Siirry pääsisältöön

33 vuotta sitten Tśhernobylin ydinvoimala räjähti





33 vuotta sitten Tśhernobylin ydinvoimala räjähti 

33 vuotta sitten Tśhernobylin ydinvoimala räjähti, ja silloin muistan nähneeni tämän asian televisiosta. TV oli täynnä uutisia strontiumista ja cesiumista, joten ainakin siitä tuli tietoa, että mitä kaikkea tuolta ydinvoimalasta oli lähtenyt taivaalla, kun sen reaktori oli räjähtänyt. Ehkä silloin itse aloin kiinnostua siitä, mitä kaikkea voikaan tiede sekä tekniikka tehdä, ja ehkä se sitten on saanut aikaan sen, että valitsin sen uran, minkä olen valinnut. Mutta kun ajatellaan sitä, mitä Tśhernobylin ydinvoimala toi ihmisten eteen tuolloin ehkä hyvinkin kauan sitten, niin se toi tiedon siitä, että kaikki mikä on muka "teknisesti varmistettu" saattaa kuitenkin pettää.

Tśhernobylin tapauksen yhteydessä myös se tuli ihmisten tietoon, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Se että asia mitä pidettiin täysin turvallisena lopulta petti toi eteen sen, että myös insinööri saattoi tehdä virheitä. Kun ajatellaan sitä, että ydinvoimaa rakennetaan siksi, että oikein käytettynä se on saasteetonta, niin silloin unohdetaan se, että tuon reaktorin ydinjäte on vaarallista seuraavat miljoona vuotta. Yhden asian Tśhernobyl toi ihmisten mieliin, ja se oli se, että kuinka paljon noita onnettomuuksia sitten on oikeastaan tapahtunut?

Tuolloin tietenkin mieleen tuli se, että kun sotilaita oli komennettu puhdistamaan noita saastuneita alueita, niin heillä toki oli niin sanottu kaasulta suojaava puku päällään, mutta varsinaisia säteilysuojia noissa puvuissa ei ollut. Se mikä sitten tässä onnettomuudessa tuli selväksi, on se, että Neuvostoliitossa saatettiin salata melko suuria asioita, ja silloin kyllä mieleen tuli se, että kuinka paljon tällaisia asioita oikeastaan peiteltiin sekä Neuvostoliitossa että läntisessä maailmassa.

Mutta kun ajatellaan sitä, että Tśhernobyliin epäillään liittyvän jotain sellaista, mitä Neuvostoliiton johto eikä Venäjän johto halua ihmisten tietävän johtuu siitä, että tuo koe, mikä aiheutti onnettomuuden tai ainakin myötävaikutti siihen, että reaktori räjähti tehtiin yöllä. Samoin voimalan outo nimi sai aikaan kysymyksiä siitä, että oliko tuolla voimalassa tuolloin meneillään jotain, mistä ei haluttu ihmisten tietävän? Nimittäin ydinvoimalan nimen olisi pitänyt kai kaiken järjen mukaan olla Pripyatin ydinvoimala.

Tśhernobyl on grafiittihidasteinen RBMK-1000 tyyppinen reaktori, mikä poikkeaa länsimaisesta reaktorityypistä siinä, että RBMK-reaktoreissa polttoaine liikkuu grafiitti harkkojen sisällä, ja grafiitti on suoraan kosketuksissa reaktorin veden kanssa, kun taas länsimaisissa reaktoreissa grafiitti on pakattu teräsputkeen, ja se estää tuon reaktorin hidastimen hajoamisen. RBMK-reaktoreissa polttoaine voidaan vaihtaa reaktorin käydessä. Se tarkoittaa sitä, että tuosta reaktorista voidaan ottaa polttoainesauva pois ilman, että sitä pitää pysäyttää. RBMK-reaktoreita syytetään siitä, että niissä voidaan valmistaa ydinaseisiin sopivaa plutoniumia, mutta niin kyllä voidaan valmistaa myös kaikissa muissa laitoksissa.

Eli siinä mielessä RBMK:ta turhaan parjataan. Eräiden tarinoiden mukaan KGB on joskus valmistanut noissa reaktoreissa radioaktiivista vettä tai altistanut esimerkiksi luoteja tai muita metallisia esineitä, joita sitten on käytetty syövän aiheuttamiseen, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kuitenkin uskotaan että Venäjän sekä USA:n erikoisjoukoilla on hallussaan esimerkiksi plutoniumilla täytettyjä luoteja tai nanokokoisia neutroni pommeja, joissa törmäyksen voimasta aiheutuva fissio tekisi niistä niin voimakkaita, että niillä räjähtää kokonainen talo.

Tuolloin luodin sisäosa olisi päällystetty ohuella kerroksella kultaa, jotta radioaktiivisuutta mittaava sensori ei sitä havaitse, ja ehkä siihen olisi laitettu litium-kappale, jolloin kyseessä olisi ehkä mikrokokoinen ydinase. Se onko tämä totta on jäänyt selvittämättä. Mutta jatkuva salailu sekä se, että Neuvostoliitossa on paljastunut hyvin monia suuria onnettomuuksia esimerkiksi ydinlaitoksissa, mistä ei olla kerrottu varmasti ruokkii hyvin monia erilaisia huhuja tai teorioita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara