Siirry pääsisältöön

Olemmeko sotapsykoosissa, kuten Tuomioja asian ilmaisi?

 


Lehdistön suhtautuminen Vladimir Putiniin on muuttunut melko nopeasti. Kuten voimme huomata, niin äskeisestä Euroopan vakauden ja vastuullisen politiikan airuesta tuli aivan yllättäen Euroopan "paha poika", ja Venäjän huono menestys Ukrainassa on vain yllyttänyt toimittajia sekä mediaa niin sanotusti jättämään uppoavan laivan. Eli kun sota ei päättynyt 96 tunnissa eikä se ole ollut Venäjän kannalta tappioita vailla, niin se tarkoittaa sitä, että yhä useampi toimija, joka ennen on ollut Putinin ystävä kääntää hänelle selkänsä. 

Voidaan sanoa että media on ikään kuin kääntänyt selkänsä tietyille asioille, joita on tapahtunut Putinin toimesta. Eli häntä on ikään kuin lepytelty. Tietenkin lehdistön pitää aina muistaa tasapuolisuus, ja lasten yleisin kuolinsyy USAssa on ampuma-ase. Mutta kuten tiedämme, niin samalla kun ajatellaan sitä, mikä on tällä hetkellä Ukrainassa yleisin kuolinsyy? 

Tai mikäli mietitään sitä, miten venäläiset ovat siviileitä kohdelleet, niin tietenkään tuota asiaa ei voida myöskään hyväksyä. Siis kaikissa maailman valtioissa on jotain korjattavaa. Joten ehkä sitä ideaalivaltiota saamme odotella vielä muutamia satoja vuosia. Se että toinen on tehnyt rikoksia, sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan ei oikeuta muita tekemään samoja asioita. Mutta kuten tiedämme, niin on helppoa kertoa asioista, joita ei kukaan näe. 

Mutta samalla unohdamme että nykyinen tiedonvälitys aiheuttaa sen, että nämä samat asiat, mistä ennen vain raportoitiin tulevat myös kuvamateriaalin muodossa ihmisten koteihin. On eri asia puhua ja kirjoittaa  joukkohaudasta kuin katsella joukkohaudan kuvia. Samoin on eri asia lukea siviilien kokemista kauhuista, kuin katsella kun kauhuja kokeneet ihmiset kertovat kokemuksistaan. 

Ennen lehtijuttujen pituutta rajoitti paperin määrä, mutta nykyään tuota ongelmaa ei ole. Eli nykyään voidaan kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti siitä, mitä on tuolla kaukana tapahtunut. Tuolloin sosiaalinen paine saa aikaan tarpeen tuomita tekoja, sekä tehdä sitä paljon puhuttua "hajurakoa" tuohon henkilöön, joka on pääasiassa vastuussa operaatiosta, mikä on johtanut tuohon tekoon. 

Media on ikään kuin varastoinut pahaa oloa sisäänsä, ja sitten kun yksi on ensin tuominnut tuon hyökkäyksen, niin se ikään kuin murtaa patoa- Ja silloin lehdistö sitten kuvainnollisesti sanoen oksentaa tuota pahaa oloaan pois. Eli kaikkea mitä ei ennen ole tohdittu sanoa sanotaan, ja silloin eteen tulee poikkeuksetta ylilyöntejä. 

Koska sota jatkuu edelleen, eikä Venäjän voitto ole edes osittainen sekä media täyttyy kuvista, joissa siviilikohteita on tuhottu säälimättä, niin se aiheuttaa sellaisen tilanteen, missä jokainen toimija haluaa kilpaa osoittaa sitä, miten he tuomitsevat Putinin toiminnan. Halutaan todistella sitä, että Venäjä ei meitä komentele. Mikäli vallinaisesti varustettu Ukraina on kyennyt tähän suoritukseen, mitä saamme seurata mediassa, niin mihin esimerkiksi Saksan tai Ranskan asevoimat pystyisivät, jos vastassa olisi Venäjä? Se että sota ei mene kuten oli Kremlissä toivottu saa aikaan sen, että yhä useampi toimija joka on ennen tukeutunut Venäjän antamaan tukeen jättää tuon maan. 

Ja tietenkin silloin kannattaa todistella itselle ja kaikille muille, että missään tapauksessa ei Putin enää ole ystävä. Media joka ennen on ilmeisesti tukenut Putinin hallintoa on ennen voinut vetäytyä sen taakse, että Venäjän laki oikeuttaa kansalliskaartin sekä poliisin kovat otteet oppositiota vastaan.

Samoin Tshetsenian sekä Syyrian sotaa voidaan perustella sotana terrorismia vastaan, ja koska Syyrian viranomaiset eivät tee mitään tutkintoja mahdollisista sotarikoksista, eikä Tshetsenia ole tunnustettu valtio, joten siellä tapahtuneet asiat ovat Venäjän syyttäjänviraston sekä tuomioistuimen tutkimusten sekä tuomioiden varassa. Eli jos Venäjän syyttäjillä sekä tuomioistuimilla on halua, niin ne varmaan joskus lukevat noista asioista syytteitä sekä tuomioita. 

Kuitenkin itse uskoisin ettei tuota halua löydy ainakaan niin kauan kun Putin on vallassa.  Mutta hyökkäys itsenäiseen sekä yleisesti tunnustettuun valtioon on eri asia. Se kuuluu kansainvälisen rikoslain piiriin, mutta tietenkin Venäjä tuli omasta mielestään vain puolustamaan omaa kansaansa. Veteraanien asema Venäjällä on erittäin korkea, ja heitä on vaikea saada syytteeseen yhtään mistään, koska heidän kunniansa loukkaamisesta saa 15 vuotta vankeutta. 

Ja ilmeisesti kunnianloukkaus koskee myös esimerkiksi epäilyksiä tavallisista rikoksista. Eli onko tuo kunnianloukkaus-laki rajattu vain sotaretkeen vai myös muuhun veteraanien toimintaan? En itse tunne tuota lakia, mutta jos se tarkoittaa sitä, että veteraaneja koskee erityinen syytesuoja myös teoista jotka on tehty muualla kuin sotatoimialueella, niin silloin varmaan moni Venäjän organisoidun  rikollisuuden jäsen on halunnut tuon statuksen. Eli se on varmaan houkutellut ihmisiä sotaretkille, joilla on tarvetta erityiseen syytesuojaan, jonka turvin voi esimerkiksi siiviilien koteja ryöstellä miten huvittaa.

Mutta tuo sama asia varmaan ajaa myös Venäjän naapurivaltioita kohti NATOa tai esimerkiksi EU:n pohjalle rakennettua puolustusyhteistyötä. Siis totuus on se, että meidän pitäisi pystyä kehittämään omaa Eurooppalaiseen toimintaan nojaavaa puolustusta. Mutta tuo EU-pohjainen malli on tällä hetkellä alkutekijöissään. Ja koska EU-pohjaiseen puolustusliittoon ei ole ollut halua, niin ehkä meille jää sitten vain NATO. Eli ehkä meistä eurooppalaisista on parempi liittyä liittoon, jota ainakin suurelta osin johdetaan toiselta puolen valtamerta. Mutta kuten olen sanonut, niin voiko joku oikeasti luottaa siihen, että Putin ei maahamme hyökkää? 

Jos ajatellaan että maamme asevoimat sitten lähtevät esimerkiksi Baltiaan, niin miten se poikkeaa siitä, että meidän poikamme ovat jatkuvasti joissain Norjassa harjoituksissa?  Siis tietenkin Baltia on ulkomailla, mutta kuitenkin monille suomalaisille hyvinkin tuttua aluetta, joten miksi meidän armeijamme ei sinne voisi lähteä. 

Tai voimmeko jatkossa luottaa Venäjän johdon hyvään tahtoon, kun rakennamme omaa puolustustamme? Kas siinä vasta hyvä kysymys. Eli jos rakennamme puolustuksemme Ruotsin hyvän tahdon varaan, tai jatkamme NATO-optiota loputtomiin, niin voimmeko oikeasti luottaa noihin malleihin? Siis jos EU:n puolustuksen ytimenä olisi Ranska, niin olisiko sitten mahdollista, että todellisen tilanteen sattuessa eteen. olisi Ranskan kansallinen etu sellainen, että sieltä ei apua tulisi? Siis jos Marine Le Pen olisi Ranskan presidentti, niin olisiko hänen tavoitteensa luoda EU-perustainen puolustusvaihtoehto ilman NATOa? 


https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara