Siirry pääsisältöön

Helsinki pridestä sekä syrjinnästä

Helsinki pridestä sekä syrjinnästä

Helsinki Pride oli asia millaisia tarvitaan edelleen. Se että pääministeri osallistui tänään tuohon tapahtumaan on mielestäni hyvä asia, koska vaikka pride on nimellisesti seksuaalivähemmistöjen tapahtuma, niin se kyllä samalla on myös sanoma sitä vastaan, että maailmassa on paljon ihmisiä, joita syrjitään siksi, että he vain sattuvat olemaan erilaisia. Ja sitten tietenkin siihen, että ihminen on muiden mielestä erilainen riittää se, että hän esimerkiksi änkyttää.

Nimittäin se Ihmisiä syrjitään melko erilaisilla perusteilla yhteiskunnassamme. Oikeastaan se vain riittää, että toinen ihminen on erilainen kuin toinen. Samoin se että ihminen ajattelee jostain asioista eri tavalla kuin toinen oikeuttaa syrjimiseen ainakin joidenkin ihmisten mielestä. Eli näistä ihmisistä kaikki, jotka ovat heidän kantaansa vastaan saavat luvan lähteä ja se siitä. Kun puhutaan syrjimisestä, niin syrjinnän uhriksi joutuneen on jostain syystä hirveän vaikea lähteä kertomaan tällaisesta asiasta muille, koska “me itse päätämme siitä, kenen kanssa vietämme aikaa”, ja tietenkin se asia varmaan tuo jokaiselle meistä erittäin huonoja mielikuvia siitä, mitä tapahtuu, jos ihminen ei sitten ole toiselle mieliksi.

Jokainen joka on ollut jossain työyhteisössä tai muussa laitoksessa tietää sen, että välillä eteen tulee tilanne, missä työnjohtaja ikään kuin ottaa sellaisen roolin, että hän saa määrätä kenen kanssa toinen on, ja jos itse satut olemaan eri mieltä tällaisen työnjohtajan kanssa, niin silloin varmasti saat siitä myös kuulla. Eli kun puhutaan vallasta sekä vallan käytöstä, niin silloin saattaa joku, jolla on yhteisössä valtaa käyttää sitä puhtaasti toisten käskyttämiseen.

Kun ajatellaan esimerkiksi Donald Trumpin mielipiteitä siitä, millaisia ihmisiä mielisairaalaan on suljettu, niin hän kutsui näitä ihmisiä eläimiksi. Se sitten varmaan oli asia, mikä miellytti joitakin ihmisiä, koska tällainen sanamuoto sitten oli ikään kuin lehdistön lempilapsena. Se miten lehdistö muuten suhtautuu Trumppiin on erittäin mielenkiintoinen. Kyllä häntä osataan haukkua ja syyllistää, mutta sitten kun eteen tulee tilanne, missä joku henkilö kokee jotenkin tarvetta saada esimies paikalle, niin silloin tuota miestä varmasti osataan kysellä. Ja silloin hänen nimiinsä kyllä vannotaan.

Tässä mieleeni tulee muuten sotapoliisi. Jos esimies joutuu jonkinlaisen vastustamisen kohteeksi, niin silloin tämän järjestön edustajat saadaan paikalle muutamassa sekunnissa. Mutta jos esimies sattuu olemaan esimerkiksi juovuksissa tai muuten käyttäytymään sopimattomasti, niin silloin koko maailmasta ei löydy tuota sotilaallisen kurin valvojaa. Joten tätä tilannetta voidaan kyllä sitten verrata siihen, miten lehtimiehet kohtelevat Donald Trumpia.

Mutta kun ajatellaan sitä, että kun ihminen suljetaan yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä hänessä nähdä kuin negatiivisia asioita, niin se saattaa tehdä hänestä tehokkaan yhteiskunnallisen uudistajan. Tuolla asialla viittaan erääseen “Anna O”hon, joka Sigmund Freudin potilaana ikään kuin uudistui, ja hänestä tuli tehokas yhteiskunnallinen uudistaja. Tuolloin kyllä ihmiset mielellään käsittelevät tilastoja niin, että tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia, ja suutari pysyköön lestissään, eikä psykiatrisilla potilailla ole oikeutta palata yhteiskuntaan. Tuolloin unohdetaan se, että tällaiset tapaukset motivoivat nimenomaan Sigmund Freudin kaltaisia huippuja tutkimaan sekä kehittämään uusia tapoja kuntouttaa potilaita.

Mutta sitten kun sitten lähdetään puhumaan Helsinki Pridestä, niin kuten alussa kirjoitin, niin tällaisia tapahtumia tarvitaan myös siksi, että ymmärretään se, että jokainen ihminen maailmassa on jollain tapaa erilainen kuin muut. Se että joku Jammu Siltavuoren kaltainen ihminen on tehnyt kauheita asioita ei varmaan ole tapaus, mitä pitäisi mitenkään erityisesti yleistää. Eli suurin osa edes pedofiileistä ei ole Jammu Siltavuoren kaltaisia.

Kun puhutaan negatiivisista asioista, niin kyllä ihmetyttää, miten niitä voidaan surutta käyttää yleistämiseen. Mutta tietenkin kun esimerkiksi joku sattuu joskus muuttumaan psykiatrisesta potilaasta Anna O:n tapaan, niin silloin kyse onkin “vain jostain yksittäisestä tapauksesta”. Eli miksi kaikki maailman seksuaaliset vähemmistöt niputetaan joidenkin yksittäisten negatiivisten tapausten mukaan, mutta jos vaikka puhutaan sellaisista asioista, kuin ihmisen oikeudesta kantaa aseita, niin silloin sellaiset massamurhaajat ovatkin vain yksittäistapauksia.

Olisiko meidän ehkä mietittävä sitä, että onko joku asia sitten mennyt väärin, kun lehdistö juhlallisesti ilmoittaa jonkun ihmisen olevan esimerkiksi mielenterveyspotilas, vaikka asian pitäisi ainakin lain mukaan olla salainen, mutta ehkä näillä toimittajilla on sitten joku lähde jossain psykiatrin vastaanotolla, kun niin nopeasti saavat nuo diagnoosit tietoonsa.

Kun puhutaan diagnoosista, joka on tehty ilmeisesti pari tuntia tapahtuman jälkeen, niin silloin voidaan kyllä kysyä suoraan, että onko kyseessä edes oikeasti ihminen, jolle on tehty mitään diagnoosia, kun se niin nopeasti on tullut lehdistön tietoon? Tai sitten jokainen tappo, mikä suomessa tai maailmalla tapahtuu on jonkun psykiatrisen potilaan tekemä, tai ainakin näissä hyvin ikävissä tapauksissa korostetaan aina jostain syystä sitä, millainen mielenterveys tapaus tämäkin tekijä oli. Eikä edes kysytä sitä, että onko hän käynyt hoidossa?

Mutta samaan aikaan esimerkiksi poliisimies, joka on saanut 13 vuoden tuomion huumekaupoista onkin jo sitten vapaa kulkemaan, ennen kuin hän on edes päässyt istumaan tuomiotaan. Eli kyseessä on ilmeisesti jotenkin väkivallaton huumekauppias, joka ei koskaan ole edes ketään käskenyt periä saatavia väkivalloin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara