Siirry pääsisältöön

Tietokonepelit ovat uusi kohde sponsoreille

Tietokonepelit ovat uusi kohde sponsoreille

Tietokonepelit ovat tulleet jäädäkseen, ja muuttuneet ammattimaiseksi urheiluksi, joka ehkä tulevaisuudessa muuttuu myös olympialajiksi. Ilmaston lämpeneminen saa aikaan sen, että esimerkiksi latuja ei enää voi käyttää kokonaisvaltaiseen harjoitteluun, joten tämän kautta ajatellen tietokonepelit voisivat olla tulevaisuuden mitalien lähde myös suomalaisille. Pelien tiimoilta markkinoijat saavat jopa miljardien ihmisten kohdeyleisön. Joten sen takia myös sponsorit ovat löytäneet tämän lajin, joka on verraten uusi.

Kun lähdetään tekemään markkinointityötä, niin tietenkin on markkinointia hoitavalle taholle parasta, että he saavat paljon klikkauksia, mutta kuitenkin on huomioitava, että markkinoinnissa tärkeintä olisi se, että asiakas saisi tuotetta myydyksi. Eli kukaan asiakas ei varmaan maksa mielellään siitä, että heidän kotisivunsa saavat klikkauksia, mutta yhtään tuotetta ei kukaan lähde ostamaan, ja tuollainen tilanne saattaa olla hyvin kiusallinen, varsinkin jos vaikka markkinointia hoitava toimisto laskuttaa klikkausten perusteella. Tuollainen suuri klikkausten määrä ei ketään kiinnosta, jos käy niin, että tuote ei mene kaupaksi, ja laskuja sataa postiluukusta tai sähköpostiin. Silloin kyllä varmasti mietitään jossain vaiheessa markkinointistrategian muuttamista sellaiseksi, että sieltä myös saadaan ostotapahtumia aikaan.

Markkinointia on kohdennettava tarkoin siksi, että asiakasryhmät ovat kaikki vähän erilaisia, ja siksi on tärkeää että kaikkia tavaroita ei markkinoida kaikille. Mutta sitten kun ajatellaan markkinointia eli massoille suunnattua mainontaa, niin silloin puhutaan ikään kuin otsikosta. Tuon asian tarkoitus on saada ihmiset avaamaan ne kotisivut, millä yhtiö markkinoi omia tuotteitaan, ja silloin tärkeää on se, että yhtiö antaa itsestään sellaisen kuvan, että sen tuotetta voisi joku lähteä ostamaan. Eli asiakas kokee itsensä tervetulleeksi tällaiseen liikkeeseen, ja voi sitten myös olettaa että henkilökunta ei hänelle ala naureskella tai muuten pilkata tätä ostajaa.

Markkinoinnin tarkoitus on siis antaa hyvä kuva yhtiöstä sekä sen tuotteista asiakkaille, sekä luoda miellyttävä kuva siitä mitä ollaan kauppaamassa. Ja tässä sitten tulee eteen sellainen ongelma, että ulkomaiset rahapeliyhtiöt ovat varmaan kiinnostuneita markkinoimaan tuotteitaan myös suomalaisille. Markkinointia koskevan lainsäädännön mukaan rahapelejä saa markkinoida vain Veikkaus, jolla on monopoliasema tähän tuotteeseen. Jos ajatellaan että Veikkaus markkinoi rahapelejä nuorille, jotka pelaavat paljon tietokoneilla, niin silloin tietenkin se varmasti saa sen kautta myös paljon uusia asiakkaita.

Mutta kun ajatellaan että esimerkiksi Suomessa on nyt alettu pelata tietokonepelejä ammattimaisesti, niin silloin varmasti ollaan löydetty uusi kohderyhmä, sekä samalla myös käsitetty se, että näiden tietokonepelien ympärillä kuluu suuren nuorten miesten ryhmän päivä, niin toki myös tietokonepelien kautta halutaan markkinoida muitakin tuotteita kuin vain pelejä itseään. Eli enää ei näitä pelaajia nähdä vain joukkona säälittäviä epäsosiaalisia silmälasien käyttäjiä, vaan he ovat myös henkilöitä, joilla on potentiaalia moneen asiaan.

Kun tietokonepelaamista mietitään sen kannalta, että siinä pyörii miljardibisnes, niin silloin varmasti markkinoijia kiinnostaa se, että mitä esimerkiksi tietokoneen ruudulla pyörivillä hahmoilla on päällään. Ja kuten alussa kirjoitin, niin ehkä sitten joskus tulevaisuudessa tietokonepelit ovat suomen uusi mitali sampo, kun hiihdot sekä mäkihypyt eivät ole menneet entiseen malliin, joten ehkä ilmaston lämpenemisen takia voivat myös tietokonepelit olla olympialaji nimeltään “virtual games”. Siinä voitaisiin esimerkiksi juoksumattojen sekä virtuaalisten hahmojen avulla simuloida talviurheilua. Ehkä esimerkiksi “Counter strike” on mukana näissä virtuaalisissa olympialaisissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara