Miten otan tutkimukseen tarkoitetusta robotista kaiken irti?
Julkishallinnon ongelma on yksinkertaisesti byrokratia, ja esimerkiksi tietojärjestelmiä hankittaessa se näkyy siinä, että tietotekniikka kehittyy valtavalla nopeudella. Sen takia osa tietojärjestelmistä on vanhentuneita jo niiden hankintavaiheessa.
Sama asia koskee esimerkiksi tietokoneita sekä erityisesti ohjelmistokehitystä ja niiden integraatioon liittyvä ratkaisuja koskevia opinnäytetöitä. Ne saattavat itse asiassa olla vanhentuneita jo silloin kun ne laitetaan koululla hyllyyn tai julkaistaan esimerkiksi Theseuksessa.
Uusista roboteista voidaan saada enemmän irti, jos ne varustetaan huippuluokan sensoreilla sekä tekoälyllä. Samoin niille voidaan antaa useita tehtäviä samaan aikaan.
Tämä tietotekniikan nopea kehitys näkyy siinä, että Helsingin yliopisto on hankkinut uuden tutkimuskäyttöön tarkoitetun robotin, joka voi olla joidenkin mielestä erittäin vaikuttava, mutta sen hankkijat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että tekemällä tuon robotin ohjaimesta sellaisen, että sitä voidaan etäkäyttää Internetin yli, voidaan tuollaisesta robotista saada vielä enemmän irti, koska tuolloin sitä voidaan ohjata vaikka omasta työhuoneesta käsin. Eli tuollainen robotti voidaan esimerkiksi sijoittaa pysyvästi saaristoon, ja sen käyttäjät voivat istua esimerkiksi omassa työpisteessään, ja ohjata robottia etäkäytön avulla.
Jos ajatellaan sitä, että robotti voisi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi lintuja tai kalalajeja, niin silloin voidaan tähän laitteeseen yhdistää sama sovellus, mitä esimerkiksi kännyköissä käytetään kasvojen tunnistukseen. Tuolloin robotti voi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi juuri erilaisia kalalajeja sekä vesikasveja, ja syöttää tuota tietoa tietokantaan automaattisesti, ilman että ihmisen tarvitsee puuttua tähän toimintaan. Nämä samat ohjelmat tunnistavat myös esimerkiksi olutpullot, kranaatit sekä myös laivojen ja sukellusveneiden hahmot. Sekä tietenkin myös veteen pudotetut tai ihmisten kantamat aseet paljastuvat helposti.
Tällaisten ratkaisujen integroiminen moderniin tekniikkaan on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja tehokas tietojenkäsittelyjärjestelmä mahdollistaa sen, että sama robotti voi suorittaa samaan aikaan useita tehtäviä kalojen laskennasta myrkkyjen etsintään sekä alueloukkausten paljastamiseen..Se kuinka itsenäinen robotti voi olla riippuu tietenkin siitä, että millainen voimajärjestelmä siinä on. Mikäli robotissa käytetään kaasua, niin silloin tietenkin vahingon sattuessa ei polttoöljyä pääse mereen tai lampeen.
Mikäli robotti varustetaan esimerkiksi tehokkailla kaasukäyttöisillä polttokennoilla, niin se voi GPS laitteen sekä sonarin avulla ajaa tiettyjä reittejä saaristossa, sekä suorittaa siellä erilaista biologiaan kuuluvaa laskentaa. Mutta tietokone ei väsy koskaan ja se voi etsiä ja tunnistaa monia asioita samaan aikaan. Samalla kun suoritetaan kalojen laskentaa, niin tekoäly voi tunnistaa esimerkiksi epäilyttäviä tynnyreitä tai astioita, joissa voisi olla vaikka supermyrkky PCB:tä eli dioksiinia.
Joka tapauksessa tällainen robotti voi pitää mukanaan esimerkiksi taistelukaasujen havainnointiin tarkoitettuja laitteita, joiden avulla se havaitsee esimerkiksi juuri solumyrkyn. Kyseinen laitteisto on erittäin pieni esine, mikä menee loistavasti ihmisen taskuun, mutta se voidaan myös kiinnittää esimerkiksi tutkimuskäyttöön tarkoitettuun robottiin, joka samalla etsii vaarallisia myrkkyjä meren tai lammen pohjasta
Mikäli tällainen löydös tehdään, niin tekoälyyn pohjautuva järjestelmä voisi hälyttää kaikki tarvittavat viranomaiset samaan aikaan, jotta asia saadaan nopeasti tutkintaan. Tällaisia laitteita varmasti tullaan näkemään monissa tehtävissä sekä luonnonsuojelun, ympäristön tutkimuksen, lain valvonnan sekä myös sotilaalliseen toiminnan tiimoilta. Joten tällä tavoin laitteistosta voidaan saada vielä enemmän irti kuin mitä siitä oli suunniteltu saatavan.
Julkishallinnon ongelma on yksinkertaisesti byrokratia, ja esimerkiksi tietojärjestelmiä hankittaessa se näkyy siinä, että tietotekniikka kehittyy valtavalla nopeudella. Sen takia osa tietojärjestelmistä on vanhentuneita jo niiden hankintavaiheessa.
Sama asia koskee esimerkiksi tietokoneita sekä erityisesti ohjelmistokehitystä ja niiden integraatioon liittyvä ratkaisuja koskevia opinnäytetöitä. Ne saattavat itse asiassa olla vanhentuneita jo silloin kun ne laitetaan koululla hyllyyn tai julkaistaan esimerkiksi Theseuksessa.
Uusista roboteista voidaan saada enemmän irti, jos ne varustetaan huippuluokan sensoreilla sekä tekoälyllä. Samoin niille voidaan antaa useita tehtäviä samaan aikaan.
Tämä tietotekniikan nopea kehitys näkyy siinä, että Helsingin yliopisto on hankkinut uuden tutkimuskäyttöön tarkoitetun robotin, joka voi olla joidenkin mielestä erittäin vaikuttava, mutta sen hankkijat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että tekemällä tuon robotin ohjaimesta sellaisen, että sitä voidaan etäkäyttää Internetin yli, voidaan tuollaisesta robotista saada vielä enemmän irti, koska tuolloin sitä voidaan ohjata vaikka omasta työhuoneesta käsin. Eli tuollainen robotti voidaan esimerkiksi sijoittaa pysyvästi saaristoon, ja sen käyttäjät voivat istua esimerkiksi omassa työpisteessään, ja ohjata robottia etäkäytön avulla.
Jos ajatellaan sitä, että robotti voisi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi lintuja tai kalalajeja, niin silloin voidaan tähän laitteeseen yhdistää sama sovellus, mitä esimerkiksi kännyköissä käytetään kasvojen tunnistukseen. Tuolloin robotti voi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi juuri erilaisia kalalajeja sekä vesikasveja, ja syöttää tuota tietoa tietokantaan automaattisesti, ilman että ihmisen tarvitsee puuttua tähän toimintaan. Nämä samat ohjelmat tunnistavat myös esimerkiksi olutpullot, kranaatit sekä myös laivojen ja sukellusveneiden hahmot. Sekä tietenkin myös veteen pudotetut tai ihmisten kantamat aseet paljastuvat helposti.
Tällaisten ratkaisujen integroiminen moderniin tekniikkaan on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja tehokas tietojenkäsittelyjärjestelmä mahdollistaa sen, että sama robotti voi suorittaa samaan aikaan useita tehtäviä kalojen laskennasta myrkkyjen etsintään sekä alueloukkausten paljastamiseen..Se kuinka itsenäinen robotti voi olla riippuu tietenkin siitä, että millainen voimajärjestelmä siinä on. Mikäli robotissa käytetään kaasua, niin silloin tietenkin vahingon sattuessa ei polttoöljyä pääse mereen tai lampeen.
Mikäli robotti varustetaan esimerkiksi tehokkailla kaasukäyttöisillä polttokennoilla, niin se voi GPS laitteen sekä sonarin avulla ajaa tiettyjä reittejä saaristossa, sekä suorittaa siellä erilaista biologiaan kuuluvaa laskentaa. Mutta tietokone ei väsy koskaan ja se voi etsiä ja tunnistaa monia asioita samaan aikaan. Samalla kun suoritetaan kalojen laskentaa, niin tekoäly voi tunnistaa esimerkiksi epäilyttäviä tynnyreitä tai astioita, joissa voisi olla vaikka supermyrkky PCB:tä eli dioksiinia.
Joka tapauksessa tällainen robotti voi pitää mukanaan esimerkiksi taistelukaasujen havainnointiin tarkoitettuja laitteita, joiden avulla se havaitsee esimerkiksi juuri solumyrkyn. Kyseinen laitteisto on erittäin pieni esine, mikä menee loistavasti ihmisen taskuun, mutta se voidaan myös kiinnittää esimerkiksi tutkimuskäyttöön tarkoitettuun robottiin, joka samalla etsii vaarallisia myrkkyjä meren tai lammen pohjasta
Mikäli tällainen löydös tehdään, niin tekoälyyn pohjautuva järjestelmä voisi hälyttää kaikki tarvittavat viranomaiset samaan aikaan, jotta asia saadaan nopeasti tutkintaan. Tällaisia laitteita varmasti tullaan näkemään monissa tehtävissä sekä luonnonsuojelun, ympäristön tutkimuksen, lain valvonnan sekä myös sotilaalliseen toiminnan tiimoilta. Joten tällä tavoin laitteistosta voidaan saada vielä enemmän irti kuin mitä siitä oli suunniteltu saatavan.
Kommentit
Lähetä kommentti