Markkinoinnin ongelmista

Markkinoinnin ongelmista  

Markkinointi on erittäin tärkeä osa liiketoimintaa, ja sen takia siihen kannattaa panostaa erittäin paljon, mutta samaan aikaan pitää muistaa yksi kultainen sääntö. Nimittäin tuollainen markkinointialan yhtiö ei ole samalla tavoin mukana asiakkaansa busineksessa kuin asiakas itse. Eli markkinointialan toimijan liiketoiminta on markkinointia eli asiakkaan tuotteen tunnetuksi tekemistä.

Ja sitten lopusta vastaa markkinointia haluava yhtiö itse. Markkinointi- eli media alan ongelma on siinä, että siellä ainoastaan klikkaukset merkitsevät jotain. Eli se että kuinka monta kertaa tietyssä aikayksikössä sen sivuilla olevia tuotteita klikataan on merkitsevää, ja tuotteen laadusta vastaa sen toimittaja itse.

Mutta kun puhutaan siitä, että esimerkiksi yrittäjät sitten huomaavat, että markkinointisopimus itse asiassa siirtää yrittäjän omaa tuloa markkinointia hoitavalle yritykselle, niin silloin kannattaa lukea sopimus tarkasti läpi. Eli maksaako yrittäjä vain silloin jos tuote on tilattu, tai sitten onko kyseessä kiinteästi laskuttava yhtiö, joka siis perii aina saman maksun tilattiin tuotteita tai ei. Se että onko jokainen klikkaus, mikä osuu yhtiön linkkiin maksullinen kannattaa katsoa sopimuksesta.

Jos kotisivu- tai markkinointia tarjoava palvelu laskuttaa klikkausten määrästä, voi joku sitten tehdä kiusaa yrittäjälle klikkailemalla jatkuvasti linkkejä, joista kertyy maksuja. Se voi kasvattaa palvelun laskuja todella paljon.

Jos sopimuksen perusosa on kovin halpa, niin silloin pitää muistaa että myös markkinointi on alana aivan samanlaista liiketoimintaa kuin kaikki muukin. Eli yhtiön tehtävänä on tehdä voittoa osakkailleen, eikä sillä mitään muuta tehtävää olekaan. Tuolloin voidaan sanoa, että kukaan ei ilmaiseksi mitään palveluita jakele, ja jos perusmaksu on kovin halpa, niin silloin saattaa esimerkiksi klikkausten määrä nostaa palvelun hintaa todella paljon.

Mikäli palvelu on klikkausten perusteella laskuttava toimija, niin se sitten saattaa aiheuttaa todella ikävän korotuksen laskuun. Kun klikkausten määrä nostaa palvelun hintaa, niin silloin kilpailija saattaa esimerkiksi painella toisen yhtiön linkkejä, jotta saisi tämän maksaman laskun summan kohoamaan. Eli jos noita linkkejä painellaan kilpailijan toimesta, niin silloin voi edessä olla melko ikävä tilanne, koska tuollainen klikkailu pitää voida todistaa oikeudessa.

Kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää kilpailijan liiketoimintaa, sanoo maamme laki. Eli vaikka palveluiden hinnoittelu olisikin kohtuutonta, niin silti kukaan ei ole velvollinen toista tukemaan tällaisessa asiassa. Ja ainahan voidaan tuollainen kohtuuttomasti laskuttava palvelu haastaa oikeuteen tekemällä asiasta ryhmäkanne, eli lainvoimaiset päätökset näissä asioissa tekee maassamme tuomioistuin, joka punnitsee todisteita puolueettomasti. 

Eli tuolloin otetaan huomioon monia erilaisia asioita, ja tuomio saattaa olla aivan muuta, kuin mitä on oikeudessa lähdetty hakemaan. Ja jos joku yhtiö tai yhteisö on oikeudessa, niin se nauttii samaa suojaa kuin muutkin syytetyt. Oikeudessa on kantajan eli sen tahon, joka alkaa käydä oikeutta osoitettava että palvelun hinta on kohtuuton. 

Kun puhutaan jostain "kapinasta" tai vastaavasta toiminnasta, niin silloin pitää huomioida se, että kaikki varmasti ovat aina aluksi mukana tuollaisessa toiminnassa. Ja tietenkään kukaan ei tuolloin sano "ei" kun puhutaan palvelusta eroamisesta. Mutta sitten aamulla on mieli muuttunut, ja tietenkin voidaan aina sanoa, että jokainen yhtiö valitsee itse ne palvelut mistä se maksaa. Jos sovitaan jotain, niin silloin kannattaa sopimus laittaa paperille, koska tuolloin ainakin korjataan sellaiset väärät muistikuvat, mitä mieleen tulee yöllä.

Suusanallinen sopimus on hyvin ikävä asia, koska kaikki noissa sopimuksissa määritellyt asiat voidaan kiistää. Eikä kukaan ole ainakaan omasta mielestään vastuussa siitä, mihin kilpailija laittaa rahansa. Ja aina pitää muistaa yksi asia, mikä säätelee liiketoimintaa. Eli kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää kilpailijan liiketoimintaa ainakaan lain mukaan. Joten erilaisten kapinoiden lietsominen voi sen kautta olla turhaa, vaikka joskus näiden markkinointipalvelujen hinta onkin  välillä todella korkea.

https://yle.fi/uutiset/3-10839203

Työharjoitteluista sekä niiden palkattomuudesta

Työharjoitteluista sekä niiden palkattomuudesta

Kun opiskelija lähtee työelämään, niin hänen kuvitellaan osaavan kaikki asiat ulkoa, ja sen takia että opiskelija saa kuvan siitä “miten asiat tehdään käytännössä” on hänen haettava opiskelunsa lopulla työharjoittelupaikkaa jostain yrityksestä. Ja tuossa harjoittelussa sitten työnantaja eli kyseinen yritys tai oikeastaan sen edustaja ohjaa opiskelijaa siten, että hän oppii alan niksejä tai miksi niitä nyt sitten sanotaankaan.

Tai oikeastaan hänen pitäisi oppia alan niksejä tuossa työharjoittelussa, joka on kuitenkin monesti palkatonta. Tuolloin saattaa käydä niin, että opiskelija istuu jossain huoneessa ilman mitään tehtäviä tai keittää kahvia tuossa yrityksessä, joka saa hänestä siis ilmaisen kahvinkeittäjän.

Ja sitten tietenkin jotain romujen keräämistä on noilla työharjoittelijoilla sitten käyty teettämässä. Eli käytännössä koko työharjoittelu saattaa olla sellaista, että harjoittelija ei edes näe toisia työntekijöitä, tai hänelle sanotaan sana “moi” aamulla, kun harjoittelija sattuu sitten kävelemään paikalle. Mutta eipä siinä sitten mitään töitäkään oikeastaan ole.

Työharjoittelussa ei ole kuitenkaan mitään sääntöä sille, että pitääkö yhtiön maksaa palkkaa tuosta harjoittelusta. Eli se voi oikeastaan sitten vaikka tehdä niin, että toinen harjoittelija saa harjoittelujaksolta palkkaa, mutta toinen taas ei sitä korvausta saa. Kyseinen asia tietenkin on se, millä työnantaja pitää väen kurissa, koska silloin harjoittelijat ovat eriarvoisessa asemassa, eikä heille tule mieleen esimerkiksi haukkua operatiivista työnjohtoa.

Työharjoittelu on muutenkin loistava asia sen kannalta, että työnantajat voivat sen kautta rekrytoida väkeä työpaikkaan. Se että kyseessä on paikka, mitä varmasti tämä harjoittelija tulee hakemaan tekee mahdolliseksi sen, että hakijoita voidaan kilpailuttaa mielin määrin, ja se takaa sen, että harjoittelija on “kiltti poika” tai “kiltti tyttö”, joka ei sitten rupea soittamaan poskea näille työpaikan suurille pomoille. Joskus olen miettinyt sitä, että onko mahdollista, että kun työharjoittelija lähtee yhtiöstä pois, niin häntä on esitetty esimerkiksi potkut saaneena palkattuna työntekijänä, jolta eivät työt oikein sujuneet.

Se että ihminen on tullut työharjoitteluun takaa sen, että yhtiön  palkatut työntekijät voivat sitten tuntea saavansa työelämältä jotain. Eli he voivat sitten kerran tuntea olevansa jossain suuressa yhteisössä suuria tekijöitä, ja kun harjoittelija kävelee ovesta ulos viimeisen kerran, niin häntä voidaan osoittaa sormella, ja sanoa, että “se joka ei täällä mukaudu ryhmään saa tuota miestä tai naista seurata”. Silloin on kyllä varmasti tarjolla sellaisia ihmisiä, jotka suostuvat mukautumaan työpaikan sekä kehittyvän työelämän vaatimuksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että YT-neuvottelujen aikana sitten tehdään selväksi se, että jos jokainen työntekijä esimerkiksi jättäisi ensimmäisen ylityötunnin leimaamatta tai sitten leimaisi sen niin, että kahvitunnit sekä puolikas ruokatunnista olisivat tuota työaikaa, niin silloin olisi työpaikka helpommin pidettävissä. Se tarkoittaa sitä, että henkilö ei leimaa ruoka, eikä kahvituntia vaan siirtää ne ylityö-tunniksi, millla sitten kierretään työaikalainsäädäntöä. Eli eikö olekin mukavaa, kun jotkut kertovat kapakoissa näistä asioista, kun ovat muutaman oluen ottaneet liikaa?

33 vuotta sitten Tśhernobylin ydinvoimala räjähti

33 vuotta sitten Tśhernobylin ydinvoimala räjähti 

33 vuotta sitten Tśhernobylin ydinvoimala räjähti, ja silloin muistan nähneeni tämän asian televisiosta. TV oli täynnä uutisia strontiumista ja cesiumista, joten ainakin siitä tuli tietoa, että mitä kaikkea tuolta ydinvoimalasta oli lähtenyt taivaalla, kun sen reaktori oli räjähtänyt. Ehkä silloin itse aloin kiinnostua siitä, mitä kaikkea voikaan tiede sekä tekniikka tehdä, ja ehkä se sitten on saanut aikaan sen, että valitsin sen uran, minkä olen valinnut. Mutta kun ajatellaan sitä, mitä Tśhernobylin ydinvoimala toi ihmisten eteen tuolloin ehkä hyvinkin kauan sitten, niin se toi tiedon siitä, että kaikki mikä on muka "teknisesti varmistettu" saattaa kuitenkin pettää.

Tśhernobylin tapauksen yhteydessä myös se tuli ihmisten tietoon, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Se että asia mitä pidettiin täysin turvallisena lopulta petti toi eteen sen, että myös insinööri saattoi tehdä virheitä. Kun ajatellaan sitä, että ydinvoimaa rakennetaan siksi, että oikein käytettynä se on saasteetonta, niin silloin unohdetaan se, että tuon reaktorin ydinjäte on vaarallista seuraavat miljoona vuotta. Yhden asian Tśhernobyl toi ihmisten mieliin, ja se oli se, että kuinka paljon noita onnettomuuksia sitten on oikeastaan tapahtunut?

Tuolloin tietenkin mieleen tuli se, että kun sotilaita oli komennettu puhdistamaan noita saastuneita alueita, niin heillä toki oli niin sanottu kaasulta suojaava puku päällään, mutta varsinaisia säteilysuojia noissa puvuissa ei ollut. Se mikä sitten tässä onnettomuudessa tuli selväksi, on se, että Neuvostoliitossa saatettiin salata melko suuria asioita, ja silloin kyllä mieleen tuli se, että kuinka paljon tällaisia asioita oikeastaan peiteltiin sekä Neuvostoliitossa että läntisessä maailmassa.

Mutta kun ajatellaan sitä, että Tśhernobyliin epäillään liittyvän jotain sellaista, mitä Neuvostoliiton johto eikä Venäjän johto halua ihmisten tietävän johtuu siitä, että tuo koe, mikä aiheutti onnettomuuden tai ainakin myötävaikutti siihen, että reaktori räjähti tehtiin yöllä. Samoin voimalan outo nimi sai aikaan kysymyksiä siitä, että oliko tuolla voimalassa tuolloin meneillään jotain, mistä ei haluttu ihmisten tietävän? Nimittäin ydinvoimalan nimen olisi pitänyt kai kaiken järjen mukaan olla Pripyatin ydinvoimala.

Tśhernobyl on grafiittihidasteinen RBMK-1000 tyyppinen reaktori, mikä poikkeaa länsimaisesta reaktorityypistä siinä, että RBMK-reaktoreissa polttoaine liikkuu grafiitti harkkojen sisällä, ja grafiitti on suoraan kosketuksissa reaktorin veden kanssa, kun taas länsimaisissa reaktoreissa grafiitti on pakattu teräsputkeen, ja se estää tuon reaktorin hidastimen hajoamisen. RBMK-reaktoreissa polttoaine voidaan vaihtaa reaktorin käydessä. Se tarkoittaa sitä, että tuosta reaktorista voidaan ottaa polttoainesauva pois ilman, että sitä pitää pysäyttää. RBMK-reaktoreita syytetään siitä, että niissä voidaan valmistaa ydinaseisiin sopivaa plutoniumia, mutta niin kyllä voidaan valmistaa myös kaikissa muissa laitoksissa.

Eli siinä mielessä RBMK:ta turhaan parjataan. Eräiden tarinoiden mukaan KGB on joskus valmistanut noissa reaktoreissa radioaktiivista vettä tai altistanut esimerkiksi luoteja tai muita metallisia esineitä, joita sitten on käytetty syövän aiheuttamiseen, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kuitenkin uskotaan että Venäjän sekä USA:n erikoisjoukoilla on hallussaan esimerkiksi plutoniumilla täytettyjä luoteja tai nanokokoisia neutroni pommeja, joissa törmäyksen voimasta aiheutuva fissio tekisi niistä niin voimakkaita, että niillä räjähtää kokonainen talo.

Tuolloin luodin sisäosa olisi päällystetty ohuella kerroksella kultaa, jotta radioaktiivisuutta mittaava sensori ei sitä havaitse, ja ehkä siihen olisi laitettu litium-kappale, jolloin kyseessä olisi ehkä mikrokokoinen ydinase. Se onko tämä totta on jäänyt selvittämättä. Mutta jatkuva salailu sekä se, että Neuvostoliitossa on paljastunut hyvin monia suuria onnettomuuksia esimerkiksi ydinlaitoksissa, mistä ei olla kerrottu varmasti ruokkii hyvin monia erilaisia huhuja tai teorioita.

Maailma on vähän kuten ennen, mutta epäkohdat ovat nousseet esiin

Maailma on vähän kuten ennen, mutta epäkohdat ovat nousseet esiin

Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelen suvaitsevuuden suhdetta Raamattuun. Itse olen miettinyt sitä, että jos ajatellaan esimerkiksi Kultaista Sääntöä, niin silloin kyllä ihmettelen, että onko niiden ihmisten toive, jotka toisia pahoinpitelevät se, että myös heitä pahoinpidellään, jos he sattuvat tekemään jotain väärin tai vahingossa sanomaan jotain , mikä voi olla vastoin toisen kantaa johonkin asiaan.

Ihmiset ovat lopulta käsittäneet sen, että vaikka maailma on yhä avoimempi paikka elää ja olla, niin on myös joukko epäkohtia, joista emme ehkä ole jostain syystä halunneet keskustella tai ne on muuten vain haudattu jonnekin pois silmistä. Eli me mielellämme tuomitsemme muita siitä, että nämä henkilöt ovat jotenkin vanhanaikaisia, mutta samalla me emme mielellämme muistele sitä, että ehkä yksi maailman ikävimmistä epäkohdista löytyy aivan meiltä Suomesta.

Vaikka olemme niin mielellämme osoittamassa muita sormella, koska nämä ovat jotenkin vanhoillisia, niin jostain syystä me suomalaiset annamme edelleen 2000 vuotta vanhan kirjan määrätä siitä, miten meidän pitää suhtautua johonkin asiaan, ja sitten kuitenkin tuosta kirjasta otetaan vain se kohta, mikä milloinkin sattuu tuolle Raamatun lukijalle sopimaan. Eli tuolloin kun haetaan oikeutusta perheväkivaltaan, niin sieltä löydetään kohta missä lukee "Se joka vitsaa säästää se lastaan vihaa" eli mitään muuta kohtaa tuosta kirjasta ei sitten enää löydykään, paitsi tietenkin kohta "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" on varmaan loistava kohta, koska se tukee vanhempien auktoriteettia.

Kuitenkin tuolloin unohdetaan sopivasti se kohta, missä sanotaan "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille", tuota sääntöä kutsutaan nimellä "kultainen sääntö". Niinpä niin mutta jostain syystä vain tuntuu kovin erikoiselta, että ihminen toivoo toisen lyövän itseään, kun hän vihapäissään huutaa nuoremmille. Se mitä pidämme vapaamielisen kaltaisena saattaa olla aivan yhtä kurinalaista kuin armeijassa. Eli joidenkin jengien univormua koskee samanlainen ohjesääntö kuin armeijassa. Tai sitten kun ihminen menee esimerkiksi rock festivaaleille, niin hän saattaa kokea syrjimistä siksi, että hän ei osaa muka pukeutua oikein. Ja kuinkahan monen ihmisen festivaali on mennyt tuollaisen asian takia piloille?

Mutta sitten tietenkin on asioita, joille ihminen ei itse voi mitään. Vaikka nykyään esimerkiksi seksuaalisiin vähemmistöihin suhtaudutaan suvaitsevasti, niin kuitenkin välillä mieleen tulee se, että mitä varten noita ihmisiä pitää syrjiä joka paikassa? Meillä on vuosikymmeniä tehty tutkimuksia siitä, että ihminen ei noille asioille mitään voi, mutta sitten kuitenkin pitää joka paikassa aina tehdä selväksi, se että mitä mieltä Raamattu on tästä asiasta.

Itseäni ihmetyttää se, että onko todella niin, että Raamattu on sellainen kirja, jossa ei mainita mitään toisen ihmisen kiusaamisesta tai hänen syrjimisestään. Tai mikä mahtaa olla Raamatun kanta väkivaltaan yleensä? Kuitenkin tätä kirjaa käytetään jatkuvasti jonkinlaisena oikeutuksena sille, että toista ihmistä saa kohdella miten huvittaa.

Kun ajatellaan sitä, että mitä mieltä ihmiset ovat jostain asiasta, mikä on erilaista, niin silloin kyllä voidaan kysyä, että millainen ihminen on heistä sitten se, minkä he sitten hyväksyvät? Nämä ihmiset kyllä vetoavat mielellään sananvapauteen, mutta heille sananvapaus on asia, joka hyväksytään vain jos muiden mielipide on yhtä oman mielipiteen kanssa. Ja jos sitten sattuu käymään niin, että toinen on eri mieltä tällaisen kirjoittajan kanssa, niin seurauksena on joukko uhkauksia.

Eli melko erikoinen käsitys noilla ihmisillä on sananvapaudesta. Samoin Raamatun lauseet lähimmäisen rakkaudesta jostain syystä on taidettu unohtaa, kun esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajia lähdetään roviolla polttamaan.

Helsinki pridestä sekä syrjinnästä

Helsinki pridestä sekä syrjinnästä

Helsinki Pride oli asia millaisia tarvitaan edelleen. Se että pääministeri osallistui tänään tuohon tapahtumaan on mielestäni hyvä asia, koska vaikka pride on nimellisesti seksuaalivähemmistöjen tapahtuma, niin se kyllä samalla on myös sanoma sitä vastaan, että maailmassa on paljon ihmisiä, joita syrjitään siksi, että he vain sattuvat olemaan erilaisia. Ja sitten tietenkin siihen, että ihminen on muiden mielestä erilainen riittää se, että hän esimerkiksi änkyttää.

Nimittäin se Ihmisiä syrjitään melko erilaisilla perusteilla yhteiskunnassamme. Oikeastaan se vain riittää, että toinen ihminen on erilainen kuin toinen. Samoin se että ihminen ajattelee jostain asioista eri tavalla kuin toinen oikeuttaa syrjimiseen ainakin joidenkin ihmisten mielestä. Eli näistä ihmisistä kaikki, jotka ovat heidän kantaansa vastaan saavat luvan lähteä ja se siitä. Kun puhutaan syrjimisestä, niin syrjinnän uhriksi joutuneen on jostain syystä hirveän vaikea lähteä kertomaan tällaisesta asiasta muille, koska “me itse päätämme siitä, kenen kanssa vietämme aikaa”, ja tietenkin se asia varmaan tuo jokaiselle meistä erittäin huonoja mielikuvia siitä, mitä tapahtuu, jos ihminen ei sitten ole toiselle mieliksi.

Jokainen joka on ollut jossain työyhteisössä tai muussa laitoksessa tietää sen, että välillä eteen tulee tilanne, missä työnjohtaja ikään kuin ottaa sellaisen roolin, että hän saa määrätä kenen kanssa toinen on, ja jos itse satut olemaan eri mieltä tällaisen työnjohtajan kanssa, niin silloin varmasti saat siitä myös kuulla. Eli kun puhutaan vallasta sekä vallan käytöstä, niin silloin saattaa joku, jolla on yhteisössä valtaa käyttää sitä puhtaasti toisten käskyttämiseen.

Kun ajatellaan esimerkiksi Donald Trumpin mielipiteitä siitä, millaisia ihmisiä mielisairaalaan on suljettu, niin hän kutsui näitä ihmisiä eläimiksi. Se sitten varmaan oli asia, mikä miellytti joitakin ihmisiä, koska tällainen sanamuoto sitten oli ikään kuin lehdistön lempilapsena. Se miten lehdistö muuten suhtautuu Trumppiin on erittäin mielenkiintoinen. Kyllä häntä osataan haukkua ja syyllistää, mutta sitten kun eteen tulee tilanne, missä joku henkilö kokee jotenkin tarvetta saada esimies paikalle, niin silloin tuota miestä varmasti osataan kysellä. Ja silloin hänen nimiinsä kyllä vannotaan.

Tässä mieleeni tulee muuten sotapoliisi. Jos esimies joutuu jonkinlaisen vastustamisen kohteeksi, niin silloin tämän järjestön edustajat saadaan paikalle muutamassa sekunnissa. Mutta jos esimies sattuu olemaan esimerkiksi juovuksissa tai muuten käyttäytymään sopimattomasti, niin silloin koko maailmasta ei löydy tuota sotilaallisen kurin valvojaa. Joten tätä tilannetta voidaan kyllä sitten verrata siihen, miten lehtimiehet kohtelevat Donald Trumpia.

Mutta kun ajatellaan sitä, että kun ihminen suljetaan yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä hänessä nähdä kuin negatiivisia asioita, niin se saattaa tehdä hänestä tehokkaan yhteiskunnallisen uudistajan. Tuolla asialla viittaan erääseen “Anna O”hon, joka Sigmund Freudin potilaana ikään kuin uudistui, ja hänestä tuli tehokas yhteiskunnallinen uudistaja. Tuolloin kyllä ihmiset mielellään käsittelevät tilastoja niin, että tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia, ja suutari pysyköön lestissään, eikä psykiatrisilla potilailla ole oikeutta palata yhteiskuntaan. Tuolloin unohdetaan se, että tällaiset tapaukset motivoivat nimenomaan Sigmund Freudin kaltaisia huippuja tutkimaan sekä kehittämään uusia tapoja kuntouttaa potilaita.

Mutta sitten kun sitten lähdetään puhumaan Helsinki Pridestä, niin kuten alussa kirjoitin, niin tällaisia tapahtumia tarvitaan myös siksi, että ymmärretään se, että jokainen ihminen maailmassa on jollain tapaa erilainen kuin muut. Se että joku Jammu Siltavuoren kaltainen ihminen on tehnyt kauheita asioita ei varmaan ole tapaus, mitä pitäisi mitenkään erityisesti yleistää. Eli suurin osa edes pedofiileistä ei ole Jammu Siltavuoren kaltaisia.

Kun puhutaan negatiivisista asioista, niin kyllä ihmetyttää, miten niitä voidaan surutta käyttää yleistämiseen. Mutta tietenkin kun esimerkiksi joku sattuu joskus muuttumaan psykiatrisesta potilaasta Anna O:n tapaan, niin silloin kyse onkin “vain jostain yksittäisestä tapauksesta”. Eli miksi kaikki maailman seksuaaliset vähemmistöt niputetaan joidenkin yksittäisten negatiivisten tapausten mukaan, mutta jos vaikka puhutaan sellaisista asioista, kuin ihmisen oikeudesta kantaa aseita, niin silloin sellaiset massamurhaajat ovatkin vain yksittäistapauksia.

Olisiko meidän ehkä mietittävä sitä, että onko joku asia sitten mennyt väärin, kun lehdistö juhlallisesti ilmoittaa jonkun ihmisen olevan esimerkiksi mielenterveyspotilas, vaikka asian pitäisi ainakin lain mukaan olla salainen, mutta ehkä näillä toimittajilla on sitten joku lähde jossain psykiatrin vastaanotolla, kun niin nopeasti saavat nuo diagnoosit tietoonsa.

Kun puhutaan diagnoosista, joka on tehty ilmeisesti pari tuntia tapahtuman jälkeen, niin silloin voidaan kyllä kysyä suoraan, että onko kyseessä edes oikeasti ihminen, jolle on tehty mitään diagnoosia, kun se niin nopeasti on tullut lehdistön tietoon? Tai sitten jokainen tappo, mikä suomessa tai maailmalla tapahtuu on jonkun psykiatrisen potilaan tekemä, tai ainakin näissä hyvin ikävissä tapauksissa korostetaan aina jostain syystä sitä, millainen mielenterveys tapaus tämäkin tekijä oli. Eikä edes kysytä sitä, että onko hän käynyt hoidossa?

Mutta samaan aikaan esimerkiksi poliisimies, joka on saanut 13 vuoden tuomion huumekaupoista onkin jo sitten vapaa kulkemaan, ennen kuin hän on edes päässyt istumaan tuomiotaan. Eli kyseessä on ilmeisesti jotenkin väkivallaton huumekauppias, joka ei koskaan ole edes ketään käskenyt periä saatavia väkivalloin.

Onko lihavuus aina ihmisen oma valinta?

Onko lihavuus aina ihmisen oma valinta?

Kun tätä seuraavaa tekstiä luette, niin se mitä siinä lukee, saattaa tuntua hyvin pahalta. Eli lihavuus ei ole aina ihmisen oma vika, vaikka niin halutaan välillä uskoa. Tutkijan työ on pikkutarkkaa todisteiden sekä dokumenttien tarkastelua, eikä kyseinen työ sovi aivan jokaiselle ihmiselle.

Me kaikki haluamme olla joskus väärässä, ja toivoa että jonkun asian takana ei ole rikosta. Mutta tutkijoiden työnä on selvittää asioita myös silloin, kun ne eivät ketään miellytä. Joten tässä vaiheessa sanon, että tällaisissa tapauksissa, mitä seuraavassa tekstissä kuvataan on tutkijan selvitettävä se, miksi henkilö istuu kotonaan, ja polttaa tupakkaa ketjussa?

Onko henkilön tarkoitus ehkä rangaista itseään jostain asiasta, jolle hän ei ehkä ole todellisuudessa voinut mitään? Vai onko hänen elämänsä valopilkku sitten se savuke, joka palaa aina hänen kädessään? Eli miksi ihminen on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että hän ei enää kykene mitään muuta tekemään kuin syömään sekä polttamaan ketjussa tupakkaa?

Tai miksi joku jää neljän seinän sisälle ja syö itsensä kuoliaaksi, vaikka ennen on ollut kovin urheilullinen? Eli tutkijan tehtävä on selvittää se, mikä on syynä tällaiseen negatiiviseen elämäntapamuutokseen, joka vie ihmisen melko varmasti ennenaikaiseen hautaan. Ja vaikka tämä henkilö olisi muiden mielestä hyvinkin negatiivinen ihminen, niin silloin kuitenkin pitää muistaa, että joku ehkä hyvinkin traumaattinen kokemus on saattanut tehdä hänestä negatiivisen ihmisen.

Tässä kirjoituksessa käsitellään lihavuutta lähinnä psykosomaattisten vaivojen eli pelkotilojen näkökulmasta. Tietenkin esimerkiksi tietyt kipu- ja psyykenlääkkeet saattavat aiheuttaa sen, että henkilö alkaa syödä ikään kuin holtittomasti. Syy tähän on se, että erityisesti opiaatteja ja puudutteita sisältävät lääkkeet voivat aiheuttaa vatsalaukun puutumista. Tuolloin ihminen saattaa ruveta syömään valtavia annoksia ruokaa.

Lihominen on asia, mikä aina välillä nousee puheenaiheeksi, ja kun keskustellaan siitä mistä lihominen johtuu, niin syynä siihen on yksinkertaisesti liika syöminen suhteessa liikuntaan. Joskus syy siihen, miksi henkilö ei ikään kuin osaa syödä oikein johtuu siitä, että hän on lapsena tai nuorena kokenut voimakasta ahdistusta jossain liikuntatapahtumassa saattaa johtaa siihen, että henkilö alkaa pelätä liikuntaa kokonaisuudessaan.

Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että lihavuus ei kuulu länsimaiseen kulttuuriin ainakaan tällä hetkellä. Sen takia se, että ihminen ei yllättäen enää liiku tarpeeksi pitäisi selvittää jossain, koska omaan kotiin linnoittautuminen saattaa olla merkki esimerkiksi voimakkaasta pelkotilasta, mikä liittyy ulos menemiseen.

Tietenkin aina välillä käy niin, että ihminen lihoo jonkun sairauden tai siihen kuuluvan lääkityksen takia, mutta jos lihomisen syy ei ole lääkityksessä, ja ihminen on aina ennen halunnut käydä ulkona ja ollut urheilullinen, niin silloin saattaa syynä lihavuuteen olla esimerkiksi pelkotila. Se mikä aiheuttaa pelkotilan saattaa olla esimerkiksi pahoinpitely tai voimakas uhkaus. Tai sitten henkilö on nähnyt jotain sellaista, mikä aiheuttaa niin sanotun traumaattisen stressireaktion.

Eli jostain syystä ihminen ei enää ole uskaltanut käydä vanhalla punttisalillaan tai jostain on jäänyt suuri osa liikunnasta pois kuvioista. Tuolloin kannattaa asiasta puhua hyvin vakavasti jonkun ihmisen kanssa, koska jos esimerkiksi ihmisen tärkeä liikuntaharrastus jää pois, ja hän alkaa lihoa voimakkaasti, niin tuolloin voi syynä olla esimerkiksi uhkailu, mitä tuollainen näennäisesti ilman syytä lihova henkilö on kokenut, tai sitten tuota henkilöä on syrjitty jossain paikassa.

Silloin voi into liikuntaan laskea huomattavasti, ja tuolloin kyseessä voi olla oikea rikos, mistä pitäisi käydä ilmoittamassa poliisille. Eli jos ihminen on pahoinpidelty esimerkiksi tutulla lenkkipolulla, niin silloin saattaa into lähteä ulos olla erittäin laimeaa. Ja yleensä pahoinpitely tai muu vastaava toiminta paljastuu sen kautta, että henkilö ikään kuin linnoittautuu kotiinsa

Ilmastosta sekä erityisesti lentämisestä, eli miksi lentäminen on niin lähellä ihmisten sydäntä?

Ilmastosta sekä erityisesti lentämisestä, eli miksi lentäminen on niin lähellä ihmisten sydäntä?

Lentomatkustaminen tuntuu olevan lähellä joidenkin ihmisten sydäntä, kun kaikkea älylaitteiden sekä muiden matkustusmuotojen kuten Interrail-matkojen päästöjä verrataan nimenomaan lentomatkustamiseen. Samoin esimerkiksi virkamiesten matkojen hintoja on verrattu niin, että niissä suositaan lentomatkustamista. Joten miksi näin on?

Jos ajatellaan henkilöä, joka käy kerran vuodessa lomalla jossain Kanarialla, niin silloin hänen kohdallaan henkilökohtainen lentomatkustaminen varmasti aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin normaali elämä, ja se minua hiukan myös on ihmetyttäny, että miksi esimerkiksi betonin tuotannosta syntyvää hiilidioksidin määrää on tietenkin verrattu lentomatkustamiseen?

Mikäli lentäminen on oikeasti niin kauhean mukavaa, niin varmasti syynä siihen ovat erilaiset turvatarkastukset ja muut mukavuudet, mutta kun ajatellaan esimerkiksi juuri Interrail-matkaa, niin siinä yleensä motiivina on halu nähdä Eurooppaa. Eli tuolloin näkee myös muuta kuin vain sen kohteena olevan kaupungin, ja se on ihan mukava kokemus, muuten paitsi että niskat tulevat kipeäksi.

Mutta joskus mietin sitä, että mitä jos joku ihminen valitsee laivan, junan tai bussin siksi, että hän on vainoharhainen. Tai ehkä joku kokemus tuolla lentokoneessa on saanut henkilön siirtymään muiden liikennevälineiden käyttäjäksi. 

Jos mietitään sitä, että mistä syystä esimerkiksi joku hiukan nuhjuisen oloinen nuori saattaa valita laivan tai junan sekä bussin matkantekovälineeksi saattaa joskus johtua siitä, että tietyt ihmiset pelkäävät noita lentokenttien turvatarkastuksia. Jos minulla sattuisi olemaan esimerkiksi riitoja joidenkin lainvalvojien kanssa, niin silloin varmasti en käyttäisi tuota lentokonetta, koska siellä voidaan henkilö ohjata hyvin helposti ylimääräiseen turvatarkastukseen.

Eli mikäli sattuisin käyttämään jotain muuta välinettä matkustamiseen, niin silloin en ehkä saisi kohdata niitä kaikkia mukavia asioita, joita joku ihminen voi minulle järjestää soittamalla poliisiasemalle nimissäni jotain uhkauksia. Mutta ehkä nämä kaksi viimeistä kappaletta ovat sellaista vainoharhaista pohdintaa asiasta, mikä ei ehkä ole niitä suurimpia ongelmia maailmassa.

https://yle.fi/uutiset/3-10832413