keskiviikko 1. heinäkuuta 2026

Onko hierarkkinen rotuoppi eli tieteelliseen kaapuun puettu rasismi osoitus huonosta omatunnosta?




 Hierarkkinen rotuoppi jakaa ihmiset syntyperänsä perusteella eri tasoihin. 

Se että pseudotieteen levittäjä on muuten tunnustettu tiedemies tekee pseudotieteestä erityisen vaarallisen. Eli esimerkiksi rotuoppi on sellaista pseudotiedettä, jota on levitetty muuten tunnustettujen tiedemiesten toimesta. Kyseessä on siis eräänlainen politisoitu näennäistiede, jonka avulla on perustelu sekä orjuutta, että kansojen historian poistamista pakkokollektivisoinnin nimissä. Samoin erityisesti natsien omaksumalla hierarkisella rotuopilla on perusteltu myös muita kansanmurhia kuin vain holokaustia eli juutalaisten massamurhaa natsien toimesta. 

Natsien rotuopin tai rotuhierarkian  mukaaan toiset kansat ovat alempiarvoisia kuin toiset. Ja natsien rotuopilla on kauas menneisyyteen ulottuvat juuret. Tuon opin rakentaminen alkoi kauan ennen Hitleriä. Se alkoi kauan ennen kuin Kaarle Suuri nousi Frankkien valtakunnan valtaistuimelle. Eli sen juuret ovat Kreikan kaupunkivaltioiden ajassa, jolloin kreikkalaiset nimittivät vihollisiaan “barbaareiksi”. Tarkoitus oli osoittaa vastustajille oman aatemaailman sekä oman aseman ylemmyys. Eli armeijat suojelivat tuolloin Kreikan sivistystä barbaareita vastaan. Aivan kuten Hitler myöhemmin perusteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Samoin panslavistinen liike katsoo slaavilaiset kansat muita paremmiksi. 


Ja paras niistä kansoista on tietenkin  Venäjä. Voidaan sanoa että panslavistinen liike syntyi vastavoimaksi länsimaisia asenteita kohtaan. Eli aikoinaan Hitler kopioi itselleen paljon panslavistien ja heidän liikkeensä ajatuksia. Hän vain vaihtoi keskuksessa olevan valtion paikalle Saksan ja korvasi sanan slaavilaiset kansa sanalla “arjalainen”. Venäjän tsaarin perustaman panslavistisen liikkeen johtava ajatus on se, että muut slaavilaiset kansat vain odottavat pääsyä “Äiti-Venäjän yhryteen”. Ja muut kansat sitten vain odottavat sitä, että ne slaavilaistetaan, mikä johti esimerkiksi vuoden 1900 Kielimanifestiin. 

Oma kieli on jokaisen kansan sielu. Jos kieltä ei voida käyttää missään, niin kieli kuolee. Sen mukana kuolee kansan perimätieto eli kansan sielu. Ja kielimanifestin tarkoitus oli tietenkin tuhota suomen ja ruotsin kieli suuriruhtinaskunnasta. Eli kansallistunnon ydin olisi tuolloin revitty pois, ja korvattu venäläisillä tavoilla sekä venäjän kielellä. 

Tuolloin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov asetti asetuksen jonka mukaan virastoissa siirryttäisiin käyttämään pelkästään Venäjää asiointi kielenä. Ja se olisi merkinnyt lopulta Suomen kielen tuhoa. Tuon asetuksen ideointi saattoi tapahtua tsaari Nikolai II toimesta. Mutta tietenkin hän oli taustalla hyvin pidättyväinen, koska jos tuo manifesti aiheuttaisi ongelmia, niin silloin Bobrikov olisi ollut oiva syntipukki. Bobrikov ammuttiin Senaatin portaikossa Eugen Schaumanin toimesta vuonna 1904, 

Mikä päätti kielimanifestin noudattamisen. Siis manifesti kumottiin vuotta myöhemmin. Mutta myöhemmin se aiheutti myös sen, että Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917.  Bobrikovin suuret valtaoikeudet olivat tietenkin tarkoitettu tsaarin kilveksi. Jos asiat olisivat menneet mönkään, niin syyt olisi ottanut päälleen Bobrikov. Ja Bobrikovin etunimi “Nikolai” tietenkin olisi tehnyt mahdolliseksi väittää, että Nikolai olisi tarkoittanut Bobrikovia eikä tsaari Nikolai IIt:a. 

“Mutta mistä suomalaiset epäilivät Tsaarin olleen tuon manifestin ideoija. “Kielimanifesti otettiin Suomessa tyrmistyksellä vastaan. Senaatti esitti sitä muutettavaksi, ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Sten Carl Tudeer ja senaattori Waldemar Eneberg matkustivat Pietariin neuvottelemaan asiasta, mutta Nikolai II hylkäsi muutosesityksen. Senaatti julkaisi laittomana pidetyn manifestin päätettyään asiasta äänin 12–6. Julkaisua vastustaneet kuusi perustuslaillista senaattoria erosivat pian tämän jälkeen ja julkaisua kannattanut Tudeer muutamaa viikkoa myöhemmin. Myös joukko aatelissäädyn valtiopäivämiehiä laati keisarille osoitetun vastalausekirjelmän, mutta von Plehwe kieltäytyi toimittamasta sitä keisarille.” (Wikipedia, Kielimanifesti)


Siis olisiko Von Plehwe oikeasti uskaltanut jättää viemättä senaatin kirjettä tsaarille, ellei hänellä olisi ollut tsaarin nimenomaista käskyä toimia kuten hän toimi? 


Gustav Retzius uskoi suomalaisten olevan ruotsalaisia alempiarvoisia. Tuon 1800-luvun antropologin käsitykset suomalaisista muistetaan erittäin hyvin. Mitä jos Gustav Retzius olisi sanonut esimerkiksi saamelaisia tai afrikkalaisia vähempi arvoisiksi ihmisiksi? Tuo näkemys oli erittäin yleinen 1800-luvun Euroopassa. Vähemmistöistä sekä kaukaisista maista kotoisin olevista ihmisistä etsittiin kilpaa vikoja. Ja ainoa syy miksi päivittelemme Retziuksen toimintaa, eli sitä että hän vei kalloja suomalaisten haudoista Tukholmaan tutkittavaksi on ollut asia, joka muistetaan aina välillä erittäin tarkasti. Sitä että useita erilaisia hauta-esineitä ja kalloja vietiin esimerkiksi afrikkalaisista haudoista tai intiaanien haudoista aivan järjettömiä määriä. 

Rotuoppi: ajatus siitä että toinen on alempiarvoinen syntyi ehkä siitä, että jotkut halusivat turruttaa omaatuntoaan. Sen melkein lopullinen malli syntyi 1800-luvun katovuosien aikaan. Tai katovuodet ainakin muokkasivat esimerkiksi sellaisten tiedemiesten kuten Axel Olof Freudenthalin ja Gustaf Retziuksen ajattelutapaa. Mutta se ei tee tuosta tavasta arvottaa ihmisiä heidän syntyperänsä mukaan yhtään sen kauniimpaa. Eli tässä tietenkin yritän ymmärtää heitä. Mutta en voi heidän ajatusmaailmaansa hyväksyä. Mutta kuten aina välillä lehdistä saamme lukea, niin Retziuksen ja Freudenthalin ajatukset muovaavat jotenkin vieläkin yhteiskuntaamme. 

Eli nykyaikainen rasismi on tuon 1800-luvulla syntyneen rotuopin perillinen. Vaikka rasismin juuret ovat paljon pidemmällä. Kuin noissa kahdessa 1800 luvulla vaikuttaneeseen antopologissa.  Ja rasismi on aina tarjonnut oikeutuksen sotiin ja muuhun väkivaltaan. Sen juuret ovat muinaisessa Kreikassa. Ja myöhemmin rasismia on käytetty myös esimerkiksi orjuuden hyväksyttämiseen. Rotuoppi eli tieteelliseksi puettu rasismi kehitettiin perustelemaan orjuuttamista. Ja rotuoppi antoi tietenkin orjien omistajille asian jolla he voivat turruttaa omaatuntoaan. He perustelivat tuon julman ihmiskaupan sekä väkivallan sillä, että he “opettivat isoja lapsia tavoille”. 

Rasismin tarkoitus oli myös esimerkiksi luoda railoja yhteiskunnan eri osien välille. Eli hallitsijat korostivat tuolloin 1800- luvulla alamaistensa eriarvoisuutta, jotta he eivät kapinoi häntä vastaan. Ja tietenkin railo suomalaisten ja ruotsalaisten välillä oli myös tsaarille mieleen. 

Yleensä Suomea ei ajatella siirtomaana, Mutta myös suuriruhtinaskunnassa käytettiin samoja menetelmiä, kuin siirtomaissa. Hallitsija asettui pienen vähemmistön puolelle, ja sitten asiat jaettiin siten, että tuo vähemmistö piti hallinnassaan aseita. Samoin niin sanottuihin korkeampiin ammatteihin, kuten lääketieteelliseen tiedekuntaan oli pääsy vain tuolla pienellä vähemmistöllä. Tuon vähemmistön piti tietenkin ajatella sitä, että enemmistö eli rahvas oli jotenkin alempaa kastia. Ja siksi esimerkiksi Suomen aatelistossa oli ruotsinkielisillä suuri enemmistö. 

Korkeammat upseerin ja muut virat jaettiin noille aatelisille, jotka asuivat omissa kartanoissaan vailla yhryttä ympäröivään yhteiskuntaan. Heille kerrottiin jatkuvasti tarinoita siitä, miten barbaarisia tai sivistymättömiä ja raakoja nuo tavalliset ihmiset olivat. Segregaatio takasi eripuran, joka teki maan hallinnasta helppoa. Se takasi myös molemminpuolisen skisman, jota sitten ruokittiin kaikin tavoin esimerkiksi korostamalla vähemmistön asemaa. Tietenkin korkeimmat virat olivat varattuina venäläisille. Mutta ruotsalaisten syyksi voidaan laittaa esimerkiksi liiallinen verotus. Eli kaikki ikävät virat jotka näkyivät kansalle olivat tietenkin ruotsinkielisten hallussa. Näin Venäjän tsaari takasi sen, että kansa piti hänestä.

 

“Retzius teki kesällä 1873 tutkimusretken Suomeen voidakseen todistaa isänsä teorian, jonka mukaan suomalaiset kuuluivat vähemmän kehittyneeseen lyhytkalloiseen mongolidiseen rotuun eivätkä samaan pitkäkalloiseen germaaniseen rotuun kuin ruotsalaiset ja muut pohjoismaalaiset.” (Wikipedia, Gustaf Retzius)


Voidaan ajatella että Venäjän keisarikunta ruokki Retziuksen sekä Freudenthalin kaltaisten miesten ajatuksia. Nimittäin tsaari varmaan tiesi mitä ihmiset ajattelivat noista sanoista, että suomalaiset olisivat alempiarvoisia kuin ruotsalaiset. Ja tällaisten lausuntojen ja käsitysten levittämisen tarkoitus oli ehkä se, että niiden avulla voitiin lyödä kiilaa eri yhteiskunnan osien välille. 

Rotuoppi ei enää nykyään ole niin sanottua hyväksyttävää tiedettä, mutta samalla me välillä huomaamme Retziuksen sekä Freudenthalin varjot seinillä. Sanotaan että jos Retzius sekä Freudenthal eivät olisi sanoneet suomalaisia alempiarvoiseksi ruotsalaisiin nähden, niin emme sitten muistaisi heidän nimiään. He olivat molemmat hyvin arvostettuja tiedemiehiä. He ovat tehneet paljon tunnustettua tieteellistä työtä. Mutta rotuoppi on tahrinut heidän maineensa. Ja juuri nämä kaksi miestä  ja heidän kaltaisensa tekevät rotuopista, jota ajetaan tieteen nimissä erittäin vaarallisia. Eli ihmisten pitäisi osata erottaa erilaiset tutkimukset toisistaan. Eli vaikka yksi tutkimus olisi hyvätasoinen, niin toinen voi olla täydellistä pseudotiedettä.  

Kun politiikka ohjaa tiedettä, niin silloin puhutaan siitä, miten paljon esimerkiksi yliopistot tarjoavat selkänojaa ihmisille, jotka osaavat valita “oikeita” kohteita rahoitukselle. Siis oikea kohde voidaan määritellä siten, että se tukee jonkun ihmisen ajatusmaailmaa. Tai siten se voidaan valita siten, että se tukee niitä puheita, joita poliitikko on pitänyt. Tiedemiehiä syytetään aina siitä, että he ovat jotenkin erillään todellisuudesta. Tai että tiedemiehet eivät osaa valita tutkimuskohteita siten, että ne hyödyttävät veronmaksajia. Kyseessä on silloin käsite, joka nostaa veronmaksajat suoraan samalle tasolle kuin esimerkiksi lautamiehet tai valamiehet ovat ainakin amerikkalaisessa oikeudenkäynti sarjoissa.

He arvioivat ikään kuin valamiehistön mallikoina  sitä, että onko joku tutkimuskohde sellainen että, sen voidaan katsoa olevan muuta kuin veronmaksajien rahojen tuhlaamista. Kuten Urho Kekkonen, tasavallan presidentti suoraan sanoi, niin “kyllä kansa tietää”. Kansaa edustavan poliitikon tehtävä on siis tietenkin myös valvoa kansan etua, ja kieltää tutkimukset, joiden rahoitusta hän pitää rahan tuhlaamisena. Mutta kun puhutaan kansan tiedosta, eli kansa tietää asioista parhaiten, niin tietenkin voimme kysyä, että “mitä kansa tiesi”? 

Tai mistä kansa sai tietonsa? Kansa tietää vain sen, mitä kansalle kerrotaan. Jokaisella ihmisellä on maailmassa oikeus mielipiteeseen. Jokaisella ihmisellä on myös oma mielipide kaikista asioista. Ja tietenkin jokaisen poliitikon tulee myös ajatella sitä, että he miellyttävät äänestäjiään. Kun sitten lehdet täyttyvät kirjoituksista siitä, miten kaiken maailman kesäseurat, uskonto sekä erilaiset isänmaallisuuden palolla itseään markkinoivat liikkeet ovat kasvattaneet suosiotaan, niin se tietenkin kannustaa poliitikkoja hakemaan suosiota ja ääniä noista liikkeistä. 

Kriittisesti eli kielteisesti ulkomaalaisiin, EU hun sekä erilaisiin vähemmistöihin suhtautuvat tahot varmasti saavat noista jutuista lisää tuulta purjeisiin. Ja tuon takia poliitikot varmaan haluavat osoittaa rohkeutta, eli miellyttää noita tahoja. Joten varmaan sen kautta sitten saadaan sitten taas ääniä, kun ministerinä osoitetaan rohkeutta poistaa tutkimuksia, joita sitten suoraan voidaan katsoa vaikuttavan negatiivisesti siihen, miten tietyt piirit tukevat poliittisia päättäjiä. Mutta siis poliittinen ja taloudellinen ohjaus, mitä tieteen tekemiseen käytetään on yleensä sellaista, että ihmisten tunteisiin vedotaan monissa asioissa. Jos tutkimus alistetaan palvelemaan ideologiaa, niin silloin olemme sellaisella tiellä, mikä on muutamia kertoja aiheuttanut jopa kansanmurhia. 

Kun meillä kiistellään esimerkiksi sian kivesten poistamisesta, niin kukaan ei ole vieläkään muistanut puhua siitä, miten ainakin ennen mielenterveyspotilaita pakkosteriloitiin. Syynä oli se, että haluttiin estää “ei toivotun perimän leviäminen”. 

Mutta kuinka paljon esimerkiksi 1800-luvun katovuodet vaikuttivat rotuopin syntyyn? Eli onko mahdollista että  parivaljakko  Retzius sekä Freudenthal turruttivat omatuntoaan siitä, että he olivat ehkä jättäneet toisia kuolemaan nälkään katovuosien aikaan, sillä että ajattelivat kuolleiden olevan alempaa rotua. 

Ja ehkä he ajattelivat että nälkä “puhdistaa yhteiskunnan”. Ehkä tuo ajatus alemmista roduista sai jalansijaa siksi, että isännät eivät ehkä olleet antaneet ruokaa kerjäläisille, jotka ehkä olivat sitten vähän ajan päästä kuolleet. Ja sitten rotuoppi tarjosi mahdollisuuden turruttaa omaa omatuntoa. 

Kun 1800-luvun Gustaf Retzius ruotsalainen tiedemies halusi osoittaa suomalaisten olevan ruotsalaisia alempi kansa, niin hän käytti silloin erästä kalloa todistaakseen tämän asian. Tuolloin 1870-luvulla uskottiin yleisesti rotuoppiin. Mutta Retzius jättää varjoonsa erään suomenruotsalaisen Axel Olof Freudenthalin. Tuo mies uskoi myös suomalaisten olevan alempaa rotua. Ja se mikä tekee näistä kahdesta miehestä vaarallisia on se, että he olivat tunnustettuja tutkijoita. Freudenthalin sekä Retziuksen titteli oli antropologi. 


“Axel Olof (A. O.) Freudenthal 12. joulukuuta 1836 Siuntio – 2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä. Hän oli Helsingin yliopiston muinaispohjoismaisen kielen ja antikviteettien dosentti vuodesta 1866 sekä ruotsin kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori vuosina 1878–1904.Freudenthal edisti merkittävästi Suomen ja Viron ruotsalaismurteiden tutkimusta. Hän harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen.” (Wikipedia, Axel Olof Freudenthal)

“Magnus Gustaf Retzius (17. lokakuuta 1842 Tukholma – 21. heinäkuuta 1919 Tukholma) oli ruotsalainen anatomi, biologinen antropologi, Karoliinisen instituutin professori ja sanomalehti Aftonbladetin omistaja ja päätoimittaja. Hän oli monipuolinen tutkija, jonka merkittävimmät tutkimukset liittyvät hermojärjestelmän histologiaan. Suomessa Retzius tunnetaan vuonna 1873 Suomeen tekemästään tutkimusretkestä, jonka yhteydessä hän keräsi kymmeniä suomalaisten pääkalloja rotututkimuksiaan varten. (Wikipedia, Gustaf Retzius)


Se mikä tekee tällaisista miehistä erityisen vaarallisia on se, että he tekivät pääosin hyvää työtä. Heidän toimintansa teki heistä uskottavia. Ja juuri tämä muu tuotanto teki rotuopista hyvin uskottavan tuntuista tiedettä. Mutta miksi nuo miehet halusivat uskoa toista kieltä puhuvien ihmisten olevan heitä alempiarvoisia? Juuri se ajatus että toinen ihminen on etnisen taustansa takia kykenemätön johonkin toimintaan hivelee joidenkin toisten itsetuntoa. Millaisen vaikutuksen ajatus siitä, että saisi jo lapsena pitää toista ihmistä orjana tai leluna? 

Saattaa olla että noiden kahden miehen toimintaa ohjasi segregaatio. He saattoivat elää hyvin eristettyä elämää. Ja sen takia he ehkä alkoivat radikalisoitua. Se että he olivat tunnustettuja tieteen tekijöitä sai aikaan sen, että ihmiset uskoivat myös rotuopin olevan oikein. 

Jos ajatellaan Retziuksen sekä Freudenthalin toimintaa, niin saattaa olla että siihen vaikuttivat myös esimerkiksi Suomen sekä Ruotsin katovuodet. Katovuodet tai nälkävuodet  kestivät Suomessa vuodesta 1866 vuoteen 1868. Ja Ruotsissa katovuodet kestivät vuodesta 1867 vuoteen 1869. Nuo vuodet olivat hyvin raskaita. Ja pelkästään Suomessa kuoli noin 150 000- 250 000 ihmistä nälkään. Ruotsissa kuolleita oli noin 10 000. Se miten noita kuolleita lasketaan sitten tietenkin vaikuttaa siihen, montako kuollutta katovuodet aiheutti. Eli lasketaanko tauteihin kuolleet ihmiset katovuosien uhreiksi vai ei vaikuttaa lukuun, joka esitetään historiankirjoissa. 

Rotuopin muotoutuminen saattoi olla seurausta Retziuksen sekä Freudenthalin traumoista, jotka muodostuivat noiden 1800-luvun nälkävuosien aikana. Eli rotuoppi tietenkin antoi mahdollisuuden valita niitä, joita kannatti pelastaa. Ja ehkä Retzius ja Freudenthal olivat niitä etuoikeutettuja, joilla oli mahdollisuus hankkia elintarvikkeita vaikka muilla ei niitä ole. Ja ehkä he perustelivat omaa elintasoaan ja turruttivat omaatuntoaan sillä, että he ajattelivat nälkään ja tauteihin kuolevien olevan jotenkin “ali ihmisiä”. 

Retziuksen kohdalla hänen asemansa lääkärinä tietenkin takasi hyvän aseman, koska varsinkin leikkaavien lääkäreiden tuli olla hyvässä kunnossa. Niin hänelle varmaaan varattiin ruokaa, vaikka sitä ei muualla ollut. Ja ehkä nuo herrat ajattelivat darvinistiseen malliin sitä, että nuo nälkävuodet ikään kuin puhdistivat yhteiskuntaa. Tai sitten he ehkä  toistelevat tuota mantraa. Tuota ajatusta toisten alemmasta ihmisarvosta itselleen, koska he halusivat turruttaa omaatuntoaan. 


Eli määräsikö esimerkiksi Hitlerin ajan Saksan asevoimien johto juutalaisia mieluummin tiettyihin hyökkäyksiin kuin muita? Eli onko Hitlerin raivo ja viha peräisin siitä, että hän halusi myös turruttaa omaatuntoaan? Armeijassa pienikin ero voi aiheuttaa syrjintää. Ja sodassa syrjintä voi johtaa seurauksiin, joita kukaan ei voi edes kuvitella. Erilaisia ihmisiä syrjitään jo peruskoulun pihalla. Joten mitä tuo syrjintä oli esimerkiksi keisarillisen saksan asevoimissa, joissa rasismi ei ollut kiellettyä, eikä trollaamisesta rangaistu mitenkään. 

Monet uskonnolliset ääriliikkeet vetoavat nimenomaan esimerkiksi sisarussarjan ensimmäiseen. Ennen nimen omaan vanhin poika peri isänsä maat. Muut jäivät maalle asumaan vuokra- tai torpparin asemassa. Ja jos sitten vanhin poika saatiin mukaan johonkin herätysliikkeeseen, niin silloin heillä tuon vanhemman sisaruksen kautta oli ote nuorempiin sisaruksiin. Eli jos nuoremmat sisarukset eivät miellyttäneet, niin he saivat lähteä etsimään onneaan muualta. Kenenkään ei omalla maallaan tarvinnut kuunnella asioita, joita hän ei halunnut kuulla. 

Mutta sitten kuten tiedämme, niin herrojen elkeet tarttuvat renkiin. On olemassa niin sanottu “Kapo efekti”. Tuo efekti on saanut nimensä siitä, että keskitysleireillä luottovagit eli “Kapot” olivat usein innokkaimpia hakkaajia, jotka pieksivät muita vankeja säälittä. Samoin esimerkiksi orjaplantaaseilla toinen orja suoritti piiskaamisen. 

Mikäli sanotaan että orjan asema on huonompi kuin kenenkään muun, niin asema huonojen kuninkaana saattaa olla parempi kuin alimman vapaan miehen tai naisen. Siis piiskuri, kuningasrotta tai orjapiiskuri oli tuon ideologian mukaan “isäntäänsä huonompi, mutta hän oli paras 2000 huonosta”. Eli vaikka näkisimme orjuutta, niin meidän pitäisi muistaa se, että orjat eivät olleet oikeasti tasa-arvoisia. Asema luotto-vankina tai luotto-orjana hajotti joukkoa siten, että he eivät kyenneet muodostamaan järjestäytynyttä vastarintaa. 

Ja rotuoppi sitten sai myöhemmin Hitlerin käsissä aikaan sen, että Natsit murhasivat miljoonia ihmisiä Euroopassa. Mutta sitä ennen rotuoppi sai aikaan kansanmurhia siirtomaissa.  Se mikä natsien teot erotti muista eurooppalaisten teoista esimerkiksi Afrikassa oli se, että natsit tekivät tekonsa Euroopassa. 

Eli jos natsit olisivat toimineet Afrikassa, niin heidän tekojaan ei ehkä olisi tuomittu niin ankarasti. Siis rumasti voidaan sanoa, että ihmisten etninen tausta on aiheuttanut sen, että toisiiin kohdistetut rikokset annetaan helpommin anteeksi kuin toisten tekemät vastaavat rikokset. Tuomitaanko holokausti siksi, että se tapahtui Euroopassa? Mutta samasta syystä esimerkiksi Afrikassa tapahtuneet asiat kuten Kongon vapaavaltiossa tapahtuneet asiat olisi pitänyt tuomita. Mutta se että nuo asiat tapahtuivat kaukana Afrikassa ennen Ensimmäistä Maailmansotaa teki niistä pienempiä kuin sen, mitä tapahtui ihmisten ikkunan takana. 

Vaikka muistamme aina tuomita esimerkiksi Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit, niin emme jostain syystä viitsi tuomita samalla tavalla esimerkiksi Shanghain pommitusta. Tai emme ollenkaan muista mainita esimerkiksi Brasiliassa 1930-luvulla tapahtunutta intiaanien vainoamista. Emme muista sitä, miten meillä mielenterveyslain takia ihmisiä steriloitiin siksi, että heillä vain ei ollut kotia. Samaan aikaan kun meillä tälläkin hetkellä kiistellään esimerkiksi siitä, että saako sian kivekset leikata, niin ei ole kovin pitkää aikaa siitä, kun mielenterveyspotilaiden kivekset poistettiin. Tai naisilta munasarjat sitten säteilytettiin.  Ja varsinkin jälkimmäinen asia aiheutti sen, että naiset ja nuoret tytöt altistuivat seksuaaliselle hyväksikäytölle. 

Tai he olivat saamelaisia sekä romaneja. Samoin adoptiot sekä monet muut asiat sitten saavat aikaan sen, että henkilöä voidaan suoraan syrjiä jo heidän syntymästään asti. Rotuoppi ei siis ollut mitenkään vain saksalaisten asia. Vaan myös Venäjän tsaari hyödynsi tuota rotuoppia tai sen muunnelmaa, jonka mukaan Venäjä on pyhä valtio, ja sitä johtaa jumalan valitsema Tsaari. Tuota asiaa ei Venäjän tsaari itse keksinyt, vaan ajatus valtion johdon jumalallisesta alkuperästä on peräisin jostain antiikin Kreikasta. Sen jälkeen sitä ovat menestyksellisesti hyödyntäneet esimerkiksi sellaiset miehet kuten Kaarle Suuri, sekä monet häntä pienemmät hallitsijat. 

Mutta rotuoppi on siis asia mikä eriarvoistaa ihmiselämän. Vaikka me kilpaa juoksimme tuomitsemassa juutalaisiin kohdistetun terrorin, niin emme jostain syystä ole ainakaan kovin usein nähneet mielenosoituksia ainakaan afrikkalaisten puolesta. Se ajatus että joku on etniseltä taustaltaan toista huonompi on se, mikä on aiheuttanut kovan luokan väkivaltaa sekä jopa kansanmurhia. Viha on asia mikä opitaan nuorena. Kun me kilpaa haukumme amerikkalaisia rasisteiksi, niin samalla me etsimme esimerkiksi romaneista sekä muista vähemmistöistä jatkuvasti vikoja. Mikään muu kuin negatiiviset asiat eivät pääse julkisuuteen, kun puhutaan vähemmistöistä. Siis emme ole julkisesti rasisteja. Mutta kuitenkin jokainen jolla on erilainen tausta tai joka on muuten erilainen kohtaa jonkinlaista vihaa tai “kritiikkiä”, kuten on tapana sanoa. 



https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal


https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman


https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Retzius


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielimanifesti


https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_II


https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov



https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet



https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_famine_of_1866%E2%80%931868



https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_famine_of_1867%E2%80%931869


Puhetta politiikasta, tutkimuksista sekä väliinputoamisesta.





Puhuttaessa kolmannen sektorin Sote-palvelujen avustusta koskevista kriteereistä, ministeri Rydman on ensin sanonut, että uudet kriteerit on jo päätetty, ja sitten sen jälkeen hän on ihmetellyt miksi tuollaiset oikeudellisesti sekä poliittisesti sitomattomat asiat ovat saaneet aikaan valtavan kohun? Siis mitä Rydman on sanonut kenellekin, mitä hän on kertonut muille ministereille, ja mitä hallituksessa asioista on ylipäätään puhuttu? Rydmanin kohdalla on todettava se, että kyseessä on ministeri, jonka oletetaan varmasti puhuvan hallituksen nimissä. Hänen pitäisi siis tiedottaa asioista muita ministereitä. Mutta sitten seuraavaksi voidaan kysyä, että mitä muut ministerit ovat tähän asiaan vastanneet? Kuitenkin joka tapauksessa ministeri Rydman on sosiaali ja terveysministeri. 

Hän on siis johtamansa ministeriön ylin työnjohtaja. Tuolloin voidaan sanoa, että Rydmanin sana on käsky, ja jos hän haluaa ministeriön tekevän jotain, niin hänen alaisensa virkamiehet ottavat nuo asiat käskynä toimia tietyllä tavalla, vaikka ne eivät olisi poliittisesti tai juridisesti sitovia. Rydmanin pitäisi kyllä tietää mitä esimiesaseman käyttö ministerinä tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että alaiset noudattavat hänen käskyjään, vaikka ne eivät olisi juridisesti tai poliittisesti sitovia. Ministerinä Rydman on siis antanut alaisilleen käskyn leikata 18 miljoonan euron rahoitusta tutkimuksista jotka on vertaisarvioitu puoleen. 


https://www.is.fi/politiikka/art-2000012105185.html

Eli rahaa on tarjolla tällä hetkellä 9 miljoonaa euroa. Se että Rydman leikkasi yksittäisiä hankkeita on asia, mikä varmasti aiheuttaa kysymyksiä siitä, että miten paljon poliitikot ohjaavat tutkimuksia. Samoin se aiheuttaa kysymyksen siitä, että miten esimerkiksi tutkimuksia rahottavien säätiöiden johtokuntien jäsenten poliittiset sekä muut näkemykset merkitsevät määrärahojen myöntämisessä. Jokaisella ihmisellä maailmassa on jonkinlainen ideologia eli ajatusmaailma. Ja jokaisella ihmisellä maailmassa on myös oma näkemyksensä siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. 


Se miten esimerkiksi tutkimusapurahoja haetaan on joidenkin mielestä hyvinkin sekava. Toiset joutuvat kahlaamaan lupien sekä rahoitushakemusten viidakossa  etsimässä etsimässä rahoittajia omalle projektilleen. Kun taas toiset ohjataan suoraan ministeriöihin, josta sitten rahaa annetaan ilmeisesti melko helposti. Toiset taas saavat kirjoittaa hakemuksia erilaisille säätiöille sormet kipeinä. Ja kun haetaan tutkimuslupia esimerkiksi teemahaastatteluihin, niin silloin edessä on tilanne, missä toisten lupien käsittely kestää. Tai joskus olen kuullut, että niitä on myös  ilmeisesti hylätty, ja silloin on ilmeisesti vedottu johonkin rekisteriin, jossa henkilö määritellään esimerkiksi kyvyttömäksi työskentelemään lasten kanssa. 

Mutta lista noista hylätyistä hakemuksista on liitteessä alla. Eli kuten YLEn uutisessa lukee, niin Rydmanin itsensä hylkäämät hakemukset on tuossa linkin takaa löytyvässä jutussa olevassa listassa tummennettu. 





Loput voitte liukea YLEn uutisesta: https://yle.fi/a/74-20233466


Mutta sitten muutamia yhteiskunnallisia huomioita: Kyseessä on yleistävä kirjoitus. Eli yhtäläisyydet johonkin tiettyyn tapaukseen ovat puhdasta sattumaa. Mutta siis miten rajoittaa yksinoloa, jos toiset eivät ota mukaan joukkoon? 

Mukana oli myös tutkimuksia joita voidaan ehkä jonkun mielestä pitäää mahdollisesti urkintana. Mutta siis tietenkin tuolloin sovelletaan niin sanotusti vapaata tai väljää ajattelutapaa. Mieleen muuten tulee se, että miten vaikeassa työllistymis tilanteessa oleva ylipäätään ylläpitää mitään sosiaalisia suhteita? Tai yritetäänkö heidän työkykyään ylipäätään pitää yllä? Vai onko tavoite ollut enemmänkin siirtää nuo ihmiset suoraaan eläkkeelle rumentamasta tilastoja. Kun he menevät esimerkiksi kuntouttavaan työhön, niin sieltä ei juurikaan kavereita löydy. 

Tai miten paljon palautetta esimerkiksi lastensuojeluyksiköissä pyydetään? Tai siis asiakkaalta joka on ikänsä puolesta vajaavaltainen ei juurikaan pyydetä mitään palautetta. Ehkä joku ei noita asioita edes halua tutkia. Ja jos ajatellaan esimerkiksi lastensuojelun kohdalla tapahtuvia laiminlyöntejä, Niin jos itse olisin vastuussa jonkun lapsen kuolemasta siksi, että päästin hänet viikonlopuksi alkoholisoituneiden vanhempien luokse, niin en tuota asiaa varmaan haluaisi kertoa muille. Alkoholisti tai huumeiden käyttäjä ei toki useinkaan viitsi koulun penkillä istua, koska muualta löytyy parempaa tekemistä. 

Jos olisin katsonut esimerkiksi lastensuojelulaitoksen henkilökunnan väkivaltaista tai välinpitämätöntä toimintaa läpi sormien, niin varmaan minusta olisi mukavampaa laittaa lapset suoraan holhoukseen sekä estää heidän pääsynsä vaikkapa yliopistoon, kun katsella tai kuunnella heidän näkemyksiään siitä, kuinka “Jammu-Setä” vei puskaan ja käytti seksuaalisesti hyväksi. Tai miten häiriintynyt ja ahdistunut nuori suljetaan yksin pimeään huoneeseen, kun häntä sattuu vähän pelottamaan tuo uusi ympäristö. Häiriintyminen on tietenkin hyvä syy estää ihmistä kehittämästä itseään. Niin ei häntä tarvitse enää kuunnella. 

Kun ihminen häiriintyy, niin hän tarvitsee varmaan paljon hoitoa, mutta sitten kuitenkin pitää kysyä, että miksi he ovat häiriintyneitä? Mikäli kotona on päihdeongelmia sekä väkivaltaa, tai muuten varsinkin nuori henkilö on kokenut uhkailua tai vastaavaa, niin se saattaa olla  järkyttävä kokemus. Eli voidaanko mahdollisesti ahdistuneisuutta tai muuta häiriökäyttäytymistä suoraan laittaa ihmisen itsensä syyksi? 

Jos vanhemmat tai muu perheenjäsen käyttää huumeita, niin tilanne voi olla hyvinkin traumaattinen. Jos joka kerran kun ihminen lähtee ulos, ja saa pelätä että tuleeko hän koskaan takaisin, tai jos vanhemmat sanovat ovella käyvänsä ostamassa tupakkaa, ja sitten viipyvät siellä kaksi tai kolme viikkoa, eikä lapsi tiedä missä he ovat, niin tilanne saattaa hiukan ahdistaa. Tai jos pahin kiusaaja on perheen vanhempien parhaan ystävän lapsi, niin silloin varmaan tilanne saattaa muuttua ahdistavaksi.

Jos seitsemän vuotta vanha ensimmäistä luokkaa koulussa käyvä lapsi kokee tilanteen, missä ehkä kuudesluokkalaiset piirittivät hänet ja käyttäytyvät uhkaavasti, niin silloin tilanteesta voi jäädä trauma, joka vaikuttaa lapsen koko kouluaikaan. Eli jos joku istuu kaiket päivät yksin jossain hiekkalaatikolla, niin ehkä syy tuohon yksinäisyyteen pitäisi löytää. Joten päivän kysymys on se, että onko joku vanhempien poikien tai nuorten miesten joukko käynyt kertomassa siitä, mitkä ovat seuraamukset, jos noita heidän joukkonsa henkisesti ja fyysisesti pahoinpitelemiä ihmisiä uskalletaan ottaa mukaan leikkeihin? 

Jos ihmistä ei oteta mukaan mihinkään leikkeihin, niin miten hän sitten voi rajoittaa yksinäisyyttään? Siis yksinäisyys ei ole kenellekään hyväksi. Mutta se että toinen otetaan mukaan vain silloin kun on aivan pakko ei ole myöskään hyväksi. Joskus näkee tapauksia joissa henkilö näyttää kuuluvan kaveripiiriin, mutta hänen roolinsa on todellisuudessa se, että hän kävelee muiden perässä. Saattaa olla että hänelle ei sanota sanaakaan. Tai jos lähdetään esimerkiksi festivaaleille, niin hänet saatetaan kammeta pois kaveripiiristä. Eli kaverit vain katoavat ihmisvilinään. Ja pari halveksivaa silmäystä kertoo siitä millaisten  kukkien halutaan tuossa joukossa kukkivan. Joten mistä johtuu väkivalta ja päihdeongelma?  

Kun ihminen viedään esimerkiksi psykiatriselle osastolle, niin hänet saatetaan sitoa lepositeeseen. Hänen takapuoleensa pistetään injektioneulalla aineita, Joiden vaikutusta tai muita niihin liittyviä asioita ei juurikaan muisteta kertoa. Siinä sitten on mukavaa makailla parin ladonoven kokoiden muskelimiehen seisoessa vieressä. Kyseinen tilanne saattaa ehkä hiukan ahdistaa. 


https://www.is.fi/politiikka/art-2000012105185.html


https://yle.fi/a/74-20233466


Onko hierarkkinen rotuoppi eli tieteelliseen kaapuun puettu rasismi osoitus huonosta omatunnosta?

 Hierarkkinen rotuoppi jakaa ihmiset syntyperänsä perusteella eri tasoihin.  Se että pseudotieteen levittäjä on muuten tunnustettu tiedemies...