sekä sen kautta Putinin hallintoon. Ja rumasti sanoen länsimaat ovat aseistaneet Venäjän sekä nostaneet Putinin valtaan, koska ovat ostaneet Venäjältä nimenomaan halpaa maakaasua sekä öljyä, pönkittääkseen maan taloutta. 

Mutta kuten tiedämme tai muistamme, niin 1990-luvun lopun Venäjää pidettiin suurena mahdollisuutena. Villinä Itänä jonne meni kaikki kaupaksi, mitä sinne vain haluttiin tarjota. Ja jos bisnes pyöri niin, että yhteisyrityksen suomalainen jäsen hoiti tavarat maamme rajojen yli Venäjälle, ja siellä paikallinen toimija eli oligarkki sitten hoiteli tavarat vähittäismyyntiin, niin se takasi hyvät tulot. Tuolla paikallisella toimijalla oli tietenkin kaikki tieto siitä, mitä Venäjällä tarvittiin, ja sitten vain liiketoimet pystyyn. 

Tietenkään kukaan ei edes uskaltanut huomauttaa tuosta oligarkkien ehkä hyvinkin mutkikkaasta suhteesta Venäjän valtioon sekä turvallisuuspalveluun. Se mitä ei kukaan koskaan huomannut, koskien tietenkin myös itseäni, oli se että tuollainen yhteisyritys saattoi kanavoida Venäjän tiedustelun tai turvallisuuspalvelun rahoituksia niille poliitikoille, jotka ovat olleet Venäjälle mieleisiä valintoja. Mutta eipä ryhdytä tekaisemaan salaliittoja, vaan puhutaan siitä, mitä nuo oligarkit ovat maahamme tuoneet, ja mitä he ovat ehkä unohtaneet mainita. 

Yksi noista asioista on se, että jos yhteisyritys tai sen Suomeen rekisteröity tytäryhtiö avaa tilin suomalaisessa pankissa, niin FSB voi noiden rahojen avulla sitten suorittaa operaatioitaan läntisessä Euroopassa. Eli tuolloin rahojen alkuperää ei voida jäljittää Venäjälle, ja sen takia esimerkiksi hotellihuoneiden hankkiminen kenttämiehille käy helpommin kuin jos maksajana olisi Venäjän valtio tai varat tulisivat venäläisestä pankista. 

Oligarkit toivat Suomeen valtavasti tuloja, mutta sitten heiltä saattoi unohtua sellaisia asioita kuin se, että FSB saattoi pyytää joskus pientä palvelusta. Nuo palvelukset eivät ole sellaisia, että niistä voisi kukaan kieltäytyä, ja yksi niistä liittyy nimenomaan saari- tai maakauppoihin. FSB voi noiden kauppojen avulla hankkia asuntoja, joista voidaan tarkkailla esimerkiksi joitakin lentokenttiä, lentoreittejä tai meriliikennettä. 

Samoin esimerkiksi saariin voidaan sodan sytyttyä tuoda sotilaita, mutta ehkä into tällaisiin visioihin on vähän laskenut Ukrainan sodan sekä siinä saadun kehnon menestyksen takia. Mutta kukaan ei voi odottaa ikuisesti, että hyvä tuuri jatkuu. 

Venäjällä mitään merkittävää ei tapahdu ilman FSBn lupaa. Joten jos oligarkki mielii jatkaa liiketoimiaan, niin hänen pitää totella FSBn käskyjä. Eli jos oligarkki vastaa FSBn tarjoukseen sanalla "ei", niin silloin saattavat seuraukset olla vakavat, ja hän saattaa joutua jopa vankileirille tai saada oudon sydänkohtauksen. Tuon asian ymmärtäminen varmasti auttaa asiaa, jos joku haluaa tehdä yhteistyötä oligarkkien kanssa. 

Meillä on edessämme joka tapauksessa jossain vaiheessa tilanne, missä Putinin seuraaja astuu virkaansa. Vaikka esimerkiksi Venäjään kohdistettavat talouspakotteet eivät ehkä vaikuta Putiniin itseensä, niin ne vaikuttavat Venäjän varakkaaseen yläluokkaan. Ja ehkä se etteivät esimerkiksi varakkaat venäläiset saa aina uutta kännykkää tai päivityksiä puhelimeensa voisi auttaa siihen, että valtaan voimakkaasti ankkuroitunut Putin voidaan saada pois vallasta. Tai ainakin pakotteet hiukan hillitsevät FSBn kykyä suorittaa teollisuus- ja muita vakoilu-operaatioita. 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008769226.html

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Kun kerran olimme jotain mieltä asioista, niin niitä mielipiteitä ei muka voi muuttaa

   

Kun ihminen muodostaa mielipiteitään, niin hän tekee sen sillä hetkellä saatavilla olevan tiedon mukaan. Kun ihmiseltä kysytään mielipidettä, niin hän voi joko kertoa sen rehellisesti. Tai sitten hän voi kertoa muunnettua totuutta eli valehdella. Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa valheen takana olla pelko seurauksista. Eli jos yksilöä pelottaa että hänen oikea mielipiteensä aiheuttaa hänelle kohtuutonta haittaa, niin hän voi kertoa kyllä valheita. Tuolloin hän eli valheen kertoja perustelee valheen ainakin itselleen sillä, että hän miellyttämällä toista, niin hän selviää ikävistä seurauksista. On olemassa ihmisiä sekä yhteisöjä, joiden jäsenet eivät kykene tai halua kuulla mitään muuta kuin niitä asioita, kuin mitkä myötäilevät heidän omia näkemyksiään. He ottavat vastaan vain sitä tietoa, mikä sattuu heitä itseään miellyttämään. 

Tuolloin saattaa joku pitää parempana kertoa kuulijakunnalle sitä, mitä he haluavat kuulla. Ja tuloksena saattaa olla katastrofi. Eli kuinka monta poliittista uraa on tuhoutunut sen vuoksi, että poliitikon suosion on kerrottu olevan todellista korkeampi? Tai kuinka monta kertaa esimerkiksi sotaretki on mennyt päin seiniä, koska sotaretken päättäjälle on annettu väärää tietoa vastapuolen osaamisesta? Syy tällaiseen väärän tiedon levittämiseen saattaa olla halu suojella omaa asemaa. Eli ei haluta kertoa, että joku asia voi epäonnistua, vaan halutaan tukea toisen saamaa väärää kuvaa tilanteesta. Se että väärää tilannekuvaa halutaan tukea voi johtua siitä, että jotain asiaa on valmisteltu pitkään.

Eli esimerkiksi sotaretkeä voidaan verrata johonkin taloprojektiin. Jos jotain suurta ja mahtavaa on suunniteltu vuosikausia, niin varsinkin viime hetkellä paljastuvan virheen tuominen vaatii todella suurta rohkeutta, varsinkin jos esimies on kovin koleerinen sekä antaa helposti potkuja. Jos esimerkiksi vuosikausia valmisteltu suurtyöllistäjä osoittautuu sudeksi jo syntyessään eli sen tuote on vanhentunut, niin uskaltaako kukaan tuota asiaa tuoda esille viimeisessä kokouksessa ennen esimerkiksi tehtaan rakentamisen aloittamista? Ajatelkaa itse tilannetta, missä ehkä pienellä paikkakunnalla on tehty työtä suuren tehtaan eteen, ja asiaa rummutettu vuosikausia. 

Sitten aivan loppumetreillä huomataan, että tuo konsepti on vanhentunut. Kuka tuo tuon asian viimeiseen palaveriin? Tuo asia pitäisi olla kaikkien tiedossa, mutta mitä lehdistökin sanoo, jos tuo konsepti tulee kaatumaan? Eli pilaako tuolloin henkilö kaikkien ilon, vai antaako asian vain unohtua? Tai sitten tietenkin mitä jos johtaja ja kunnan johtaja sekä valtuusto eivät halua kuulla vastaväitteitä? Tai mitä jos tuleva tehdas ja sen pyörittäminen vaatii erityisosaamista, jota ei paikallisilla ole? Tuolloin kaikki työpaikat menevät jonnekin muualle? 

Eli mitä jos kaikki vain käyvät töissä tuolla kunnassa, ja asuvat muualla. Ja mitä jos tehdas sitten vielä tuottaa itse oman sähkönsä. Tuolloin kunnan tuloksi jäävät maasta saadut verot. Eikä tehtaan väki ehkä edes käy kunnassa syömässä, jos he vaikka asuvat tunnin matkan päässä työpaikaltaan naapurikunnan alueella. Mutta uskaltaako kukaan tuota asiaa tuoda esiin, jos uuden tehtaan rakentamista on valmisteltu vuosia, ja luvatkin on jo ehditty hakea? 

Mielipide muodostetaan kuitenkin saadun tiedon perusteella. Tuon tiedon pitäisi sisältää rehellisen sekä vääristelemättömän kuvan siitä, mitä missäkin maailman kolkassa tapahtuu. Jos saatu tieto on väärää, niin silloin tietenkin päätös, mitä tuon tiedon mukaan on tehty on väärä. Samoin mielipide, joka muodostetaan väärän tiedon pohjalta on sellainen, että sen muuttaminen ei ole mitenkään noloa. Siis jos teen väärän päätelmän, niin minun pitää kysyä aina itseltäni, että miksi tein tuon päätelmän tai muodostin mielipiteeni siten, että se osoittautui vääräksi? Jos olen tehnyt tiedon sillä perusteella, että joku muu on antanut minulle väärää tietoa, niin silloin en itse ole vastuussa siitä, että tein väärän päätöksen. 

Tai sitten joskus saattaa käydä niin, että joku antaa tahallaan väärää tietoa, ja silloin kannattaa miettiä, miksi joku antaa tietoa, jonka hän tietää vääräksi? Siis väärän tiedon jakaminen saattaa johtua esimerkiksi pelosta. Jos ihminen pelkää, että hän joutuu mielipiteensä takia vaikeuksiin, niin hän ehkä mieluummin kertoo valheita kuin totuuden. Ehkä meille länsimaisille ihmisille mielipiteen seurauksena tulevat ikävyydet ovat vieraita asioita. Mutta esimerkiksi Venäjällä tai Kiinassa kyllä tunnetaan mielipiteen takia vangitseminen. 

Jos puhutaan esimerkiksi jostain Venäjällä tehdystä mielipidetiedustelusta, niin voidaan kysyä että onko tuo ihmisten jakama tieto oikeaa? Eli puhuvatko ihmiset totta, kun he vastaavat kyselyyn siitä, että onko Vladimir Putin hyvä presidentti vai ei? Siis jos he puhuvat totta, niin he voivat saada esimerkiksi FSB:n agentit ovelleen. Joten miksi he valehtelisivat? Ehkä he eivät halua menettää työpaikkojaan tai että heidän talostaan katkaistaan lämmin vesi. Tai ehkä he vain katoavat joskus tulevaisuudessa esimerkiksi mielisairaalaan, jos he eivät ole sanoneet, että Putin on maailman paras ja lämpimin presidentti. Vai uskaltaisitko Venäjällä sanoa olevasi eri mieltä, kuin mitä valtiovallan edustajat ovat? 

Tai ovatko esimerkiksi mielipiteen ilmaisun takia tulevat ikävät seuraukset oikeastaan myöskään esimerkiksi Suomessa niin vieraita kuin niiden halutaan olevan. Eli kuinka moni on saanut sitä paljon puhuttua isällistä avokämmentä, kun hän on ollut eri mieltä esimerkiksi isovanhemman kanssa? Tai kuinka moni on jätetty vaille joululahjoja, kun hänen mielipiteensä ovat loukanneet vanhempaa ihmistä? Tietenkin on tiettyjä mielipiteitä, joiden jälkeen kannattaa kyllä ainakin keskustella vakavasti, ja nuo mielipiteet liittyvät esimerkiksi rasismiin, sekä kovaan väkivaltaan. 

Eli jos nuoren mielipiteissä vilahtelee termejä, joissa hyväksytään esimerkiksi kansanmurha tai muu vastaava asia kuten sormien katkominen mikäli toinen ei miellytä jotain muuta, niin noista mielipiteistä pitää silloin keskustella vakavasti. Mutta jos toinen osapuoli ei kykene kuuntelemaan toista, eikä keksi muuta vastausta kuin väkivalta, niin silloin kyllä ehkä kannattaa keskustella siitä, että kannattaisiko tuollaiseen toimintaan puuttua. Siis jos ihmisen mielipiteitä ei haluta kuunnella, niin miksi niitä edes kysytään? Tai jos ihmisen on oltava jotain tiettyä mieltä tietyistä asioista, niin miksi noita ainoita sallittuja mielipiteitä ei sitten kerrota etukäteen. 

Mutta jos oman mielipiteen kertominen saa aikaan huutoa sekä noitavainoja, niin silloin ehkä vastapuoli ei ole sillä tasolla, että se haluaa mitään edes kuulla. No oli miten oli, niin kuitenkaan vastapuoli ei ehkä tuollaisen kohtauksen jälkeen ole oikeutettu kuvittelemaan että isällisen avokämmenen naamaansa saanut henkilö hänestä kauheasti pitää. 

Isälliseen avokämmeneen voidaan verrata esimerkiksi myös poliisin pamppua, joka on heilunut jonkun mielipiteen yhteydessä. Eli jos halutaan näitä äskeisiä kirjoituksia verrata YYA-Suomeen sekä Venäjän sisäpolitiikkaan, niin ihmisen pois-sulkeminen yhteisöstä, kun hän on arvostellut valtion isää, sekä poliisin käyttämiä kovia otteita voidaan verrata isälliseen avokämmeneen sekä eräissä yhteisöissä esiintyvään tapaan sulkea henkilö pois joukosta, jonka mielipide tai arvot- eli näkemykset erilaisista asioista eivät ole miellyttäneet joukon johtajaa. 

Mutta jos teen päätöksen väärän tiedon pohjalta, niin kenen on vastuu? 

Vastuu on sillä ihmisellä joka antoi minulle väärää tietoa. Sitten voimme lähteä siitä, että jos en ole lukenut kaikkia asiaan liittyviä asiakirjoja, niin silloin olen itse syyllinen siihen, että tein virheen. Siis nyt puhutaan virheestä eikä sen seurauksista. Virheellä voi toki olla hyvin vakavat seuraukset, vaikka se perustuisi väärään tietoon, enkä siitä itse olisi vastuussa. Eli tässä sitten oli pieni kertaus virheeseen sekä virheen filosofiaan. Jos ajattelemme virhettä filosofian sekä ihmisyyden näkökulmasta, niin me kaikki teemme joskus virheitä. Ei ole olemassa ihmistä, joka on virheetön tai joka ei tekisi virheitä. Se että olemme tehneet virheitä ei tarkoita ettei noita virheitä voi korjata. Virheen korjaaminen on se syy, miksi tietyillä ihmisillä on tietty koulutus. Sanotaan että melkein kuka hyvänsä osaa ohjata lentokonetta. 

Mutta syy miksi lentokapteeneilla on koulutus tehtäväänsä ovat sellaiset tilanteet, missä tapahtuu jotain odottamatonta. Tai melkein kuka tahansa osaa nousta lentokoneella ilmaan, mutta sillä laskeutuminen on sitten vähän toinen juttu. Jostain luin joskus että lentämisen vaikein osa on laskeutuminen. Aivan samalla tavoin autoilun vaikein osa on auton sovittaminen parkkiruutuun. Eli ajon lopettaminen on se kaikkein vaikein hetki, ja aina välillä käy niin, että jopa kokeneen kuljettajan ohjaama auto jää vinoon parkkiruutuun. Silloin ei auta kuin ajaa vähän takaisin, ja sitten ohjata auto uudelleen ruutuun, niin että se jää suoraan. 

Sitten kun puhutaan siitä että miten tilanne sekä ympärillä olevan infrastruktuurin sekä toiminnan muutos vaikuttaa mielipiteeseen, niin silloin meidän pitää muistaa se, että muutos on asia, minkä takia me kaikki joudumme muuttamaan aina välillä mielipiteitämme. Jos joku olisi 1980-luvulla tullut kertomaan minulle, että meidän pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä, niin silloin en olisi ehkä koko asiaan reagoinut, tai ehkä olisin pitänyt tuota henkilöä vähän ahdistuneena tai muuta vastaavaa. Autoiluun liittyy monia muitakin suuria virheitä, joista yksi on lyijyn käyttö bensiinin lisä-aineena, jolla polttomoottorin venttiileitä pidettiin kunnossa. 

Tuota päätöstä käyttää lyijyä bensiinin lisä-aineena pidetään maailmanhistorian suurimpana ekokatastrofina. Mutta 1980-luvulla lyijyllistä bensiiniä suositeltiin käytettäväksi autoissa, ja katalysaattoria ei edes ollut. Tuolloin ei kukaan edes puhunut mitään hiilidioksidista, ja autoissa ratkaisivat lähinnä tehot. 1980-luvulla olisin sanonut henkilölle, joka kehottaa vähentämään hiilidioksidia, että hänellä on fobia. 

Mutta nykyään mielipiteeni tästä asiasta on muuttunut, ja olen sitä mieltä että meidän pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä. Eli olen muuttanut mielipidettäni asioista siksi, että ympäristö on muuttunut. Toki voin sanoa puolustuksekseni, että olin peruskoulussa tuolloin 1980-luvulla, eikä silloin edes puhuttu hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ympäristöön. Ainoa ongelma oli tuolloin se, että nakuttiko moottori vai ei. Eli moottorin nakutus tarkoittaa että polttoaineen ja ilman seos syttyy sylinterissä ennen kuin mäntä on ylä-asennossa. 

Kuten tiedämme niin esimerkiksi ympäristö-asioista keskusteltaessa on usein mainittu sana "ahdistus". Me varmaan kaikki jotka olemme keskustelleet esimerkiksi maanpuolustuksesta tai jostain muusta asiasta, joka herättää uskomattoman paljon voimakkaita mielipiteitä, niin silloin me unohdamme että meidän pitäisi pysyä aiheessa. Eli kansainvälisellä turvallisuudella eikä ympäristönsuojelulla ole mitään tekemistä esimerkiksi kenenkään puhujan henkilökohtaisen terveydentilan kanssa. 

Kun keskustellaan jostain teemasta, niin se mitä muuta puhujan päässä liikkuu ei pitäisi liittyä tuohon teemaan mitenkään. Siis jos muodostetaan mielipiteitä esimerkiksi NATOsta tai sähköautoista, niin sillä mitä muuta tuon puhujan mielessä liikkuu ei pitäisi liittyä mitenkään noihin asioihin. Esimerkkinä asioista, jotka eivät liity toisiinsa ovat aurinkokunnan planeettojen määrä sekä NATO-keskustelu. 

Siis tietenkin esimerkiksi omassa aurinkokunnassamme voi olla vaikka 50 tuntematonta planeettaa, mutta kun puhutaan NATO:sta, niin silloin keskustelun pitäisi olla rajattu koskemaan NATOa. Siis NATO kannattavat sekä vastustavat mielipiteet pitäisi löytää NATOa koskevista asiakirjoista, eikä esimerkiksi astronomien vuosikatalogista. Siis jälkimmäinen varmaan pitää sisällään myös todennettua tietoa, mutta tuon tiedon sisältämä informaatio on kuitenkin erilaista kuin mitä NATOa käsittelevät asiakirjat pitävät sisällään. Eli tieto voi olla oikeaa, mutta se käsittelee tilanteeseen nähden väärää aihetta. 

Muuten Erkki Tuomiojan lausunto on kuin raikas tuulahdus YYA-Suomen ajoilta.

 

 

Kun katsomme lehdistön reaktioita esimerkiksi Venäjän sotarikoksiin Ukrainassa, niin me huomaamme sellaisia kommentteja, joissa kehotetaan jättämään "presidentti Putin" sotarikosten tutkinnan ulkopuolelle. Eli osa noista kommenteista ovat kuin suoraan jostain YYA-Suomesta. Eli Venäjä on niin itsenäinen sekä ulkomaiden suhteista vapaa valtio, että sitä vastaan ei kannata mitenkään lähteä pakotteilla operoimaan, ja nuo pakotteet ovat aina olleet tehottomia. Mutta kuten tiedämme, niin Venäjän asevoimien esitys Ukrainassa on ollut vähemmän mairittelevaa katsottavaa. 

Eli jos haluamme oikeasti pohtia niitä vaihtoehtoja NATOlle, niin miten monta vaihtoehtoa meillä oikeasti on? Tietenkin me voimme sitoa oman vaihtoehtomme siihen paljon puhuttuun Ruotsin tukeen. Tai ehkä meidän kannattaisi myös muistaa NATO-vaihtoehtoja harkitessamme se paljon puhuttu moniytiminen maanpuolustus malli. Siinä toki voitaisiin mennä mukaan NATOoon, mutta samalla kehittää myös paikallista eli Itämeren reunavaltioiden monikeskistä yhteistyötä. Samalla myös meidän pitää joka tapauksessa pitää kiinni siitä, että puolustuksemme on kunnossa. Eli vaikka emme koskaan voi luottaa täysin toisten apuun, niin aseiden sekä asevoimien tehtävä on pelottaa vihollista. Se että olemme auttaneet Ukrainaa ei Venäjällä helposti unohdu. 

Se miksi meidän kannattaisi liittyä NATO:oon on se että NATOn jäsenenä me voisimme päästä mukaan päättämään siitä, miten NATOa kehitetään, ja kuten olen kirjoittanut, niin kybersodankäynti sekä korkean teknologian ase- ja muut järjestelmät yhdessä tykistön kanssa voisivat olla niitä asioita, joissa me pääsemme opettamaan NATOa. Eikä meidän poikien suoritus ole mitenkään huono muillakaan sodankäynnin sektoreilla. Venäjä varmasti myös huomioi sen, että me olemme integroineet asejärjestelmiämme NATOoon jo pitkän aikaa. Eli Venäjä varmasti saattaa esimerkiksi tulkita NATOn rauhankumppanuuden tuon järjestön jäsenyydeksi, koska Ukraina ja Suomi ovat molemmat rauhankumppanuusohjelman jäseniä. Ja Ukraina on saanut aseita NATO-mailta. 

Mikäli ajatellaan että esimerkiksi Venäjän laser-hakuisten ammusten ohjaamiseen tarkoitetut lennokit on valmistettu länsimaisista komponenteista, niin ehkä noiden komponenttien viennin lopettaminen ainakin osittain saa aikaan sen, että noita ammuksia ei enää voisi ohjata kohteeseen. En tiedä miten paljon länsimaista tekniikkaa venäläisistä aseista löytyy, mutta ehkä esimerkiksi korkean teknologian tuotteiden vientikielto vaikeuttaisi Venäjän kykyä taktiseen toimintaan. 

Samoin eräissä kommenteissa on sanottu, että Venäjä tulee sodan voittamaan nopeasti. Kuten me olemme huomanneet, niin myös NATO-kommenteissa on huomioitu se, että NATOoon liittyminen ärsyttää Venäjää, ja samalla vaikuttaa myös siltä, että muutenkin joidenkin muidenkin asioiden yhteydessä on haettu ikään kuin takapakkia, eli mahdollisuutta ostaa Venäläistä energiaa on markkinoitu. Samoin pakotteiden tehoa on vähätelty, ja Putin sekä muu Kremlin sisäpiiri on erotettu Venäjän kansasta. 

Toki voidaan sanoa, että Putin johtaa Venäjää rautaisella otteella, mutta samalla meidän pitää huomioida se, että myös tavalliset venäläiset tai ainakin ne tavalliset venäläiset, jotka ovat värväytyneet Wagner Groupiin sekä lähteneet ehkä vapaaehtoisesti mukaan hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan ovat myös osittain vastuussa sotaretkestä, jonka ylin arkkitehti on ollut Vladimir Putin. Siis ilman tuota Ukrainan sotaretkeä ei noita rikoksia olisi koskaan edes tapahtunut. Aina välillä esimerkiksi poliittisten johtajien suusta kuulee kommentteja, joista muistuu mieleen  YYA-Suomi, jossa Neuvostoliittoa ei saanut mitenkään ärsyttää. 

Siis jos me lähdemme noudattamaan Venäjän varoituksia, niin silloin me osoitamme maailmalle, miten helppoa meidän maamme politiikkaan on vaikuttaa. Ja se sitten luo tilanteen, missä meidän tulkitaan antaneen periksi uhkailun edessä. Tuollainen tulkinta sitten kannustaa Venäjää sekä ehkä muitakin maita vaikuttamaan meihin sekä muuhun Eurooppaan uhkailemalla. Jos uhkailu sekä varoittelu tuottavat tulosta, niin silloin tuo malli laajenee muuallekin. Mikäli uhkaus tuo positiivisen tuloksen, niin se kannustaa jatkossa pelottelemaan sekä uhkailemaan muita. Mutta jos uhkailuun ei reagoida, niin silloin se osoittaa ettei uhkailu jatkossa kannata. Aivan samalla tavalla kuin jos koulussa ei kiristäjille maksella suojelurahaa, niin silloin he toteavat toiminnan kannattamattomaksi. 

Mitä jos Suomi on NATOn jäsen ja Ruotsi ei? Pitääkö meidän pyytää aina joltain muulta lupaa siihen, miten me hoidamme puolustuksemme? Toki saattaa olla hienoa ajatella, että me jätämme NATO-hakemuksen yhdessä Ruotsin kanssa. Mutta meidän pitää muistaa se, että meidän maantieteellinen sijaintimme on Ruotsin sekä Venäjän välissä. Joten siksi meidän pitää tehdä itse omat päätöksemme. 

Meidän pitää muistaa se, että Erkki Tuomioja on oikeastaan suomettumisen ajan poliitikkojen sekä poliittisten aatteiden edustajia. Noita 1970-ja 80-luvuilla kannuksia hankkineita poliitikkoja on vieläkin parlamentissa. Putinin hyssyttely varmasti on asia, mitä me kaikki olemme joskus kuulleet. tuo hyssyttely sekä Venäjän poliittisista ongelmista kuten viranomaisten harjoittamasta väkivallasta vaikeneminen  ovat asioita, jotka ovat perua suoraan YYA-Suomesta. 

Ja Tuomiojan kommentti sotapsykoosista on myös raikas tuulahdus noilta vanhan kunnon itsesensuurin ajoilta, jolloin idänsuhteet olivat kaikki kaikessa. Eli tietenkin Venäjä on maa, jota hallitaan ja on aina hallittu kovalla kädellä. Mutta vaikka jotain asioita on aina tehty jollain tietyllä tavalla, niin tuo tietty tapa voi kyllä muuttua. Mikään ei ole maailmassa muuttumatonta. 

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008770886.html

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Olemmeko sotapsykoosissa, kuten Tuomioja asian ilmaisi?

 

Lehdistön suhtautuminen Vladimir Putiniin on muuttunut melko nopeasti. Kuten voimme huomata, niin äskeisestä Euroopan vakauden ja vastuullisen politiikan airuesta tuli aivan yllättäen Euroopan "paha poika", ja Venäjän huono menestys Ukrainassa on vain yllyttänyt toimittajia sekä mediaa niin sanotusti jättämään uppoavan laivan. Eli kun sota ei päättynyt 96 tunnissa eikä se ole ollut Venäjän kannalta tappioita vailla, niin se tarkoittaa sitä, että yhä useampi toimija, joka ennen on ollut Putinin ystävä kääntää hänelle selkänsä. 

Voidaan sanoa että media on ikään kuin kääntänyt selkänsä tietyille asioille, joita on tapahtunut Putinin toimesta. Eli häntä on ikään kuin lepytelty. Tietenkin lehdistön pitää aina muistaa tasapuolisuus, ja lasten yleisin kuolinsyy USAssa on ampuma-ase. Mutta kuten tiedämme, niin samalla kun ajatellaan sitä, mikä on tällä hetkellä Ukrainassa yleisin kuolinsyy? 

Tai mikäli mietitään sitä, miten venäläiset ovat siviileitä kohdelleet, niin tietenkään tuota asiaa ei voida myöskään hyväksyä. Siis kaikissa maailman valtioissa on jotain korjattavaa. Joten ehkä sitä ideaalivaltiota saamme odotella vielä muutamia satoja vuosia. Se että toinen on tehnyt rikoksia, sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan ei oikeuta muita tekemään samoja asioita. Mutta kuten tiedämme, niin on helppoa kertoa asioista, joita ei kukaan näe. 

Mutta samalla unohdamme että nykyinen tiedonvälitys aiheuttaa sen, että nämä samat asiat, mistä ennen vain raportoitiin tulevat myös kuvamateriaalin muodossa ihmisten koteihin. On eri asia puhua ja kirjoittaa  joukkohaudasta kuin katsella joukkohaudan kuvia. Samoin on eri asia lukea siviilien kokemista kauhuista, kuin katsella kun kauhuja kokeneet ihmiset kertovat kokemuksistaan. 

Ennen lehtijuttujen pituutta rajoitti paperin määrä, mutta nykyään tuota ongelmaa ei ole. Eli nykyään voidaan kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti siitä, mitä on tuolla kaukana tapahtunut. Tuolloin sosiaalinen paine saa aikaan tarpeen tuomita tekoja, sekä tehdä sitä paljon puhuttua "hajurakoa" tuohon henkilöön, joka on pääasiassa vastuussa operaatiosta, mikä on johtanut tuohon tekoon. 

Media on ikään kuin varastoinut pahaa oloa sisäänsä, ja sitten kun yksi on ensin tuominnut tuon hyökkäyksen, niin se ikään kuin murtaa patoa- Ja silloin lehdistö sitten kuvainnollisesti sanoen oksentaa tuota pahaa oloaan pois. Eli kaikkea mitä ei ennen ole tohdittu sanoa sanotaan, ja silloin eteen tulee poikkeuksetta ylilyöntejä. 

Koska sota jatkuu edelleen, eikä Venäjän voitto ole edes osittainen sekä media täyttyy kuvista, joissa siviilikohteita on tuhottu säälimättä, niin se aiheuttaa sellaisen tilanteen, missä jokainen toimija haluaa kilpaa osoittaa sitä, miten he tuomitsevat Putinin toiminnan. Halutaan todistella sitä, että Venäjä ei meitä komentele. Mikäli vallinaisesti varustettu Ukraina on kyennyt tähän suoritukseen, mitä saamme seurata mediassa, niin mihin esimerkiksi Saksan tai Ranskan asevoimat pystyisivät, jos vastassa olisi Venäjä? Se että sota ei mene kuten oli Kremlissä toivottu saa aikaan sen, että yhä useampi toimija joka on ennen tukeutunut Venäjän antamaan tukeen jättää tuon maan. 

Ja tietenkin silloin kannattaa todistella itselle ja kaikille muille, että missään tapauksessa ei Putin enää ole ystävä. Media joka ennen on ilmeisesti tukenut Putinin hallintoa on ennen voinut vetäytyä sen taakse, että Venäjän laki oikeuttaa kansalliskaartin sekä poliisin kovat otteet oppositiota vastaan.

Samoin Tshetsenian sekä Syyrian sotaa voidaan perustella sotana terrorismia vastaan, ja koska Syyrian viranomaiset eivät tee mitään tutkintoja mahdollisista sotarikoksista, eikä Tshetsenia ole tunnustettu valtio, joten siellä tapahtuneet asiat ovat Venäjän syyttäjänviraston sekä tuomioistuimen tutkimusten sekä tuomioiden varassa. Eli jos Venäjän syyttäjillä sekä tuomioistuimilla on halua, niin ne varmaan joskus lukevat noista asioista syytteitä sekä tuomioita. 

Kuitenkin itse uskoisin ettei tuota halua löydy ainakaan niin kauan kun Putin on vallassa.  Mutta hyökkäys itsenäiseen sekä yleisesti tunnustettuun valtioon on eri asia. Se kuuluu kansainvälisen rikoslain piiriin, mutta tietenkin Venäjä tuli omasta mielestään vain puolustamaan omaa kansaansa. Veteraanien asema Venäjällä on erittäin korkea, ja heitä on vaikea saada syytteeseen yhtään mistään, koska heidän kunniansa loukkaamisesta saa 15 vuotta vankeutta. 

Ja ilmeisesti kunnianloukkaus koskee myös esimerkiksi epäilyksiä tavallisista rikoksista. Eli onko tuo kunnianloukkaus-laki rajattu vain sotaretkeen vai myös muuhun veteraanien toimintaan? En itse tunne tuota lakia, mutta jos se tarkoittaa sitä, että veteraaneja koskee erityinen syytesuoja myös teoista jotka on tehty muualla kuin sotatoimialueella, niin silloin varmaan moni Venäjän organisoidun  rikollisuuden jäsen on halunnut tuon statuksen. Eli se on varmaan houkutellut ihmisiä sotaretkille, joilla on tarvetta erityiseen syytesuojaan, jonka turvin voi esimerkiksi siiviilien koteja ryöstellä miten huvittaa.

Mutta tuo sama asia varmaan ajaa myös Venäjän naapurivaltioita kohti NATOa tai esimerkiksi EU:n pohjalle rakennettua puolustusyhteistyötä. Siis totuus on se, että meidän pitäisi pystyä kehittämään omaa Eurooppalaiseen toimintaan nojaavaa puolustusta. Mutta tuo EU-pohjainen malli on tällä hetkellä alkutekijöissään. Ja koska EU-pohjaiseen puolustusliittoon ei ole ollut halua, niin ehkä meille jää sitten vain NATO. Eli ehkä meistä eurooppalaisista on parempi liittyä liittoon, jota ainakin suurelta osin johdetaan toiselta puolen valtamerta. Mutta kuten olen sanonut, niin voiko joku oikeasti luottaa siihen, että Putin ei maahamme hyökkää? 

Jos ajatellaan että maamme asevoimat sitten lähtevät esimerkiksi Baltiaan, niin miten se poikkeaa siitä, että meidän poikamme ovat jatkuvasti joissain Norjassa harjoituksissa?  Siis tietenkin Baltia on ulkomailla, mutta kuitenkin monille suomalaisille hyvinkin tuttua aluetta, joten miksi meidän armeijamme ei sinne voisi lähteä. 

Tai voimmeko jatkossa luottaa Venäjän johdon hyvään tahtoon, kun rakennamme omaa puolustustamme? Kas siinä vasta hyvä kysymys. Eli jos rakennamme puolustuksemme Ruotsin hyvän tahdon varaan, tai jatkamme NATO-optiota loputtomiin, niin voimmeko oikeasti luottaa noihin malleihin? Siis jos EU:n puolustuksen ytimenä olisi Ranska, niin olisiko sitten mahdollista, että todellisen tilanteen sattuessa eteen. olisi Ranskan kansallinen etu sellainen, että sieltä ei apua tulisi? Siis jos Marine Le Pen olisi Ranskan presidentti, niin olisiko hänen tavoitteensa luoda EU-perustainen puolustusvaihtoehto ilman NATOa? 

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/