Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia

Jos ajatellaan sitä, että ilmastonmuutosta torjutaan vaihtamalla fossiiliset polttoaineet sellaisiin energiamuotoihin kuten vetyyn, niin silloin voidaan miettiä sitä, että voisivatko arabimaat alkaa tuottamaan vetyä esimerkiksi aurinkopaneelien avulla, ja tätä polttoainetta voidaan kuljettaa voimaloihin jo olemassa olevan tekniikan avulla. Vedyn palaminen tuottaa jätteeksi vain vettä, ja sitä voidaan tuottaa helposti elektrolyysin avulla. Mutta se kuinka puhdasta energiaa vety todella on riippuu siitä, että kuinka puhdasta sen tuottamiseen käyttävät sähkövirta oikeasti on. 

Vetyä on suunniteltu käytettäväksi uuden sukupolven lentokoneiden polttoaineena, koska sen avulla saadaan paitsi saasteet pois, niin vedyn avulla voidaan rakentaa uusia super tehokkaita lentokoneen moottoreita, joiden avulla saavutetaan helposti 4-10 kertainen äänen nopeus. Samoin esimerkiksi lentotukialus voi tuolloin tuottaa vetyä koneidensa polttoaineeksi, mikä lisää niiden toiminta kapasiteettia. 

Kun mietitään ilmastonmuutoksen ehkäisyä, niin tietenkin jokaisen ihmisen kannattaa miettiä sitä, että yksi pisara luo suuren valtameren. Eli jos jokainen meistä alkaa suosia sellaisia tuotteita, jotka tehdään luonnonmateriaaleista, niin silloin olisi tie kohti ilmastonmuutoksen ehkäisyä jo pitkällä. Mutta sitten mieleen tulee esimerkiksi juuri maatilojen tuottama metaani. 

Metaani on nimittäin myös loistava polttoaine, ja sitä voidaan tuottaa suuria määriä mädättämällä nimenomaan biologista jätettä kuten ulosteita anaerobisissa säiliöissä, joista se voidaan johtaa suoraan polttolaitokseen. Metaanin ongelma on tietenkin hiilidioksidi, jota voidaan puhdistaa erilaisin fysikaalisin menetelmin, joista osa toimii vain suurissa laitoksissa. 

Nimittäin ainakin teoriassa voidaan hiilidioksidi- tai monoksidi molekyyli pirstoa resonanssin avulla, niin että siihen suunnataan joko elektromagneettista säteilyä tai ääntä, joka leikkaa tuon molekyylin hajalle. Ja tietenkin esimerkiksi autoja voidaan varustaa aktiivihiilisuodattimilla, jotka pelkistävät hiiltä pakokaasuista, ja yksi erittäin mielenkiintoinen ajatus olisi se, että pakokaasuja kierrätetään tuollaisen suodatusjärjestelmän kautta, joka puhdistaa ne erottamalla hiilen hapesta. 

Se mitä varten meidän kannattaa ryhtyä toimiin tämän lämpenemistä ongelman kanssa on se, että tietenkin meistä osa joutuu jostain asioista luopumaan. Mutta kuten tiedämme, niin aina voimme odottaa vielä pari vuotta, jos vaikka maapallon lämpötilassa tapahtuisi sellainen tilanne, että esimerkiksi lämpötila saataisiin nousemaan pari astetta, jolloin olisi varmaan helpompi sitten taas lähteä tekemään uusia mietintöjä aiheesta.

Tilanne on vähän sama kuin ylipainon kanssa, eli jos ihminen on ylipainoinen, niin hänen ei varmaan kannata odottaa että paino nousee vielä pari kiloa, koska kaikki tuo ylimääräinen pitää pudottaa pois. Tai tietenkin voimme odottaa pari vuotta, ja sitten samalla muistella sitä, että ilmastonmuutos on globaali ongelma. Jos se saadaan kuriin, niin joukko muitakin ongelmia saadaan hallintaan, mutta toimiin kannattaa ryhtyä nopeasti, koska vitkuttelu saa aikaan ilmaston lämpenemistä. 

Aavikoituminen lisää ihmisten tarvetta muuttaa pois kotiseuduiltaan, ja esimerkiksi vesistöjen saastuminen saa aikaan sen, että ihmisiä muuttaa kaupunkeihin, ja tällainen tilanne tietenkin lisää pakolaisten määrää sekä sitä että radikaalit liikkeet saavat otteen ihmisistä, joilla ei ole mitään koulutusta, ja tietenkin esimerkiksi intialaisten maalaisten ongelmana on juuri kouluttamattomuus. Liika vesimäärä, mikä johtuu sateista sekä jään sulamisesta on pilannut joukon vesistöjä. 

Eli vettä on mutta sitä ei voi käyttää aiheuttaa ongelmia. Ja samoin se että esimerkiksi Himalajan alemmilla rinteillä sataa liikaa saa aikaan sen, että nimenomaan pohjavedet saastuvat. Sama ilmiö pilaa pohjavesiä myös suomessa, joten arvatkaa mitä se sitten merkitsee maassa, missä on kehittymätön infrastruktuuri. Polttavat kesät yhdessä pakokaasujen kanssa tekevät olemisen kaupungeissa sietämättömäksi. Mutta kun vedet saastuvat liikojen sateiden takia, niin silloin maalaiset joutuvat muuttamaan pois kotoaan, ja kaupungissa heitä sitten syrjitään mikä luo ihanteellisen maaperän ääriryhmien agitaattoreille.  

Nuorten syrjäytymisestä eli olisiko yksilömalli parempi kuin kollektiivinen malli?

Nuorten syrjäytymisestä eli olisiko yksilömalli parempi kuin kollektiivinen malli?

Tätä asiaa on tarkasteltu Helsingin yliopiston tutkimuksessa, ja aina välillä puhutaan siitä, että kollektiivinen malli nuorten auttamiseksi tuottaa tulosta paljon paremmin kuin yksilökeskeinen malli. Tässä heti pitää huomauttaa siitä, että kumpaakin mallia tarvitaan, eli pelkistetyt mallit nuorten pahoinvoinnin estämiseksi eivät koskaan toimi.

Tietenkin se että nuoret hyväksytään ryhmänä sekä opetetaan hyväksymään muut, niin silloin tietenkin asiat sujuvat paljon paremmin, ja täysin yksilökeskeiseen malliin ei varmaan yhteiskunnalla ole varaa, mutta kuten kaikki varmaan tietävät, niin massoille suunnatulla avulla saadaan parasta mahdollista apua parhaaseen mahdolliseen hintaan. Mutta ongelma on siinä, että kaikki nuoret tarvitsevat terveen aikuisen mallin.

Tässä sitten kaikki tietenkin ymmärtävät sen, että suurin osa nuorista varmasti pärjää ilman mitään sen suurempaa tukea vierailta ihmisiltä. Yleensä ongelma eivät ole ne niin sanotut suositut nuoret, jotka saavat helposti kavereita, ja jotka osaavat olla toisten kanssa avoimia. Mutta sitten joskus käy niin, että joku nuori elää vailla tervettä aikuisen mallia. Se että nuori ei joutuisi terapiaan tai psykiatriseen sairaalaan on kaikkien hartain toive.

Mutta välillä sitten eteen tulee tilanne, että kaikki karkaa käsistä, ja on vain ryhdyttävä toimiin, jotka on varattu ammatti-ihmisten käyttöön, jotta mitään pahaa ei ainakaan enää pääse tapahtumaan. Tuolloin nuorelle on tehtävä selväksi että vahingollinen käytös ei saa enää päästä jatkumaan. Ja jos jotain pahaa on tehty, niin syy siihen tekoon pitää löytyä, jotta vastaavan teon uusiutuminen voidaan oikeasti estää.

Noissa tapauksissa kotona voi olla tilanne se, että vanhemmat sitten juovat alkoholia sekä käyttävät huumeita, jolloin nuoren mielestä ehkä “parempi paikka” on olla kadulla. Ja sitten tietenkin eteen tulee sellainen ongelma, että miten tällaista nuorta estetään tekemästä rikoksia sekä pilaamasta omaa elämäänsä. Ongelma tällaisessa tapauksessa on se, että nuori etsiytyy joukkoon, missä hän kohtaa sellaisia mielipiteitä, jotka vastaavat hänen omaansa. Silloin kun ihmisen on paha olla, niin hänellä saattaa olla sellainen tapa puhua, mikä ei ole hänelle tavallista.

Tuolloin mieleen tulee joskus lähteä sellaisten ihmisten matkaan, mihin hän haluaa tehdä vaikutuksen. Ja näissä piireissä kaveripiirin vaikutus on sellainen, että se sitten vaikuttaa samalla tavoin kuin happea puhalletaan tuleen. Silloin nuori saattaa omaksua sellaisen roolimallin, mikä vie hänet suoraan kohti vankilaa. Jos syrjäytyminen on ongelma, niin silloin jos joukko ihmisiä lähtee syrjäytymään ryhmänä, niin silloin ongelma on monta kertaa vakavampi kuin normaalisti.

Näin ollen yksilökeskeinen malli olisi varattava niille, jotka todella tarvitsevat apua. Ihmisen ollessa syrjäytymässä olisi tietenkin tärkeää, että kun apua lähdetään antamaan, niin silloin ollaan aivan oikeasti läsnä, ja kuunnellaan myös mitä nuorella on sanottavana. Samoin olisi tärkeää että jos päätetään aloittaa joko lääkinnällinen hoito tai joku muu terapia, niin silloin kaikkein tärkein asia olisi että näitä hoitoja antaa vain sellainen taho, joka on koulutettu antamaan noita hoitoja.

Hoidon onnistumisen kannalta olisi tärkeää, että nuori ymmärtää että hänen pitäisi olla rehellinen sekä siitä, miltä hänestä tuntuu, että myös siitä että mitä huumeita hän on kokeillut tai käyttänyt. Niin saadaan terapiasta paras mahdollinen teho irti.

Ja hänen on myös uskallettava kertoa totuus siitä, että haluaako hän tavata vanhempiaan vai ei, vaikka asia olisi ehkä mahdollisuus hoitaa ilman hänen mielipidettään. Nimittäin tiedän että asia on vaikea, mutta jos nuori sitten päätyy heti takaisin kadulle, niin silloin terapia ei ole toiminut kuten sen olisi pitänyt toimia.

Aloitetun hoidon läpikäyminen niin, että se toteutetaan suunnitelman sekä hoitoa varten annetun ohjeistuksen mukaisesti on äärimmäisen tärkeää. Mutta samoin on muistettava myös kehua nuorta siitä, jos hän on tehnyt jotain positiivista sekä myös onnistunut siinä.

Tietokonepelit ovat uusi kohde sponsoreille

Tietokonepelit ovat uusi kohde sponsoreille

Tietokonepelit ovat tulleet jäädäkseen, ja muuttuneet ammattimaiseksi urheiluksi, joka ehkä tulevaisuudessa muuttuu myös olympialajiksi. Ilmaston lämpeneminen saa aikaan sen, että esimerkiksi latuja ei enää voi käyttää kokonaisvaltaiseen harjoitteluun, joten tämän kautta ajatellen tietokonepelit voisivat olla tulevaisuuden mitalien lähde myös suomalaisille. Pelien tiimoilta markkinoijat saavat jopa miljardien ihmisten kohdeyleisön. Joten sen takia myös sponsorit ovat löytäneet tämän lajin, joka on verraten uusi.

Kun lähdetään tekemään markkinointityötä, niin tietenkin on markkinointia hoitavalle taholle parasta, että he saavat paljon klikkauksia, mutta kuitenkin on huomioitava, että markkinoinnissa tärkeintä olisi se, että asiakas saisi tuotetta myydyksi. Eli kukaan asiakas ei varmaan maksa mielellään siitä, että heidän kotisivunsa saavat klikkauksia, mutta yhtään tuotetta ei kukaan lähde ostamaan, ja tuollainen tilanne saattaa olla hyvin kiusallinen, varsinkin jos vaikka markkinointia hoitava toimisto laskuttaa klikkausten perusteella. Tuollainen suuri klikkausten määrä ei ketään kiinnosta, jos käy niin, että tuote ei mene kaupaksi, ja laskuja sataa postiluukusta tai sähköpostiin. Silloin kyllä varmasti mietitään jossain vaiheessa markkinointistrategian muuttamista sellaiseksi, että sieltä myös saadaan ostotapahtumia aikaan.

Markkinointia on kohdennettava tarkoin siksi, että asiakasryhmät ovat kaikki vähän erilaisia, ja siksi on tärkeää että kaikkia tavaroita ei markkinoida kaikille. Mutta sitten kun ajatellaan markkinointia eli massoille suunnattua mainontaa, niin silloin puhutaan ikään kuin otsikosta. Tuon asian tarkoitus on saada ihmiset avaamaan ne kotisivut, millä yhtiö markkinoi omia tuotteitaan, ja silloin tärkeää on se, että yhtiö antaa itsestään sellaisen kuvan, että sen tuotetta voisi joku lähteä ostamaan. Eli asiakas kokee itsensä tervetulleeksi tällaiseen liikkeeseen, ja voi sitten myös olettaa että henkilökunta ei hänelle ala naureskella tai muuten pilkata tätä ostajaa.

Markkinoinnin tarkoitus on siis antaa hyvä kuva yhtiöstä sekä sen tuotteista asiakkaille, sekä luoda miellyttävä kuva siitä mitä ollaan kauppaamassa. Ja tässä sitten tulee eteen sellainen ongelma, että ulkomaiset rahapeliyhtiöt ovat varmaan kiinnostuneita markkinoimaan tuotteitaan myös suomalaisille. Markkinointia koskevan lainsäädännön mukaan rahapelejä saa markkinoida vain Veikkaus, jolla on monopoliasema tähän tuotteeseen. Jos ajatellaan että Veikkaus markkinoi rahapelejä nuorille, jotka pelaavat paljon tietokoneilla, niin silloin tietenkin se varmasti saa sen kautta myös paljon uusia asiakkaita.

Mutta kun ajatellaan että esimerkiksi Suomessa on nyt alettu pelata tietokonepelejä ammattimaisesti, niin silloin varmasti ollaan löydetty uusi kohderyhmä, sekä samalla myös käsitetty se, että näiden tietokonepelien ympärillä kuluu suuren nuorten miesten ryhmän päivä, niin toki myös tietokonepelien kautta halutaan markkinoida muitakin tuotteita kuin vain pelejä itseään. Eli enää ei näitä pelaajia nähdä vain joukkona säälittäviä epäsosiaalisia silmälasien käyttäjiä, vaan he ovat myös henkilöitä, joilla on potentiaalia moneen asiaan.

Kun tietokonepelaamista mietitään sen kannalta, että siinä pyörii miljardibisnes, niin silloin varmasti markkinoijia kiinnostaa se, että mitä esimerkiksi tietokoneen ruudulla pyörivillä hahmoilla on päällään. Ja kuten alussa kirjoitin, niin ehkä sitten joskus tulevaisuudessa tietokonepelit ovat suomen uusi mitali sampo, kun hiihdot sekä mäkihypyt eivät ole menneet entiseen malliin, joten ehkä ilmaston lämpenemisen takia voivat myös tietokonepelit olla olympialaji nimeltään “virtual games”. Siinä voitaisiin esimerkiksi juoksumattojen sekä virtuaalisten hahmojen avulla simuloida talviurheilua. Ehkä esimerkiksi “Counter strike” on mukana näissä virtuaalisissa olympialaisissa.

Tutkintorakenteen muutoksista sekä tutkintojen pirstaloitumisesta sekä koodareiden aseman muutoksesta.

Chaplin elokuvassa "Nykyaika"

Tutkintorakenteen muutoksista sekä tutkintojen pirstaloitumisesta sekä koodareiden aseman muutoksesta.

Jos työelämää ajatellaan siltä kannalta, että työntekijän pitää jatkuvasti oppia uutta, että hän pystyy käsittelemään uusia asioita, sekä täyttämään uusia vaatimuksia, niin jossain tietenkin tulee aina välillä vastaan se, että ihmisen päähän mahtuu rajallinen määrä tietoa. Eli voimme opiskella vain rajallisen määrän erilaisia asioita. Mutta toisaalta täsmällisesti annettu, työnantajan tarpeen mukaan räätälöity koulutus voisi olla sopiva keino kehittää työelämästä entistä joustavampaa sekä työnantajan asettamia tavoitteita vastaavaa. Onhan tietenkin mahdollista kehittää työelämää Fordin liukuhihna mallin perusteella, missä henkilö opettelee vain yhden tehtävän, minkä hän sitten osaa todella hyvin.

Vaikka  tämä Fordin autotehtailla käytetty tuotantomalli, mikä tietenkin poikkeaa toimialan mukaan elokuvassa “Nykyaika” vuodelta 1936 esitetystä mallista saattaa viedä ihmisen tielle, minkä voimme katsoa tuosta vanhasta mykkäfilmistä, joka on muodostunut klassikoksi kautta aikojen. Linkki elokuvaan on tekstin lopussa. Ja vaikka tuo elokuva tietenkin sijoittuu vanhaan aikaan, niin kuitenkin sen sanoma on ikuinen, joten tuo filmi kannattaa kyllä katsoa läpi, ennen kuin lähdetään tekemään mitään uudistuksia mihinkään tuotteesen tai oikeastaan tuotantomalliin.

https://www.youtube.com/watch?v=HAPilyrEzC4

Tutkintoja tehdään entistä nopeammin sekä uudella mallilla, missä niin sanotut mini- tai suppeat versiot totutuista tutkinnoista ovat ikään kuin korvaamassa perinteisellä tavalla tehdyt tutkinnot. Mikä tietenkin tehostaa koulutusta siltä kannalta, että esimerkiksi ohjelmoijaksi voi kouluttautua ilman tietojenkäsittelyn koko oppimäärää, mikä tietenkin nopeuttaa työhön siirtymistä. Miniaturisoitujen tutkintojen, missä käydään läpi vain sellaisia asioita, mitkä liittyvät tuleviin tehtäviin mainostetaan näyttävästi, ja samalla myös niiden etua työnantajille tuodaan esiin hyvin paljon.

Eli jos henkilö palkataan suorittamaan koodausta koskevia tehtäviä, niin hän varmasti ei silloin tarvitse mitään kovin pitkiä datanomin tai tradenomin tutkintoja, jos aikoo tehtävistä selvitä.Tai oikeastaan sitä oikeaa työelämää ei olla tuolloin vielä nähty ollenkaan, eikä koskaan kukaan opi koodaamaan missään koulun penkillä. Ja kuten huomasin, niin tietenkin tuolloin pitää aina olla sellainen kokemus työelämästä, että varmasti myös niitä oikeita meriittejä pitäisi löytyä.

Koodausta koskeviin  tehtäviin pyrkiville riittää että hän osaa esimerkiksi tuottaa tehokasta koodia, ja se sitten varmasti tekee vaikutuksen ihmisiin. Eikä tuollaiselle mikro-pituisella tutkinnolla työssä olevalle henkilöllä ole varmaan niin suuria odotuksia myös palkan suhteen. Jos ihminen on käynyt kolme viikkoa kestäneen intensiivisen koodaus kurssin, niin silloin hän ei myöskään varmaan uskalla sanoa mitään työnjohtajaa vastaan. Samoin hänet on tuolloin helppoa korvata toisella työntekijällä. Ja tietenkin tuollainen henkilö saa työpaikalla käyttöönsä kirjaston erilaisia koodeja, joista hän voi tehdä sitten erilaisia yhdistelmiä.

Koodin tuottaminen liukuhihnatyönä voidaan rinnastaa toimintaan Fordin autotehtaalla kun T-fordia koottiin 1910-luvulla. Eli työtehtävät ovat yksinkertaisia sekä yksitoikkoisia. Mutta työväki on halpaa, ja työntekijän korvaaminen toisella on helppoa. Samoin jos käytössä on toimiva kirjasto koodeja, joita työntekijä voi käyttää, niin silloin hän ei kaipaa mitään suurempia koulutuksia. Kuitenkin tuolloin on mahdollista, että joku sujauttaa haitallista koodia noihin koodi kirjastoihin, jotka ehkä teetetään jollain alihankkijalla. .

Tällainen toimintamalli on varmasti haettu jostain Fordin autotehtaalta, missä jokainen työläinen teki viime vuosisadan alussa työtä liukuhihnan ääressä. Silloin Fordin tehtailla otettiin käyttöön liukuhihna, missä jokaisen työläisen piti tehdä yksitoikkoista työtä pitkin päivää, ja liukuhihna teki mahdolliseksi sen, että kovin pitkää koulutusta näihin tehtäviin ei tarvittu. Tuolloin riitti että henkilö osasi kääntää mutteria oikein kuten Chaplinin “Nykyaika-elokuvassa” esitetään. Jos tämä malli siirretään koodaukseen, niin silloin jokainen koodaaja kopioi valmista koodia omaan osaansa ohjelmistosta, ja sitten pöydän päässä istuva koulutettu henkilö tarkistaa koodin toiminnan, ja mikäli koodi ei toimi, niin uusi työntekijä otetaan tilalle.

Eli kysymys on siinä, että jos henkilö haluaa jonkun ammatin, niin haluaako hän opiskella kyseistä ammattia varten useita vuosia, vai sitten lähteä suoraan työhön ja pätevöityä työelämän kautta. Jos hän haluaa tietää alan viimeisistä trendeistä, niin niihin hän voi sitten tutustua jonkun lehden tai yhtiön kotisivuihin omalla vapaa-ajallaan, ja työaika on työn tekemistä varten. Samoin testausta tietenkin suorittaa eri tiimi kuin varsinaista ohjelmointia, joten miksi mitään tutkintoa edes kannattaa lähteä suorittamaan?

Kun sitten lähdetään miettimään tämän asian kääntöpuolta, niin tietääkö sellainen ihminen, joka on suorittanut tuollaisen mikro pituisen  tutkinnon oikeastaan sitä, että mihin noita koodeja käytetään? Tai mihin niitä oikeastaan voidaan käyttää? Jos ajatellaan sitä, että esimerkiksi tutkinto koostetaan ikään kuin nanotekniikan perusteella luoduista malleista, missä jokainen osio tehdään samalla perusteella kuin opinnäytetöitä tehdään, niin silloin voidaan puhua tietenkin tutkinnon vaikeusasteen kasvusta sekä myös siitä, että sama tutkinto voi käydä myös muihin tehtäviin kuin vain siihen yhteen malliin.

Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, kuinka tradenomiksi ei kannata muka lukea, koska siinä sitten sattuu henkilö uupumaan, niin voin sanoa, että monissa muissakin tehtävissä saattaa ihminen uupua Mutta kuten tiedämme, niin yksi asia näissä mikro pituisissa tai niin sanotuissa typistetyllä tutkinnolla myydyissä asioissa on varmasti jäänyt vähälle huomiolle, ja se on se, että tuollaisella tutkinnolla työelämässä oleva ei tietenkään saa samoja etuja kuin henkilö, joka on istunut todella pitkään koulun penkillä. Samoin se että ihminen istuu vuosia jossain pölyisessä luentosalissa varmasti jossain vaiheessa tuntuu vähän ikävältä. Mutta tuolloin unohdetaan se, että elämässä pitää välillä kohdata asioita, jotka eivät ole mitenkään mukavia. Eli aina emme voi lähteä siitä, että voimme saada kaiken mitä haluamme.

Ja aina välillä mieleen pitäisi tulla sellainen asia, että kaikki eivät vain ole sopivia hoitoalalle, mikä tietenkin houkuttaa kaikkia masentuneita tradenomi-opiskelijoita, jotka haluavat vaihtaa tällaiset turhat opinnot sellaisiin hoitoalan apulaisen tehtäviin, joista voidaan kouluttautua sairaanhoitajiksi. Tuolloin ihminen voisi esimerkiksi tehdä jotain altruistista toisten eteen, mutta tässä pitää muuten huomauttaa, että itse kyllä tuon tradenomin neljä vuotta kestäneen tutkinnon vein läpi, vaikka välillä tuntui hiukan muulta kuin mukavalta, mutta aina ei voi kukaan saada kaikkea mitä sattuu haluamaan.

Jokainen ihminen varmaan on huomannut, kuinka upeaa olisi olla hoitoalalla, mutta se nyt ei vain satu enää sitten tutkinnon valmistuttua ole mahdollista, vaikka varmaan olisin hyvä apuhoitaja. Kuitenkin voisin sanoa, että itse en kyllä aikuisena ihmisenä ole koskaan ollut kiinnostunut siitä, että vanhempani olisivat ehkä joskus halunneet minusta insinööriä, maanviljelijää, lakimiestä, jäätelökauppiasta hitsaria tai sairaanhoitajaa, Tai oikeastaan tuo viimeinen asia tuli tässä mieleen ihan omasta päästäni, koska ilmeisesti sairaanhoitaja on monen vanhemman omiin  lapsiin kohdistuvan toiveen kärkipäässä oleva toive.

Median vastuusta ilmaston ja luonnon suojelussa sekä mielipiteiden muokkaamisessa

Median vastuusta ilmaston ja luonnon suojelussa sekä mielipiteiden muokkaamisessa

Medialla on suuri vastuu siitä, miten se asiat esittää, ja mitä lähteitä tai mitä asioita mediassa jaetaan. Jos ajatellaan esimerkiksi juttujen otsikointia, niin saattaa olla niin, että mediassa esitetty otsikko on ainoa, mitä asiasta luetaan. Siis esimerkiksi Amazonin sademetsät eivät ole maailman keuhkot, on varmaan loistava otsikko. Tietenkin jutussa kerrotaan asiallisesti, että suurin osa maapallon ilmakehän hapesta muodostuu merilevien yhteyttämisen seurauksena. Sekä sitten jutussa sitten todetaan Amazonin olevan äärimmäisen tärkeä hiilen sitoja. Mutta ongelma on siinä, että osa ihmisistä saattaa ajatella, että kulotus tuolla alueella on merkityksetöntä toimintaa, koska sillä ei ole suoranaista vaikutusta maapallon ilmastoon tai ilmakehän hapen määrään, mikä sitten oikeuttaa jatkamaan toimintaa vanhaan malliin.

Jos ajatellaan esimerkiksi median asennetta vaalirahoitukseen, niin tietenkin on hienoa kun paljastetaan se, että esimerkiksi joku edustaja on käyttänyt erittäin vähän rahaa omaan kampanjaansa, tai että edustajia listataan kampanjaan käyttämiensä varojen perusteella, niin silloin mukavasti unohtuu se, että edustajan pitää ilmoittaa ainoastaan se raha, mitä hän on omasta pussistaan maksanut, eikä siis hänen tarvitse edes tietää sitä, mitä kannatusyhdistys on tuohon kampanjaan rahaa käyttänyt, joten tällainen asia olisi myös mukava mainita noista asioista kerrottaessa. Mikäli mietitään uutisointia siitä, millainen asenne ihmisillä on esimerkiksi hallituksen tekemiin päätöksiin, niin sama asia voidaan kertoa julkisessa sanassa monella eri tavalla. Jos 70% ihmisistä vastustaa hallituksen päätöksiä niin silloin asia voidaan kertoa suoraan tällä tavalla “70% ihmisistä vastustaa hallitusta tai sen päätöksiä”.

Tai sitten voidaan asiasta tehdä käänteinen eli sanotaan “30% ihmisistä kannattaa hallitusta”. Sitten tietenkään ei olla sanottu sitä, että miten esimerkiksi kysymys on aseteltu. Eli ollaanko kysymys esitetty siinä muodossa että onko ihminen täysin tyytyväinen hallituksen toimintaan, vai onko henkilön mielestä hallituksen toimissa jotain korjattavaa? Tai onko esimerkiksi vastausten joukossa todella sellaista vaihtoehtoa, että vastaaja vastaa “olen täysin hallituksen toimia vastaan”? Tai onko lomakkeelle annettu vaihtoehto “mielestäni hallituksen toimissa on korjattavaa” tulkittu että henkilö on täysin hallituksen toimia vastaan? Tuollaisista asioista voisi välillä keskustella, kun puhutaan päivän politiikasta. Ihmisillä on tapana lukea niitä uutisia, joissa on häntä kiinnostavia tai hänen kantaansa tai etuaan tukevia asioita.

Jos voidaan ajatella median vastuuta siitä, miten asioita käsitellään, niin kaikkein tärkein asia on tietenkin se, että asioista kerrotaan kaikki puolet. Ja tuolloin jutusta tulee usein valtavan pitkiä, koska esimerkiksi Amazonin kulotusta ei varmaan kukaan huvikseen tee. Eli tarkoitus on ilmeisesti luoda työpaikkoja Brasiliaan, ja senkin asian voisi noissa lehtijutuissa kertoa.Kun puhutaan geenitekniikasta sekä ihmisen perimän manipulaatiosta, niin tällaiset asiat tietenkin herättävät suuria tunteita, mutta sitten aina voidaan tästäkin asiasta nähdä myös toinen puoli. Kuten varmaan arvaatte, niin itse en ole sokea, tai mitenkään erityisen pahasti jälkeenjäänyt, joten voisin vaikka hyökätä ihmisen perimän muuttelua vastaan käyttäen uskontoa tekosyynä, mutta sitten tietenkin joku voisi samalla sanoa, että esimerkiksi joku vakavasti vammainen tai hänen vanhempansa voisivat olla asiasta eri mieltä.

Eli tuolloin meillä voisi olla mahdollisuus saada aikaan muutos jonkun ihmisen elämässä, joka ehkä olisi positiivinen. Kysymys on siis kuitenkin hiukan samanlainen kuin kysymys abortista. Kukaan mies ei ainakaan vielä tule synnyttämään yhtään lasta tähän maailmaan, joten sen takia itse tässä vertailen esimerkiksi vammaisen ihmisen perimän muuttamista miehen suhteeseen aborttiin.

Hyvä meidän on tällaisista asioista puhua, koska emme itse ole sellaisia, jotka tällaista hoitoa tarvitsevat. Ja sama koskee tietenkin sitä, että miksi meidän pitää aina suhtautua kaikkeen erilaiseen jollain tavalla kielteisesti. Jos mietitään ihmisten suhdetta Raamattuun, niin miksi ihminen, joka tunnustautuu julkisesti ateistiksi kuitenkin vetoaa Raamattuun, mikäli se sitten oikeuttaa esimerkiksi hakkaamaan heikompaa? Saman asian voisi kääntää maalliseen suuntaan vertaamalla näitä tapauksia siihen miten media suhtautuu Donald Trumpiin?

Miksi esimerkiksi Donald Trumpilta mennään pyytämään apua, vaikka seuraavassa jutussa häntä sitten mollataan oikein olan takaa? Jos taas muistellaan ihmisten suhtautumista samaa sukupuolta olevien oikeuteen mennä naimisiin, niin miksi tuolloin joukko ihmisiä käyttäytyi kuin heiltä olisi poika- tai tyttöystävä viety? Eli tuolloin mieleen tuli se, että elämmekö edelleen keskiajalla, jossa näistä asioista päätyi roviolle?

Eikö 2000 luvulla voi asioista keskustella ilman uhkauksia sekä hyväksyä se, että toinen vain sattuu olemaan erilainen, eikä tämä voi sitten noille asioille mitään, joten miksi sitten näitä asioita ei voida käsitellä ilman kiihkoa tai heinähankoon turvautumista. Eli kuten kirjassa “Linnunradan käsikirja liftareille” asia ilmaistaan, niin emmekö voisi joskus olla kivoja toisillemme ilman että meidän pitää aina naulata joku johonkin”?

Seuraavassa osassa tekstiä käytän Brexitia eli sitä paljon puhuttua britannian eroa EU:sta esimerkkinä siitä, miten me haluaisimme lukea mediaa.Ja sitten päästään tietenkin meitä kaikkia miellyttävään yltiöpäiseen positivismiin, joka on tuonut Brexitin ihmisten elämään.

Tuolloin ihmisille näytetään asioista vain sellainen puoli, mikä sattuu tukemaan silloista poliittista agendaa. Ja Brexit uutisoinnista sen verran, että nyt sitten pääministeri pyytää parlamentin toiminnan jäädyttämistä. Se mikä asiasta tekee hupaisan on se, että mikäli pääministerin kanta nyt sattuu tukemaan omaa kantaamme, niin näemme asiassa vain hyviä puolia, ja pääministerin toimissa vain selkärankaisen johtajan toimintaa. Mutta jos emme nyt sattuisi kannattamaan Brexitia, eli Britannian eroa EU:sta, niin silloin tämä asia olisi varmasti vähintään vallankaappaus. Eli eikö olekin upeaa kun saamme sitä mitä haluamme, ja jos nyt sitten sattuu jonkun parlamentaarikon mielipide olemaan eri pääministerin kanssa, niin hän voi pitää suunsa kiinni, ellei sitten tuo kanta satu olemaan sama kuin meidän.

Ja tietenkin onhan tässä sitten kansan tahto takana, joka varmasti takaa sen, että ihmiset saavat mitä haluavat. Se saiko kansa kaiken mahdollisen tiedon tästä EU:sta on sitä vastoin samantekevää, koska tuolloin aikaansaatu kansan tahto on se, minkä mukaan tehdään päätökset, koska ne tukevat pääministerin kantaa asiaan, eikä mitään muuta tarvitse edes kuunnella.

Se miten mielipiteet vaikuttavat tapaan hoitaa asioita ovat todella suuret. Jos me sattuisimme ajattelemaan että olemme Brexitin kannalla, niin silloin tietenkin näemme tässä asiassa vain hyviä puolia, eikä sitten mitään uusia kansanäänestyksiä tarvita, koska tulos oli täysin selvä. Jos taas olemme Brexitiä vastaan, niin silloin taas täytyy välittömästi tehdä uusi kansanäänestys asiasta, ja jos silloinkaan ei tulos satu miellyttämään, niin olisiko sitten aika tutkia sitä, miksi tuli tulos, mikä ei itseä miellytä.

Kuinka tällaisia suuria kannatuslukuja pitäisi sitten lukea on taas asia erikseen. Jos kannatuksen ja vastustamisen ero on vaikka vajaa 3% niin tietenkin on helppoa puhua  kolmesta prosenttiyksiköstä, koska se kuulostaa paremmalta kuin kolme prosenttia. Ja onko tuo asia sitten niin kauhean selvä taas riippuu siitä, millainen kanta asioihin meillä sattuu sillä hetkellä olemaan, eli jos me sitten lähdemme puhumaan puolueiden kannatuksen muutoksesta, tietenkin se, että oman kannan mukainen puolue tulee toiseksi jossain vaaleissa on hieno asia, mutta jos puhutaan vaikka kuntavaaleista jossain saksassa, niin olisi hyvä että ne kunnat missä tuo puolue voittaa näkyisivät myös tekstissä.

Eli jos puolue voittaa toiseksi suurimman paikkamäärän, niin silloin unohdetaan helposti, että kuinka monta paikkaa noissa vaaleissa on jaossa. Sitten olisi mukava tietää, että kuinka monta puoluetta noissa vaaleissa on mukana. Eli jos vaikka kuvitteellisesta 50 paikkaisesta kansanedustus elimestä saisi suurin puolue 10 paikka, seuraavaksi suurin 9 paikkaa, ja loppu menisi muille, niin olisiko tuo kannatus sitten niin suurta. Ja muiden puolueiden ohjelmat olisi mukavaa myös nähdä.

Miten otan tutkimukseen tarkoitetusta robotista kaiken irti?

Miten otan tutkimukseen tarkoitetusta robotista kaiken irti?

Julkishallinnon ongelma on yksinkertaisesti byrokratia, ja esimerkiksi tietojärjestelmiä hankittaessa se näkyy siinä, että tietotekniikka kehittyy valtavalla nopeudella. Sen takia osa tietojärjestelmistä on vanhentuneita jo niiden hankintavaiheessa.

Sama asia koskee esimerkiksi tietokoneita sekä erityisesti ohjelmistokehitystä ja niiden integraatioon liittyvä ratkaisuja koskevia opinnäytetöitä. Ne saattavat itse asiassa olla vanhentuneita jo silloin kun ne laitetaan koululla hyllyyn tai julkaistaan esimerkiksi Theseuksessa.

Uusista roboteista voidaan saada enemmän irti, jos ne varustetaan huippuluokan sensoreilla sekä tekoälyllä. Samoin niille voidaan antaa useita tehtäviä samaan aikaan. 

Tämä tietotekniikan nopea kehitys näkyy siinä, että Helsingin yliopisto on hankkinut uuden tutkimuskäyttöön tarkoitetun robotin, joka voi olla joidenkin mielestä erittäin vaikuttava, mutta sen hankkijat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että tekemällä tuon robotin ohjaimesta sellaisen, että sitä voidaan etäkäyttää Internetin yli, voidaan tuollaisesta robotista saada vielä enemmän irti, koska tuolloin sitä voidaan ohjata vaikka omasta työhuoneesta käsin. Eli tuollainen robotti voidaan esimerkiksi sijoittaa pysyvästi saaristoon, ja sen käyttäjät voivat istua esimerkiksi omassa työpisteessään, ja ohjata robottia etäkäytön avulla.

Jos ajatellaan sitä, että robotti voisi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi lintuja tai kalalajeja, niin silloin voidaan tähän laitteeseen yhdistää sama sovellus, mitä esimerkiksi kännyköissä käytetään kasvojen tunnistukseen. Tuolloin robotti voi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi juuri erilaisia kalalajeja sekä vesikasveja, ja syöttää tuota tietoa tietokantaan automaattisesti, ilman että ihmisen tarvitsee puuttua tähän toimintaan. Nämä samat ohjelmat tunnistavat myös esimerkiksi olutpullot, kranaatit sekä myös laivojen ja sukellusveneiden hahmot. Sekä tietenkin myös veteen pudotetut tai ihmisten kantamat aseet paljastuvat helposti.

Tällaisten ratkaisujen integroiminen moderniin tekniikkaan on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja tehokas tietojenkäsittelyjärjestelmä mahdollistaa sen, että sama robotti voi suorittaa samaan aikaan useita tehtäviä kalojen laskennasta myrkkyjen etsintään sekä alueloukkausten paljastamiseen..Se kuinka itsenäinen robotti voi olla riippuu tietenkin siitä, että millainen voimajärjestelmä siinä on. Mikäli robotissa käytetään kaasua, niin silloin tietenkin vahingon sattuessa ei polttoöljyä pääse mereen tai lampeen.

Mikäli robotti varustetaan esimerkiksi tehokkailla kaasukäyttöisillä polttokennoilla, niin se voi GPS laitteen sekä sonarin avulla ajaa tiettyjä reittejä saaristossa, sekä suorittaa siellä erilaista biologiaan kuuluvaa laskentaa. Mutta tietokone ei väsy koskaan ja se voi etsiä ja tunnistaa monia asioita samaan aikaan. Samalla kun suoritetaan kalojen laskentaa, niin  tekoäly voi tunnistaa esimerkiksi epäilyttäviä tynnyreitä tai astioita, joissa voisi olla vaikka supermyrkky PCB:tä eli dioksiinia.

Joka tapauksessa  tällainen robotti voi pitää mukanaan esimerkiksi taistelukaasujen havainnointiin tarkoitettuja laitteita, joiden avulla se havaitsee esimerkiksi juuri solumyrkyn. Kyseinen laitteisto on erittäin pieni esine, mikä menee loistavasti ihmisen taskuun, mutta se voidaan myös kiinnittää esimerkiksi tutkimuskäyttöön tarkoitettuun robottiin, joka samalla etsii vaarallisia myrkkyjä meren tai lammen pohjasta

Mikäli tällainen löydös tehdään, niin  tekoälyyn pohjautuva järjestelmä voisi hälyttää kaikki tarvittavat viranomaiset samaan aikaan, jotta asia saadaan nopeasti tutkintaan. Tällaisia laitteita varmasti tullaan näkemään monissa tehtävissä sekä luonnonsuojelun, ympäristön tutkimuksen, lain valvonnan sekä myös sotilaalliseen toiminnan tiimoilta. Joten tällä tavoin laitteistosta voidaan saada vielä enemmän irti kuin mitä siitä oli suunniteltu saatavan.

Mustista aukoista sekä fotonin massasta.

Mustista aukoista sekä fotonin massasta.

Valon aallonpituutta voidaan verrata siihen, että mitä enemmän mutkia tiessä on niin, sitä pidemmän matkan tietä pitää kulkea ennen kuin päästään perille. Eli mitä enemmän mutkia fotoni tekee, niin sitä pidemmän matkan se kulkee.

Mitä Feynman tarkoitti seuraavilla sanoilla?

“Valolla on myös amplitudi, jonka mukaan se voi kulkea tavallista nopeammin tai hitaammin. Edellisellä luennolla opitte, ettei valo aina kulje suora­viivaisesti; nyt opitte, ettei se edes kulje aina valon nopeudella! Saatatte yllättyä siitä, että fotonilla on amplitudi, jonka määräämissä rajoissa se voi kulkea tavan­omaista nopeutta c nopeammin tai hitaammin”. Tämä siis tarkoittaa sitä, että valo tai oikeastaan fotoni kulkee avaruudessa mutkitellen, mikä tarkoittaa sitä fotoni voi tämän perusteella olla toista fotonia aikaisemmin perillä ylittämättä valon nopeutta.

Eli siis kun fotoni tekee avaruudessa paljon mutkia, niin silloin sen on kuljettava pidempi matka kuin toisen fotonin, joka tekee vähemmän mutkia avaruudessa. Tuolla tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että fotoni voi virtuaalisesti ylittää oman nopeutensa, ja jos fotoni mutkittelee tyhjiössä tarpeeksi paljon, niin silloin elektroni, joka tekee vähemmän mutkia saattaa kulkea fotonia nopeammin. Eli lyhytaaltoinen valo kulkee kahden pisteen välissä pidemmän matkan ja täten se saapuu perille pidemmässä ajassa kuin fotoni, joka liikkuu tehden vähemmän mutkia, eli jolla on pidempi aaltopituus.

Jos ajatellaan sitä, että valon nopeus tyhjiössä on 300 000 000 metriä sekunnissa, niin reaalisessa eli todellisessa universumissa valon nopeus on hiukan alhaisempi, eli 299 792 458 m/s, ja syyksi tähän on esitetty niin sanottua sironta ilmiötä, missä fotonin liikerataa sivuavat fotonit hidastavat sen kulkua. Wikipedian mukaan esimerkiksi se että Feynmanin virtuaalifortoniin, tai Einsteinin asiaa koskeviin kaavoihin ei ole kovin paljon viitattu tekee niistä jotenkin huonoja teorioita, ja siitä sitten päästään sellaiseen asiaan, että tiede ei ole missään nimessä sillä tavoin demokratiaa, että siellä kaikki asiat mitataan sillä perusteella, kuinka monta kertaa niihin on viitattu. Se että Einsteinin suhteellisuusteoriaan viitataan usein johtuu siitä että E=Mc² on erittäin helppo käsittää E=Energia M= Massa ja c² = valonnopeus potenssiin 2.

Jos asiaa ajatellaan siis Einsteinin tunnetun, mutta jostain syystä siis kiistanalaisen yleisen suhteellisuusteorian mukaan, niin yleisesti voidaan sanoa, että kyseinen teoria, joka on siis kehitetty erityisestä suhteellisuusteoriasta sekä Einsteinin kenttäyhtöistä, niin silloin kuitenkin pitää huomauttaa siitä asiasta, että yleinen suhteellisuusteoria on kehitetty korjaamaan  erityisen suhteellisuusteorian virheitä. Tai oikeastaan poikkeamia erityisen suhteellisuusteorian antamien tulosten sekä käytännön havaintojen kanssa.

Perinteinen fysiikka käsittelee esimerkiksi avaruutta pelkkänä yksinkertaisena tasona, jossa aika ja materia ovat toisiinsa sidottuna. Ja kuten tiedämme, niin esimerkiksi valon nopeutta ei voi perinteisen fysiikan käsityksen mukaan ylittää missään paikassa. Mutta kuten tiedämme, niin musta aukko imee myös valoa puoleensa, ja tuon perusteella voidaan ajatella, että kappale vetää muita kappaleita puoleensa sen pinnalla vallitsevalla pakonopeudella, minkä takia esimerkiksi juuri mustan aukon pitäisi vetää kappaleita puoleensa suuremmalla nopeudella kuin mitä valo kulkee universumissa.

Kaikki asiat mitä tapahtuu sen pisteen takana, mistä valo ei enää pääse pakenemaan mustasta aukosta ovat vain teoriaa. Eli emme voi yksinkertaisesti saada havaintoja tuon pisteen tuolta puolen, ja “madonreikä-teoria” mikä tarkoittaa sitä että kahden mustan aukon välille muodostuu silta muiden ulottuvuuksien läpi perustuu siihen, että yksikään musta aukko ei laajene. Toki tuo asia että esimerkiksi linnunradan keskustassa oleva musta aukko ei laajene saattaa johtua että se on niin massiivinen, että edes suuri ainemäärä, mikä sinne putoaa ei ole kovin helposti mitattavissa.

Tai sitten musta aukko ei ehkä yksinkertaisesti ime mitään sisäänsä, vaan kiihdyttää jokaisen kappaleen tai hiukkasen niin, että se lähtee pakenemaan pois mustasta aukosta, koska sen nopeus juuri ennen singulariteettia kasvaa niin suureksi, että se riittää ylittämään mustan aukon pakonopeuden. Mutta kuten sanoin, niin teoriat ovat teorioita, kunnes ne kumotaan tai vahvistetaan havaintojen perusteella, ja yksi asia tietenkin on vahvistettu. Eli höyhen ja rautakappale putoavat kaikilla taivaankappaleilla yhtä suurella keskinäisellä nopeudella, mutta kuten tiedämme niin kaikilla kappaleilla on oma pakonopeus, eli putoamisnopeus kuussa on eri kuin Maassa.

Gravitaatiolinssin läytyminen on todistanut sen, että valo reagoi painovoimaan, ja sen takia mustassa aukossa olisi teoreettisesti mahdollista, että valon nopeus voisi ylittyä, jos siis tuo kappale imee todella muita kappaleita sisäänsä. Mutta on mahdollista, että aine vain kulkee lähellä singulariteettia, ja sinkoaa pois mustasta aukosta, eli sitä mitä on tapahtumahorisontin takana ei voida mitenkään havainnoida, eikä sen takia ole mahdollista saada mitään oikeaa tietoa siitä, että millainen mustan aukon rakenne on singulariteetin tai tapahtumahorisontin takana. Eli onko siellä kiinteä pinta tai tyhjä tila tai kenties toinen universumi on vain joukko teorioita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gravitaatiolinssi


Eli tämä tarkoittaa sitä, että putoamisvakio on jokaisella taivaankappaleella erilainen, ja kappale putoaa nopeammin Jupiterissa kuin Maassa, tai oikeastaan kuinka nopeasti kappale todellisuudessa putoaa ei ole tiedossa, koska Jupiterin kaasukehä saattaa vaikuttaa kappaleeseen niin, että sen kitka hidastaa putoamista enemmän kuin maassa. Siis se että painovoima vaikuttaa kaikkiin kappaleisiin samalla tavalla tarkoittaa sitä, että kaikki kappaleet putoavat samalla nopeudella jos ne pudotetaan samalla taivaankappaleella, mutta tuo nopeus vaihtelee taivaankappaleen mukaan. Ja miksi valo ei taivu kuun gravitaatiokentässä. Fotonit ovat niin nopeita, että niiden radat eivät taivu niin paljon, että tuo taittuma voidaan mitata, ja teoriassa fotonien radat siis taipuvat mutta mittalaitteiden tarkkuus ei riitä tuon taittuman mittaamiseen.

Kuuluisat höyhen ja kilon paino putoavat kuussa samalla nopeudella, mikä on hitaampi kuin vastaavien kappaleiden nopeus olisi maassa. Kvanttifysiikka tai kvanttimekaniikka selittää tällaisen tapauksen johtuvan siitä, että noiden äärimmäisten kappaleiden painovoima taivuttaa universumia niiden ympärillä niin paljon että aika hidastuu, mutta kohta missä kappaleesta ei enää saada havaintoa sen pudotessa kohti mustan aukon keskustaa kutsutaan muuten nimellä singulariteetti.

Eli mustan aukon olemusta sekä sitä mitä tuon pisteen takana tapahtuu ei oikeastaan tiedetä, mutta kuten kaikki varmaan arvaavat, niin esimerkiksi siitä, että fotonilla ei ole massaa ei enää oikeastaan pidetä kiinni. Tuo tarkoittaa sitä, että koska fotoni on olemassa, niin sillä on oltava massa. Syy siihen on se, että kaikella muullakin olevaisella on massa, joten myös fotonilla on tällainen asia oltava.

Jos ajatellaan, että painovoima ei vaikuta fotonin kulkuun, niin gravitaatiolinssin löytyminen on paljastanut sen, että myös valon liike on sidoksissa painovoimaan, ja siitä voidaan sitten vetää jatko-oletus, että musta aukko vetää fotonia puoleensa suuremmalla voimalla tai nopeudella kuin se kulkee suorassa tai tyhjässä avaruudessa. Ja jos fotoniin vaikuttaa painovoima, niin silloin sillä on massa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muuttuva_valonnopeus