Siirry pääsisältöön

Mikä olisi se paras tapa tuottaa energiaa?

 

Mikä olisi se paras tapa tuottaa energiaa?


Alla oleva linkki vie Esko Sirénin artikkeliin, jossa todetaan että vetyauto olisi paljon parempi vaihtoehto perinteiselle hiilivetyjä käyttävälle autolle kuin esimerkiksi sähköauto. Vetyauton tankkaaminen ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin maakaasua polttavan auton, ja samaa teknologiaa millä maakaasua poltetaan voidaan polttaa myös vetyä. Jostain syystä vedyn käyttöä esimerkiksi ilmailussa sekä sähkön tuotannossa jostain syystä väheksytään, vaikka vetyä voidaan polttaa jo olemassa olevissa kaasuvoimaloissa. Samoin myös maalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi sähkön tuotantoon paljon helpommin kuin lämmitykseen. Eli tuolloin esimerkiksi ammoniakkia voidaan sen suuren laajenemisen takia käyttää turbiineissa.

Tuolloin lämmönvaihdin asetetaan porakaivoon, ja sitten ammoniakki vain johdetaan turbiiniin. Mutta tekniikan kehitystä ohjaavat poliitikot eivätkä insinöörit. Siis en tiedä että olisiko tämä nyt niin hyvä vaihtoehto, mutta viittaan tällä siihen, että Otaniemen lämpökaivo ei kyennyt tuottamaan tarpeeksi lämpöä. Mutta voimakkaasti laajeneva ammoniakki voisi ehkä toimia myös tällaisessa tapauksessa ainakin pienitehoisen sähkölaitoksen voimanlaitteena. 

Yhteen aikaan esimerkiksi tuulivoimasta löytyi vain negatiivisia asioita, eikä mikään muukaan vaihtoehtoinen energiantuottotapa voinut missään nimessä toimia tai niihin tarvittavat investoinnit olisivat liian suuret. Eli tietenkään kukaan ei jostain syystä muistanut koskaan mainita sitä, että maakaasu, jota voimaloissa käytetään tulee Venäjältä. Ja muutenkin kun keskusteltiin energiataloudesta niin asiaa käsiteltiin sillä tavoin, että "vanhassa vara parempi". Eikä mitään muuta kuin perinteisiä energiavaihtoehtoja voitu edes käsitellä. Voidaan sanoa että vanhentuneen tekniikan käyttö on yksi asia, mikä varmasti on hidastanut uusien energianlähteiden käyttöönottoa. 


https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/puheenvuoro-sahkoautot-ovat-suuri-jarjestelmavirhe/40457622-4ae6-43fa-aa40-a0a5e2d6ac32

Kuva: http://hyotytuuli.fi/tuulivoima/tuulivoimala-ja-puisto/

Mikroydinreaktorit voivat olla osa tulevaisuuden ratkaisua energiantuotannossa



Siirrettävän mikroydinreaktorin kaavakuva

Mikroydinvoimaloiden ajatus on se, että useita pienempiä yksiköitä voisi korvata yhden suuren ratkaisun. Eli jos energian tuotanto perustuu hajautettuun, sekä moniytimiseen malliin, niin silloin voidaan energian tuotanto taata myös kriisien yhteydessä. Jos yksi yksikkö vaurioituu, niin hajautetussa mallissa muut yksiköt voivat tuottaa energiaa. Eli tuolloin voidaan ydinvoimaa kehittää yhdessä muiden energiamuotojen kanssa. Uusinta uutta ydinenergian tuotannossa ovat liikuteltavat mikrokokoiset ydinreaktorit. 

Nuo ydinreaktorit ovat periaatteessa alustavapaita, ja niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi laivoissa sekä lentokoneissa. Eli periaatteessa esimerkiksi laivoissa voidaan tulevaisuudessa käyttää irrotettavaa sekä helposti vaihdettavaa ydinreaktoria. Tuolloin tuollainen minireaktori ajetaan laivaan sisään ja liitetään sen voimajärjestelmään. Ja kun sitä ei enää tarvita, voidaan tuo reaktori vetää ulos trailerilla. 

Kun keskustellaan esimerkiksi ydinvoimasta, niin unohdetaan se että kaikki maailman ydinvoimalat eivät välttämättä ole kovin suuria. Yhä enemmän keskustellaan esimerkiksi pienistä ja liikuteltavista ydinreaktoreista, joita voidaan liikutella esimerkiksi rekalla. Tuollaisia liikuteltavia ydinreaktoreita kehitellään ainakin Japanissa sekä USAssa. Noiden reaktoreiden teho olisi noin 20 mw/ yksikkö, mutta noita yksiköitä voidaan liittää myös yhteen, jolloin syntyisi kompakti sekä modulaarinen energian tuotantoratkaisu. 

Noita reaktoreita voidaan odottaa markkinoille vuonna 2030. Toinen asia mikä voisi ehkä parantaa ydinvoiman turvallisuutta on sijoittaa nuo ydinreaktorit syviin ihmisen tekemiin luoliin. Tuolloin esimerkiksi kiina-ilmiön eli reaktorin sulamisen yhteydessä ei radioaktiivista materiaalia kulkeutuisi maan pinnalle. 

https://energypost.eu/micro-nuclear-reactors-up-to-20mw-portable-safer/

https://asia.nikkei.com/Business/Energy/Mitsubishi-Heavy-aims-to-build-reactor-on-a-truck-by-2030s

https://www.reutersevents.com/nuclear/two-novel-reactors-target-niche-corners-market

Kuva: https://energypost.eu/micro-nuclear-reactors-up-to-20mw-portable-safer/


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara