Siirry pääsisältöön

Pitäisikö Ahvenanmaa militarisoida vai ei?

   Pitäisikö Ahvenanmaa militarisoida vai ei?


 Ahvenanmaan demilitarisointi on ollut maassamme asia, josta ei ole puhuttu kovin paljon. Tai ainakaan siitä ei ole keskusteltu muuten kuin vain toteamalla tuon alueen olevan demilitarisoitu alue tai sotilaallinen tyhjiö. Ihan miten vain tuo demilitarisointi on ymmärretty. Ja tietenkin meidän pitää muistaa, että demilitarisointi on ollut osa Ahvenanmaalaisten identiteettiä. Ahvenanmaalaisilla on tietenkin kotiseutuoikeus, jonka mukaan heidän ei tarvitse käydä armeijaa, ja muutenkin tuolla alueella on hyvin laaja itsemääräämisoikeus. Tuon oikeuden historia juontaa juurensa siihen, kun Suomi itsenäistyi, niin myös Ruotsi havitteli Ahvenanmaata, ja kun nuo alueen oikeudet taattiin, niin Ahvenanmaa liittyi silloin Suomeen. 

Nuo erillisoikeudet myönnettiin koska pelättiin, että Ruotsi haluaa tulla valvomaan Ahvenanmaan ruotsinkielisten etua, ja liittää Ahvenanmaa Ruotsiin.  Tuolloin 1917-18 oli Ruotsi todella vahva Suomeen verrattuna, ja silloin oli myös ihmisiä, joiden mielestä Suomen olisi pitänyt liittyä Ruotsiin, mutta kuitenkin saimme pitää itsenäisyyden. Voidaan tietenkin aina kysellä, että olisiko Ahvenanmaan erioikeudet toteutuneet, jos tuo alue olisi liittynyt aikoinaan Ruotsiin? 

"Ahvenanmaan itsehallinto ja kotiseutuoikeus pohjautuvat vuonna 1921 Kansainliiton tekemään kompromissipäätökseen, jossa maakunnan hallinto annettiin Suomelle edellyttäen, että se takasi paikalliselle väestölle sen ruotsin kielen, kulttuurin, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmän". (Wikipedia/Kotiseutuoikeus)

Mutta nyt sitten Matti Vanhanen on tuonut esille sen mahdollisuuden, että Ahvenanmaa militarisoidaan. Se että Ahvenanmaan demilitarisointia tarkastellaan ei ole mitenkään mahdotonta. Siis aina pitää ottaa huomioon toimintaympäristön muutos. Mutta sitten kuitenkin meidän pitää muistaa se, että vaikka ainoa stabiili asia maailmassa on muutos, niin on asioita, joita voidaan tehdä hiukan toisin. Ja Vanhasen käyttämä sanamuoto tuo jotenkin mieleen Kremlin. Vanhanen ei ole toki ensimmäinen, joka on ottanut Ahvenanmaan demilitarisoinnin puheeksi. Ahvenanmaan sotilaallisesta tyhjiöstä keskusteltiin ensimmäisen kerran Koiviston aikaan. 

Eli hän toivoo että Ahvenanmaa tekisi aloitteen suomalaisten joukkojen sijoittamisesta sen alueelle. Tuolloin voisi ehkä tuo sotilaallinen tyhjiö täyttyä. Monissa skenaarioissa Venäjä aloittaisi sotatoimet Ahvenanmaan miehityksellä, koska sen kautta se voisi esimerkiksi valvoa merialueita sekä sen erikoisjoukkoja kuljettavat helikopterit voisivat toimia tehokkaasti. Nuo joukot voisivat hakea esimerkiksi pudonneiden pommikoneiden miehistöjä sekä Ahvenanmaa voisi toimia hätälasku- sekä tukikoneiden tukikohtana. 

Vaikka mikään ei ole muuttamatonta, niin Vanhasen pyyntö Ahvenanmaalle aloitteesta lähettää suomalaisia joukkoja Ahvenanmaalle voidaan verrata Kremlin malliin. 

Mutta ehkä Venäjä on sitten tuollaiset suunnitelmat haudannut, kun ajatellaan sen menestystä Ukrainan sodassa. Mutta kuten tiedämme, niin Vanhasen puheet voidaan tulkita komenteluksi. Tai sitten se voi osoittaa, kuinka nopeasti maamme on lähdössä kohti NATOa. Tässä NATO-keskustelussa on sellainen piirre, että monet huippuluokan poliitikot eivät ole päässeet kovin hyvin esiin. Ja se saattaa aiheuttaa painetta herättää huomiota tuollaisilla lausahduksilla, jotka tuovat erittäin hyvin mieleen erään venäläisen poliitikon käsityksen siitä, miten asioita pitäisi hoitaa. Eli tuolloin vain pyydetään jotain toista lähettämään pyyntöjä, joita sitten vain toinen noudattaa. 

Eli halutaan tuoda itseä esiin tällaisen tärkeäksi koetun puolustuspoliittisen näkökohdan yhteydessä. Oli miten oli, niin joka tapauksessa tuo "Vanhasen toive aloitteesta Suomen joukkojen sijoittamisesta Ahvenanmaalle" voidaan ehkä tulkita myös eräänlaiseksi kopioksi siitä, miten Putin hoitaa asioita. Ehkä vielä joku näkee tilaisuuden siihen, että järjestetään kansanäänestys siitä, että lakkautetaanko Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Tuolloin ollaan osoitettu se, että osaamme ottaa Vladimir Putinista oppia. Mutta kuten tiedämme, niin Ahvenanmaan demilitarisointi aiheuttaa välillä vakavaakin keskustelua. Ja joidenkin mielestä se on kuin tarjoaisi maakuntaa tarjottimella. 


https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000008772151.html

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008774517.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiseutuoikeus


https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara
Lähetä kommentti
Lue lisää