Siirry pääsisältöön

Venäjän tuomitseminen on uutta

 

Yllä oleva kuva rauhanpatsaasta on kuin muisto YYA-Suomen ajoilta. Silloin ei olisi kukaan saanut sanoa mitään Venäjää vastaan. Vaikka länsi seisoo tällä hetkellä pakotteiden takana, on kuitenkin sattunut kiusallisia yksittäistapauksia, joista tärkein on se, että maamme kansallisen sekä valtion monopolia käyttävän Fortumin tytäryhtiö on ilmoittanut, että se aikoo maksaa Venäjälle kaasusta tai öljystä ruplilla, mikä on tietenkin vastoin maamme hallituksen päätöstä. Vaikka tuota kaasua tai öljyä ei osta valtio itse, niin valtiolla on kyllä oikeus käyttää omistaja-ohjausta Fortumin kautta. Eli Fortumin johdolla on oikeus erottaa omistamansa yhtiön johto tai muuten komentaa sitä. 

Neuvostoliiton suhde rauhaan oli hiukan outo. Samalla kun tuo valtio rahoitti ja tuki muuten rauhanliikettä, niin se rakensi valtavan määrän ydinaseita sekä mm. panssarivaunuja. Neuvostoliiton johto käytti rauhanliikettä siihen, että se saisi läntisen Euroopan maat riisumaan itsensä aseista. Samaan aikaan kun lännessä riideltiin militarismista, niin Neuvostoliiton johto rakensi maailman suurimman ydinasearsenaalin. Neuvostoliiton sekä sitä seuranneella Venäjän johdolla ei ole mitään velvollisuutta kuunnella mitään muuta kuin itseään. Ja tuo asenne tietenkin saa aikaan sen, että esimerkiksi Ukrainan kaltaisten valtioiden kykyä puolustaa itseään aliarvioidaan. Seurauksena on valtavat tappiot.

Aikaisemmin Neuvostoliiton tiedustelu aliarvioi Afganistanin sissien taistelutahdon sekä kyvyn. Seurauksena olivat tappiot joiden suuruutta ei kukaan tiedä. Samanlaisen virhearvion teki myös NATO myöhemmin. Mutta jos Ukrainasta tulee uusi Afganistan, niin silloin voi käydä niin että alueella on levottomuuksia vielä useiden jopa kymmenien vuosien ajan. Sitä mitkä Venäjän asevoimien todelliset tappiot Ukrainassa ovat ei ehkä koskaan saada selville. Saattaa olla että esimerkiksi palkkasotureita, joita on tuotu Pohjois-Afrikasta eikä henkilöitä jotka eivät ole pitäneet yhteyttä kotiin koskaan ilmoiteta kaatuneiksi. 

Venäjää sekä sen presidenttiä Vladimir Putinia on totuttu käsittelemään silkkihansikkain. Venäjän sekä sen edeltäjän Neuvototoliiton tahtoon on aina ennen myönnytty tai sen toimia ei ole tuomittu, koska on pelätty että suhteita tuohon maahan vahingoitetaan. Samoin on totuttu siihen, että siinä missä lännen toimia katsotaan suurennuslasilla, eli länsimaiden asevoimien sekä tiedusteluviranomaisten suorittamaan kidutukseen on kerran toisensa jälkeen kiinnitetty huomiota. Eli kuten tiedämme, niin esimerkiksi Guanantanamossa on edelleen vankeja, jotka on pidätetty Afganistanin sodan yhteydessä, ja jotka odottavat vieläkin jonkinlaista oikeudenkäyntiä. Toki Venäjällä kaikki on toisin. Siellä esimerkiksi katuväkivallasta tuomittu saa vahtia poliittisia vankeja.

Tuossa maassa oikeudenkäynnit sekä vankien kohtelu ovat aivan toista, kuin raakalaismaisten länsimaiden käsissä. Siellä vanki on ihminen, jolla on kaikki oikeudet, joita Venäjän vankeinhoito heille takaa. Ja paperilla Venäjä on ratifioinut ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen, joten tietenkin Putin on sitä mukaan vapaa kaikista epäilyistä. Venäjän vankeinhoidon ihmeellisyyksiä on se, että sieltä esimerkiksi väkivaltaan syyllistyneet vangit saavat parempaa kohtelua kuin poliittiset vangit. 

Eli poliittiset vangit ovat joukon alimpia, ja heitä sitten saa käyttää miten huvittaa hyväksi. Tai niin ainakin Gulagin aikoja muistelevat ihmiset ovat sanoneet. Toki poliittiset vangit ovat Venäjän sisäinen asia, eikä se miten valtio sisäisiä asioita hoitaa kuulu kansainvälisen rikoslain piiriin. 

Kaikkein pahin rikos jonka jokainen voi Venäjällä tehdä on sanoa jotain Putinia vastaan. Mutta kuten tiedämme, niin Venäjää on aina pelätty sekä kunnioitettu, eikä sen asioihin ole ainakaan kovin helposti uskallettu puuttua. Mutta nyt sitten on tultu siihen pisteeseen, että Venäjän johto meni liian pitkälle. Se alkoi komennella muita sekä ohjata muiden maiden puolustuspolitiikkaa. Eli Venäjä vaati Ukrainan aseistariisuntaa sekä esitti että NATOn ja Venäjän väliin luodaan puskurivyöhyke. 

Ja jos sitten taisteluja ilmaantuu, niin nuo taistelut käydään noissa puskurivaltioissa. Nuo Venäjän varoittelut ovat olleet muistutus YYA-ajoilta, jolloin totuus oli sitä, mikä Venäjän tai silloisen Neuvostoliiton johto sen halusi olevan. Ennen Venäjää ei olisi tällä tavoin kohdeltu, kun olisi pelätty joko ydiniskua tai sitten sitä, että Novichokea tulee postiluukusta, jos joku olisi sanonut jotain Venäjän johtoa vastaan. Venäjän ydinaseet ovat asia, jolla tuon maan käsitystä omasta asemastaan on pönkitetty, ja ajatus on ollut se, että jos ei Venäjää totella, niin silloin tulee turpiin. 

Mutta jostain syystä Ukraina on muuttanut tilanteen päälaelleen. Venäjän vihollista aseistetaan sekä Venäjää eristetään maailman poliittiselta kentältä ennennäkemättömällä teholla sekä päättäväisyydellä. USA on saattanut toimittaa kolmanneksen Javelin ohjuksistaan Ukrainaan, mutta kyllä se niitä kykenee myös lisää valmistamaan. Ja kuten tiedämme, niin esimerkiksi meidän maamme on tällä hetkellä menossa kohti NATOa vaikka ehkä joku olisi toivonut toisin. Jos ajatellaan että Ruotsin sekä Suomen suhde NATOoon on nyt se, että Suomi vie, niin miksi me emme voisi olla joskus edellä kulkijoita? 

Miksi meidän pitää aina lähteä siitä, että jonkun muun pitää tehdä joku päätös ennen meitä? Me olemme itsenäinen valtio siinä missä Ruotsikin, joten ei meidän päätöksemme saa olla sidottu siihen, mitä Tukholmassa päätetään. Vai onko tässä mallissa missä kaikki asiat tehdään yhdessä seuraten jonkun muun maan esimerkkiä sellainen toivomus, että joku muu tekisi päätöksen, ja sitten vain meidän poliitikkomme vain tulevat perässä? Saattaa olla että joku on toivonut, että NATO-keskustelu muuttuisi kielteiseksi, ja sitten vain painetaan nappia, "kun kansan enemmistö on asiasta päätöksen tehnyt". 

Mutta sitten kun mietimme tuota mallia, niin silloin on käynyt niin, että NATO keskustelu on karannut käsistä. Eli 65% NATO myönteisyys varmasti on asia, mikä pitää huomioida. Vaikka ennen on kaikki asiat tehty niin, että otetaan yksi askel eteen ja kaksi taakse, niin ennen oli ennen ja nyt on nyt. Jos ajatellaan että Venäjä julistaa sodan Ukrainalle sekä samalla yleisen liikekannallepanon, niin silloin tietenkin tuon erikoisoperaation hinta vielä siitäkin kasvaa. 

Mutta kun ajatellaan Venäjän suorittamia pommituksia sekä muita toimenpiteitä, niin miten se sodanjulistus muuttaisi tämänhetkistä asetelmaa? Tietenkin Venäjällä on ystäviä maailmalla. Näitä ystäviä se löytää Lähi-Idästä sekä Kiinasta. Eli perinteisesti Venäjän kanssa yhteneväistä sisäpolitiikkaa harjoittavat Syyria sekä muut tuon kaltaiset maat varmaan kokevat Venäjän olevan loistava liittolainen, mutta ehkä meidän pitää välillä miettiä myös omia asenteitamme sekä arvojamme. Eli vaikka energian hinta kohoaa, niin me emme voi jatkuvasti vain antaa periksi Venäjän tahdolle. Jos myönnymme uhkailun edessä, niin se rohkaisee myös Putinia toimimaan vastaavalla tavalla myös jatkossa. 

Toki esimerkiksi Syyrian operaatio on tapahtunut Syyrian hallituksen tahdosta. Mutta kun sitten lähdetään miettimään esimerkiksi YK:n mandaatteja, niin ei myöskään Venäjällä ole ollut mitään mandaattia hyökätä Ukrainaan. Se että Venäjä on YKn Turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen takaa sen, ettei yhtään tuon valtion tekoa tulla YKn toimesta tuomitsemaan. Venäjä voi siis kaataa veto-oikeudellaan minkä tahansa päätöslauselman, mistä se ei satu pitämään. Sama oikeus tietenkin on myös muilla turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla. Venäjä on toki ratifioinut monia sopimuksia, ja sen oma lainsäädäntö kieltää hyökkäyssodan.

 Mutta sitten Venäjän johto kehittää vain ajatuksen, että jossain päin maailmaa on joukko venäjän kieltä puhuvia ihmisiä, joiden ainoa tahto on liittyä "äiti Venäjän yhteyteen". Eli ensin nuo alueet julistautuvat itsenäisiksi, sitten pyydetään Venäjältä apua, ja lopulta liitytään Venäjään on se kaava, mikä on tähän asti toiminut. Se että Venäjä murskasi esimerkiksi tshetseenien vastaavat aikeet sen omalla alueella eivät mitenkään vaikuta sen haluun rakentaa maayhteys läpi koko Mustanmeren rannikon, ja sitä kautta sitten varmistaa, että EU ostaa kaasun sekä öljyn jatkossa Venäjältä. Sillä sitten saisi mukavasti länsivaluuttaa, jolla liikemiesten sekä asevoimien ja turvallisuuspoliisin eliitti voi ostaa itselleen etuja, joita muilla ei ole. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara