Ilmastosta vaikuttamisesta sekä Estonia-laivasta

Ilmastosta sekä vaikuttamisesta

Tänään on taas menossa kainvälinen ilmastopäivä, ja kuten kaikki varmaan näkevät, niin sää on mitä upein. Mutta kuten tiedämme, niin ilmastonmuutos on todella tärkeä asia, ja erityisesti se, että varsinkin nuoret ottavat tämän asian todesta osoittaa, että nuorten arvoilla sekä asenteilla on merkitystä sille, kuinka elämme. Jos ajatellaan esimerkiksi toisen asteen opiskelijoita, niin nämä 16 vuotiaat ovat parin vuoden päästä äänestysikäisiä, joten näitä ihmisiä kannattaa kyllä kuunnella erittäin tarkasti.

Noiden nuorten toiminta, joista yksi on päässyt puhumaan YK:ssa on osoittanut, että nuorten mielipiteillä on merkitystä. Samalla kun parannamme maailmaa, niin mietin joskus sitä, että mitä esimerkiksi sellaiset ihmiset ajattelevat, joista kaikki tällaiset asiat kuin ilmastonmuutos pitäisi lakaista maton alle? Asuvatko he oikeasti jossain muulla planeetalla, tai onko heillä jokin salainen suunnitelma tällaisen tilanteen varalta, että esimerkiksi Suomessa pohjavesi saastuu tai sitten Merenkurkun seutu alkaa vajota veden alle?

Ihmisten pitäisi muutenkin ryhtyä ajattelemaan muutakin kuin sitä, miltä itsestä sattuu tuntumaan. Jos mietitään monimuotoisuutta, niin meidän pitää huomioida se, että monimuotoisuus tuo työ- ja vapaa-ajan elämään uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuden tarkastella asioita uudesta näkökulmasta. Erilaisuus tuo mahdollisuuden katsella asioita eri tahoilta, sekä eri näkökulmista, mikä tuo eteen sellaisen asian, että se on äärimmäinen rikkaus, jos työelämässä ryhmään kuuluu useista eri lähtökohdista tulevia ihmisiä.

Mutta kuten tiedämme, niin erilaisuus tai vähemmistöön kuuluminen ei tarkoita välttämättä asioita, mitä muut näkevät päältä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi seksuaalista vähemmistöä tai vaikka touretten tai aspergerin syndroomasta kärsivää ihmistä. Tällaista henkilöä voidaan loukata todella pahasti, kun hänestä puhutaan pahaa ehkä päin naamaa. Kun ajatellaan esimerkiksi sitä, kuinka Donald Trump vertasi mielenterveyspotilaita eläimiin, niin tuosta asiasta ei koskaan kukaan sanonut yhtään mitään. Nyt on menossa maailman Rintasyöpäviikko, ja tällöin ajattelen sitä, että milloin vietämme sitten maailman asperger-viikkoa?

Estonia-laivasta hiukan lisää

Estonia-laivan hylkyä suojaa hautarauha. Eli sinne ei saa eikä ehkä kannata sukeltaa, ja jos joku sattuu salaliitoista pitämään, niin sanoisin, että laivasta on nostettu melko varmasti kaikki asiat ja esineet, jotka ovat aiheuttaneet uppoamisen. Jos laivassa on ollut jotain venäjälle kuuluvaa, niin sen erikoisjoukot ovat voineet suorittaa etsintöjä, niin että niitä ei näy meren pinnalle, mutta muutamat kysymykset vaativat joidenkin ihmisten mielestä selvittämistä.

Varsinaisesti tekninen syy Estonian uppoamiseen on selvitetty, mutta se miksi niin pääsi käymään on herättänyt uusia kysymyksiä siitä mikä johti noihin tapahtumiin, missä erittäin suuri joukko ihmisiä menehtyi. Toisin sanoen tutkijat yrittävät selvittää taktista syytä. Eli oliko kyseessä laiminlyönti esimerkiksi atlantin pultin läpivalaisussa? Tapahtuiko tuo onnettomuus siksi että laivaan on toimitettu esimerkiksi osa, mikä ei ollut läpäissyt tarkastusta? Eli oliko asia niin, että tuon röntgenkoneen käyttäjä olisi juuri tangon tullessa ulos valusta katsonut kahvikuppiin tai kaivellut jotain taskustaan , vai oliko kyse jostain muusta, ja mikä tuo muu asia olisi? Tuosta tapauksesta on kirjoitettu sekä julkaistu paljon materiaalia internetissä, joten siihen sen enempää puuttumatta voisin sanoa, että kuten erään kirjan nimi kuuluu “Se uppoaa joka yö”.

Estonia-laivan uhrin mielestä laivan hylylle ei pitäisi mennä tutkimuksia tekemään. Eikä sieltä varmaan mitään koskaan löytyisi, koska tärkeät osat kuten “atlantin pultti” on nostettu aikaa sitten merenpohjasta. Ja jos sitten siellä on jotain salattavaa ollut, niin silloin on venäjän laivasto käynyt hylyn läpi käyttäen siinä sukellusveneitä ( “Uniform”,”X-ray” luokat), joiden avulla se on voinut tutkia hylkyä todella tarkasti ilman että kukaan näkee yhtään mitään.

Joten varmasti varmasti hylystä ei ainakaan enää mitään erityistä löydy, ja uskon että tähän asiaan liittyvistä tapahtumista kuten jotenkin sekavan tuntuisesti lähetystä hätäkutsusta sekä katkenneesta atlantin pultista ja kadonneista matkustajista puhutaan vielä hyvin pitkään. Eli kuten kaikki tietävät, niin atlantin pultti mikä katkesi myrskyssä aiheutti yhdessä irronneen keulaportin kanssa laivan uppoamisen, mutta miksi tuo pultti katkesi on kysymys, mikä vielä vuosien päästä tulee mieleen. Samoin se että olisiko kapteeni voinut hidastaa uppoamista komentamalla koneet taakse on kysymys, mihin ei ehkä koskaan saada vastausta.

Taas on maanviljelijät kutsuttu apuun

Taas on maanviljelijät kutsuttu apuun

Tämä maanviljelijöiden tuominen esiin ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa on tuonut mieleen muutamia asioita historiasta. Eli kuten tiedämme niin maanviljelijät on kutsuttu usein apuun, kun hätä on suuri. Maanviljelijöillä on melko pitkä perinne kun puhutaan Suomen oikeistosta. Maanviljelijät olivat Suojeluskuntien ydinjoukkoa sisällissodan tai vapaussodan aikana vuosina 1917-18, miten tätä sotaa nyt sitten pitäisikään kutsua. Myös 1920- ja 30 luvuilla Suojeluskuntien toiminnan keskiössä olivat maanviljelijät.

Kun aikoinaan Vihtori Kosola haki tukea Lapuan liikkeelleen, sekä muilutusretkilleen, niin hän kutsui maanviljelijät marssille Helsinkiin vuonna 1930. Tuolloin Lapuan liikkeen miehet veivät “kommunisteja” eli henkilöitä, jotka eivät heitä miellyttäneet itärajalle, ja toiminta loppui vasta kun entinen presidentti Ståhlberg vaimoineen “sai kyydin” tuonne itään. Tapauksesta nousi meteli, ja sen jälkeen Lapuan liikkeen toiminta lakkasi. Kun tuon liikkeen pohjalle perustettiin IKL-niminen puolue, niin myös tämä poliittinen liike haki tukea maaseudulta. Samoin työnantajien vuonna 1920 perustama lakon murto-organisaatio “Vientirauha Oy” perustui siihen, että pohjanmaalta kutsuttiin maatalousyrittäjiä tai maanviljelijöitä lastaamaan laivoja.

Samoin maamme pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen nojasi pitkälti Maalaisliiton eli maaseudun edunvalvojan tukeen, kun hän istui presidenttinä. Eli maanviljelijät omaavat pitkän sekä kunniakkaan historian monissa poliittisissa hankkeissa, joista tärkeimmät olivat asioita, mitä voitiin pitää hiukan demokratian vastaisina.

Tai en tiedä onko Kekkonen ollut sellainen tapaus, mutta “Vientirauhaa” sekä aseistettuaja maanpuolustusjärjetöjä, eli etupäässä Suojeluskuntia voidaan kyllä pitää oikeiston tukipilareina ennen sotia vallineessa poliittisessa ilmapiirissä. Näistä tapauksista voi jokainen lukea itse Internetistä. Eli hakusanoja “Talonpoikaismarssi”,  “Vientirauha Oy”“Lapuan liike” “Vihtori Kosola” sekä “Kyyditys” sekä “IKL” voi löytyä mielenkiintoista tietoa tästä asiasta

Ilmastonmuutos, muutosvastarinta sekä maanviljelijät

Ilmastonmuutos, muutosvastarinta sekä maanviljelijät

Onko maanviljelijät tuotu mediaan siksi, että heidän oletetaan kääntävän ihmisten huomion pois ilmastonmuutoksesta. Tai oikeastaan siitä, että nimenomaan yksityisautoilu sekä muutamat muut asiat ovat ilmastolle pahempia kuin maanviljelys. Samoin maanviljelyksen tuottama hiilidioksidi kuormitus on sitä tarpeellista toimintaa. Mutta jostain syystä meillä on jonkinlainen muutosvastarinta kyseessä, kun ajatellaan esimerkiksi vihreitä arvoja sekä kestävää kehitystä, kuten esimerkiksi länsimetrosta kirjoitettaessa olemme huomanneet.

Eli yllättäen tästä liikennevälineestä ei sitten mitään hyvää löytynyt, ja kuten tiedämme, niin laskut tuon välineen kannattavuudesta tehtiin sillä tavalla, että siinä otettiin huomioon vain ensimmäinen vuosi käyttöönoton jälkeen. Jos ajatellaan että ihmisellä on sitten se upea sähkö- tai mikä lienee auto allaan, niin tietenkin hänellä on mahdollisuus käyttää omaa autoaan, ja tietenkin myös parkkipaikka pitää kaupungissa maksaa, ja nuo paikat ovat melko kalliita. Ei sitä omaa autoa ole kukaan ollut kieltämässä, ja mitä varten tuo länsimetro sitten sai sitä negatiivista palautetta varsinkin lehdistössä? Onko se häirinnyt jotain vai missä vika on ollut?

Maanviljelyksestä sekä ilmastonmuutoksesta on keskusteltu todella paljon, ja jotenkin minusta on alkanut tuntua, että jostain syystä maanviljelijät on ikään kuin tarkoituksella nostettu suuriksi hiilidioksidin tuottajiksi, vaikka asia ei ehkä aivan näin ole. Nimittäin suurin osa hiilidioksidista tulee fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, eikä esimerkiksi traktori nyt niin paljon tätä hiilidioksidia tuota kuin lentokone.

Olen muuten huomannut, että ilmastoa koskeviin asioihin on suhtauduttu ikään kuin huumorilla, ja esimerkiksi ilmasto-aktivisteista on puhuttu ikään kuin pilkkaavaan sävyyn. Eli onko maanviljelijät otettu esiin siksi, että ilmastoa koskevaa keskustelua halutaan suitsia, kun muutenkin on ollut vähän sellainen kuva, että koko ilmastoasia halutaan haudata.

Jos taas mietitään sitä, että miten maatalouden hiilidioksidipäästöt on yllättäen nostettu esiin, niin silloin on eteen tullut sellainen ajatus, että miksi esimerkiksi lentoliikennettä yllättäen alettiin mainostaa ekologisena vaihtoehtona esimerkiksi interrail-matkailulle. Interrailin tarkoitus on muuten se, että ihminen näkisi ja kokisi hiukan enemmän Eurooppaa kuin lentämällä kohteeseen sekä takaisin.

Kun ajatellaan esimerkiksi raideliikenteen päästöjä, niin silloin mielenkiintoista on se, että päästöt lasketaan siten, että yhden kulkuvälineen matkustajien määrä jaetaan päästöjen määrällä. Eli se kuinka paljon päästöjä joku väline tuottaa henkilöä kohti kertoo sen ekologisuudesta.

Tai sitten näistä tiedoista voidaan laskea keskiarvo, ja jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että miten mikäkin liikenneväline kuormittaa ympäristöä, niin silloin tietenkin pitää huomioon ottaa sellaiset asiat, että kuinka moni ihminen käyttää kyseistä liikennemuotoa, ja kuinka paljon kaikki kysesessä liikenne muodossa käytettävät välineet kuormittavat ympäristöä. Eli kaikkien junien tai lentokoneiden tuottama hiilidioksidi lasketaan yhteen, ja sitten kaikissa noissa lentokoneissa tai junissa matkustaneiden ihmisten määrä jaetaan päästöjen määrällä.

Oliko tässä kaikki? Ei varmasti ollut, nimittäin ihmisten pitäisi kyllä kyetä arvioimaan myös se, että onko esimerkiksi lentomatkustaminen tarpeellista? Ja “mitä jos vain kerran vuodessa”? Uskoisin että pääasiallinen tuottaja hiilidioksidille on kuitenkin liikenne sekä fossiilisten polttoaineiden polttaminen, mistä sitten taas päästään niihin sähköautoihin. Ongelma on siinä, että sähkön tuotanto voi olla päästötöntä, jos se tuotetaan vesivoimalla. Tai jos lentokone käyttää vetyä polttoaineenaan, niin siitä ei sitten myöskään päästöjä tule.

https://yle.fi/uutiset/3-10969652

Koulukiusaaminen on ainainen ongelma kouluissa

Koulukiusaaminen on ainainen ongelma kouluissa

Seuraava tarina voi vaikuttaa hiukan erikoiselta tai huomionkipeydestä pulppuavalta luovuuden esitykseltä, mutta sen teille suuressa viisaudessani kirjoitan. Ja kuten tapana on sanoa, niin kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin, olivat he eläviä tai kuolleita ovat vain sattumaa. Mutta ehkä tämä avaa uuden näkökulman koulukiusaamiseen.

Luonnossa elävien laumaeläinten  johtaja tunnistetaan siten, että kun katsotaan mitä hyvänsä laumaeläintä, niin noiden eläinten jonoissa on välejä. Johtajat asettuvat aina noiden ryhmien ensimmäisiksi eläimiksi, ja johtajuudella on tärkeä asema myös siinä, miten laumaa hallitaan, ja samalla tavalla esimerkiksi johtajien miellyttäminen on tärkeässä asemassa, kun koulukiusaaja alkaa muodostaa omaa verkostoaan.

Opetusministeri Ohisalo on sanonut, että pahimmat koulukiusaajat on lähetettävä poliisille. Ja tässä sitten on sellainen asia, mistä ei paljon ole puhuttu. Nimittäin jos kyseessä on niin sanottu narsistinen tai psykopaattinen koulukiusaaja, jolta jostain syystä puuttuu omatunto täysin, niin silloin esimerkiksi poliisin puheille lähettäminen ei vaikuta tähän henkilöön ollenkaan. Eli hän saattaa oikeasti nähdä heikomman osapuolen eli vähemmistön oikeuksien polkemisen sekä esimerkiksi fyysisen pahoinpitelyn oikeutettuna toimintana.

Se mikä tekee niistä kiusaajien uhreista vähemmistöä on se, että he ovat erilaisia kuin kiusaaja, joka varmasti tietää, mitä luvata, kun hän alkaa kerätä väkeä ympärilleen. Kiusaajien toiminta perustuu siihen, että he nostavat itsensä johtajien johtajiksi. Eli he ovat taitavia lakeijoimaan sekä miellyttämään johtajia.

Kun keskustellaan siitä, että millainen koulukiusaajan käsitys oikeudesta oikeastaan on, niin silloin usein unohdetaan mainita, että nämä henkilöt saavat usein tyydytystä siitä, että he saavat jonkun itkemään. Jos kiusaaja on esimerkiksi jengin pomo, niin silloin hän ei usein itse ollenkaan edes vaivaudu hakkaamaan toisia. Vaan teot, mitä hän tekee saattavat olla vaikkapa toisten ihmisten nimittelyä, sekä vaikkapa räkimistä toisten päälle, tai heidän vaatteidensa repimistä niiden ollessa naulassa, mikä varmasti tuntuu upealta.

Samoin kiusaamisen kohdalla kyse on puhtaasti siinä, että sillä eristetään omaa ryhmää muista. Kun kiusaaja saapuu lähipiiriin, niin silloin häntä on vaikea vastustaa. Nimittäin kiusaaja joka saa ihmiset puolelleen on taitava miellyttämään nimenomaan johtajia. Johtajien kautta hän sitten ottaa ryhmän hallintaansa, ja tietenkin esimerkiksi valehtelu eli perättömien tietojen levittäminen on noiden ihmisten mielestä hauskaa.

Heidän jutuissaan esimerkiksi puolet tuomareista ja muista viranomaisista on erotettu, kun joku “maalaisjärkeä” käyttävä henkilö on sattunut muistamaan jotain asioita. Eli tuolloin unohdetaan se periaate, että syyttäjän on kyllä todistettava väitteet todeksi. Mutta kun lähdetään pohtimaan sitä, miten tuollainen nuori johtaja sitten käärii muut sormensa ympärille, niin tietenkin siinä ensin lainataan hiukan rahaa. Sitten maksetaan esimerkiksi vitonen takaisin kolmesta eurosta, jotta kaveri saadaan tulemaan omaan piiriin.

Kun kiusaajan kaverit lopulta heräävät todellisuuteen, niin silloin on myöhäistä. Eli saadakseen tiukemman otteen kavereistaan, kiusaaja järjestää “mukavia” yllätyksiä. Yksi niistä on se, että yksi “kavereista” saa kävellä kotiin festareilta. Tai sitten esimerkiksi kun mennään konserttiin, niin silloin yksi kavereista  “unohdetaan” hakea mukaan. Toisaalta myös esimerkiksi tapaamispaikkaa sovittaessa voi vähän yskäistä, ja sitten on taas se mieluinen kaveripiiri ympärillä.

Tai kun annetaan suklaata lahjaksi, niin silloin voi tyhmälle tuttavaperheen lapselle antaa suklaalevyn, missä on vaikka koiran ulosteita, tai 18 v. päiväksi pullon shampanjaa, mihin on sekoitettu glykolia. Siinä sitten on hyvä mainita myös se, että kun toinen on tyhmyyttään luottanut ihmiseen, jonka on tuntenut ehkä koko ikänsä, niin tällainen opetus on hyvä antaa, että uhri ei sitten enää lähde luottamaan toisiin. Tällainen tarina on jäänyt joskus kauan sitten mieleeni, enkä muista kenelle näin on päässyt tapahtumaan.

Mutta siitä 30 vuotta myöhemmin kirjoitan, ja sanon että en kyllä ole tätä tehnyt toiselle, mistä olen sikäli kiitollinen, että ainakin omatuntoni on puhdas, eikä minun tarvitse salata mitään tällaista. Kuitenkin mieleen tulee, että jos tarina on tosi, niin onko kiusaajilla ollut mukava elämä, ja miten he ovat lapsensa kasvattaneet? Eipä tämä minulle kuulu, mutta koska ihminen hakeutuu kaltaistensa seuraan, niin mieleen tulee se, että olisiko ehkä mahdollista, että noiden ihmisten lapsista tulee myös kiusaajia. Eli miten sellainen ihminen kasvattaa lapsiaan, mikä kuvittelee, että tällaiset teot, mitä äsken kuvailin ovat oikein?

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia

Jos ajatellaan sitä, että ilmastonmuutosta torjutaan vaihtamalla fossiiliset polttoaineet sellaisiin energiamuotoihin kuten vetyyn, niin silloin voidaan miettiä sitä, että voisivatko arabimaat alkaa tuottamaan vetyä esimerkiksi aurinkopaneelien avulla, ja tätä polttoainetta voidaan kuljettaa voimaloihin jo olemassa olevan tekniikan avulla. Vedyn palaminen tuottaa jätteeksi vain vettä, ja sitä voidaan tuottaa helposti elektrolyysin avulla. Mutta se kuinka puhdasta energiaa vety todella on riippuu siitä, että kuinka puhdasta sen tuottamiseen käyttävät sähkövirta oikeasti on. 

Vetyä on suunniteltu käytettäväksi uuden sukupolven lentokoneiden polttoaineena, koska sen avulla saadaan paitsi saasteet pois, niin vedyn avulla voidaan rakentaa uusia super tehokkaita lentokoneen moottoreita, joiden avulla saavutetaan helposti 4-10 kertainen äänen nopeus. Samoin esimerkiksi lentotukialus voi tuolloin tuottaa vetyä koneidensa polttoaineeksi, mikä lisää niiden toiminta kapasiteettia. 

Kun mietitään ilmastonmuutoksen ehkäisyä, niin tietenkin jokaisen ihmisen kannattaa miettiä sitä, että yksi pisara luo suuren valtameren. Eli jos jokainen meistä alkaa suosia sellaisia tuotteita, jotka tehdään luonnonmateriaaleista, niin silloin olisi tie kohti ilmastonmuutoksen ehkäisyä jo pitkällä. Mutta sitten mieleen tulee esimerkiksi juuri maatilojen tuottama metaani. 

Metaani on nimittäin myös loistava polttoaine, ja sitä voidaan tuottaa suuria määriä mädättämällä nimenomaan biologista jätettä kuten ulosteita anaerobisissa säiliöissä, joista se voidaan johtaa suoraan polttolaitokseen. Metaanin ongelma on tietenkin hiilidioksidi, jota voidaan puhdistaa erilaisin fysikaalisin menetelmin, joista osa toimii vain suurissa laitoksissa. 

Nimittäin ainakin teoriassa voidaan hiilidioksidi- tai monoksidi molekyyli pirstoa resonanssin avulla, niin että siihen suunnataan joko elektromagneettista säteilyä tai ääntä, joka leikkaa tuon molekyylin hajalle. Ja tietenkin esimerkiksi autoja voidaan varustaa aktiivihiilisuodattimilla, jotka pelkistävät hiiltä pakokaasuista, ja yksi erittäin mielenkiintoinen ajatus olisi se, että pakokaasuja kierrätetään tuollaisen suodatusjärjestelmän kautta, joka puhdistaa ne erottamalla hiilen hapesta. 

Se mitä varten meidän kannattaa ryhtyä toimiin tämän lämpenemistä ongelman kanssa on se, että tietenkin meistä osa joutuu jostain asioista luopumaan. Mutta kuten tiedämme, niin aina voimme odottaa vielä pari vuotta, jos vaikka maapallon lämpötilassa tapahtuisi sellainen tilanne, että esimerkiksi lämpötila saataisiin nousemaan pari astetta, jolloin olisi varmaan helpompi sitten taas lähteä tekemään uusia mietintöjä aiheesta.

Tilanne on vähän sama kuin ylipainon kanssa, eli jos ihminen on ylipainoinen, niin hänen ei varmaan kannata odottaa että paino nousee vielä pari kiloa, koska kaikki tuo ylimääräinen pitää pudottaa pois. Tai tietenkin voimme odottaa pari vuotta, ja sitten samalla muistella sitä, että ilmastonmuutos on globaali ongelma. Jos se saadaan kuriin, niin joukko muitakin ongelmia saadaan hallintaan, mutta toimiin kannattaa ryhtyä nopeasti, koska vitkuttelu saa aikaan ilmaston lämpenemistä. 

Aavikoituminen lisää ihmisten tarvetta muuttaa pois kotiseuduiltaan, ja esimerkiksi vesistöjen saastuminen saa aikaan sen, että ihmisiä muuttaa kaupunkeihin, ja tällainen tilanne tietenkin lisää pakolaisten määrää sekä sitä että radikaalit liikkeet saavat otteen ihmisistä, joilla ei ole mitään koulutusta, ja tietenkin esimerkiksi intialaisten maalaisten ongelmana on juuri kouluttamattomuus. Liika vesimäärä, mikä johtuu sateista sekä jään sulamisesta on pilannut joukon vesistöjä. 

Eli vettä on mutta sitä ei voi käyttää aiheuttaa ongelmia. Ja samoin se että esimerkiksi Himalajan alemmilla rinteillä sataa liikaa saa aikaan sen, että nimenomaan pohjavedet saastuvat. Sama ilmiö pilaa pohjavesiä myös suomessa, joten arvatkaa mitä se sitten merkitsee maassa, missä on kehittymätön infrastruktuuri. Polttavat kesät yhdessä pakokaasujen kanssa tekevät olemisen kaupungeissa sietämättömäksi. Mutta kun vedet saastuvat liikojen sateiden takia, niin silloin maalaiset joutuvat muuttamaan pois kotoaan, ja kaupungissa heitä sitten syrjitään mikä luo ihanteellisen maaperän ääriryhmien agitaattoreille.  

Nuorten syrjäytymisestä eli olisiko yksilömalli parempi kuin kollektiivinen malli?

Nuorten syrjäytymisestä eli olisiko yksilömalli parempi kuin kollektiivinen malli?

Tätä asiaa on tarkasteltu Helsingin yliopiston tutkimuksessa, ja aina välillä puhutaan siitä, että kollektiivinen malli nuorten auttamiseksi tuottaa tulosta paljon paremmin kuin yksilökeskeinen malli. Tässä heti pitää huomauttaa siitä, että kumpaakin mallia tarvitaan, eli pelkistetyt mallit nuorten pahoinvoinnin estämiseksi eivät koskaan toimi.

Tietenkin se että nuoret hyväksytään ryhmänä sekä opetetaan hyväksymään muut, niin silloin tietenkin asiat sujuvat paljon paremmin, ja täysin yksilökeskeiseen malliin ei varmaan yhteiskunnalla ole varaa, mutta kuten kaikki varmaan tietävät, niin massoille suunnatulla avulla saadaan parasta mahdollista apua parhaaseen mahdolliseen hintaan. Mutta ongelma on siinä, että kaikki nuoret tarvitsevat terveen aikuisen mallin.

Tässä sitten kaikki tietenkin ymmärtävät sen, että suurin osa nuorista varmasti pärjää ilman mitään sen suurempaa tukea vierailta ihmisiltä. Yleensä ongelma eivät ole ne niin sanotut suositut nuoret, jotka saavat helposti kavereita, ja jotka osaavat olla toisten kanssa avoimia. Mutta sitten joskus käy niin, että joku nuori elää vailla tervettä aikuisen mallia. Se että nuori ei joutuisi terapiaan tai psykiatriseen sairaalaan on kaikkien hartain toive.

Mutta välillä sitten eteen tulee tilanne, että kaikki karkaa käsistä, ja on vain ryhdyttävä toimiin, jotka on varattu ammatti-ihmisten käyttöön, jotta mitään pahaa ei ainakaan enää pääse tapahtumaan. Tuolloin nuorelle on tehtävä selväksi että vahingollinen käytös ei saa enää päästä jatkumaan. Ja jos jotain pahaa on tehty, niin syy siihen tekoon pitää löytyä, jotta vastaavan teon uusiutuminen voidaan oikeasti estää.

Noissa tapauksissa kotona voi olla tilanne se, että vanhemmat sitten juovat alkoholia sekä käyttävät huumeita, jolloin nuoren mielestä ehkä “parempi paikka” on olla kadulla. Ja sitten tietenkin eteen tulee sellainen ongelma, että miten tällaista nuorta estetään tekemästä rikoksia sekä pilaamasta omaa elämäänsä. Ongelma tällaisessa tapauksessa on se, että nuori etsiytyy joukkoon, missä hän kohtaa sellaisia mielipiteitä, jotka vastaavat hänen omaansa. Silloin kun ihmisen on paha olla, niin hänellä saattaa olla sellainen tapa puhua, mikä ei ole hänelle tavallista.

Tuolloin mieleen tulee joskus lähteä sellaisten ihmisten matkaan, mihin hän haluaa tehdä vaikutuksen. Ja näissä piireissä kaveripiirin vaikutus on sellainen, että se sitten vaikuttaa samalla tavoin kuin happea puhalletaan tuleen. Silloin nuori saattaa omaksua sellaisen roolimallin, mikä vie hänet suoraan kohti vankilaa. Jos syrjäytyminen on ongelma, niin silloin jos joukko ihmisiä lähtee syrjäytymään ryhmänä, niin silloin ongelma on monta kertaa vakavampi kuin normaalisti.

Näin ollen yksilökeskeinen malli olisi varattava niille, jotka todella tarvitsevat apua. Ihmisen ollessa syrjäytymässä olisi tietenkin tärkeää, että kun apua lähdetään antamaan, niin silloin ollaan aivan oikeasti läsnä, ja kuunnellaan myös mitä nuorella on sanottavana. Samoin olisi tärkeää että jos päätetään aloittaa joko lääkinnällinen hoito tai joku muu terapia, niin silloin kaikkein tärkein asia olisi että näitä hoitoja antaa vain sellainen taho, joka on koulutettu antamaan noita hoitoja.

Hoidon onnistumisen kannalta olisi tärkeää, että nuori ymmärtää että hänen pitäisi olla rehellinen sekä siitä, miltä hänestä tuntuu, että myös siitä että mitä huumeita hän on kokeillut tai käyttänyt. Niin saadaan terapiasta paras mahdollinen teho irti.

Ja hänen on myös uskallettava kertoa totuus siitä, että haluaako hän tavata vanhempiaan vai ei, vaikka asia olisi ehkä mahdollisuus hoitaa ilman hänen mielipidettään. Nimittäin tiedän että asia on vaikea, mutta jos nuori sitten päätyy heti takaisin kadulle, niin silloin terapia ei ole toiminut kuten sen olisi pitänyt toimia.

Aloitetun hoidon läpikäyminen niin, että se toteutetaan suunnitelman sekä hoitoa varten annetun ohjeistuksen mukaisesti on äärimmäisen tärkeää. Mutta samoin on muistettava myös kehua nuorta siitä, jos hän on tehnyt jotain positiivista sekä myös onnistunut siinä.

Tietokonepelit ovat uusi kohde sponsoreille

Tietokonepelit ovat uusi kohde sponsoreille

Tietokonepelit ovat tulleet jäädäkseen, ja muuttuneet ammattimaiseksi urheiluksi, joka ehkä tulevaisuudessa muuttuu myös olympialajiksi. Ilmaston lämpeneminen saa aikaan sen, että esimerkiksi latuja ei enää voi käyttää kokonaisvaltaiseen harjoitteluun, joten tämän kautta ajatellen tietokonepelit voisivat olla tulevaisuuden mitalien lähde myös suomalaisille. Pelien tiimoilta markkinoijat saavat jopa miljardien ihmisten kohdeyleisön. Joten sen takia myös sponsorit ovat löytäneet tämän lajin, joka on verraten uusi.

Kun lähdetään tekemään markkinointityötä, niin tietenkin on markkinointia hoitavalle taholle parasta, että he saavat paljon klikkauksia, mutta kuitenkin on huomioitava, että markkinoinnissa tärkeintä olisi se, että asiakas saisi tuotetta myydyksi. Eli kukaan asiakas ei varmaan maksa mielellään siitä, että heidän kotisivunsa saavat klikkauksia, mutta yhtään tuotetta ei kukaan lähde ostamaan, ja tuollainen tilanne saattaa olla hyvin kiusallinen, varsinkin jos vaikka markkinointia hoitava toimisto laskuttaa klikkausten perusteella. Tuollainen suuri klikkausten määrä ei ketään kiinnosta, jos käy niin, että tuote ei mene kaupaksi, ja laskuja sataa postiluukusta tai sähköpostiin. Silloin kyllä varmasti mietitään jossain vaiheessa markkinointistrategian muuttamista sellaiseksi, että sieltä myös saadaan ostotapahtumia aikaan.

Markkinointia on kohdennettava tarkoin siksi, että asiakasryhmät ovat kaikki vähän erilaisia, ja siksi on tärkeää että kaikkia tavaroita ei markkinoida kaikille. Mutta sitten kun ajatellaan markkinointia eli massoille suunnattua mainontaa, niin silloin puhutaan ikään kuin otsikosta. Tuon asian tarkoitus on saada ihmiset avaamaan ne kotisivut, millä yhtiö markkinoi omia tuotteitaan, ja silloin tärkeää on se, että yhtiö antaa itsestään sellaisen kuvan, että sen tuotetta voisi joku lähteä ostamaan. Eli asiakas kokee itsensä tervetulleeksi tällaiseen liikkeeseen, ja voi sitten myös olettaa että henkilökunta ei hänelle ala naureskella tai muuten pilkata tätä ostajaa.

Markkinoinnin tarkoitus on siis antaa hyvä kuva yhtiöstä sekä sen tuotteista asiakkaille, sekä luoda miellyttävä kuva siitä mitä ollaan kauppaamassa. Ja tässä sitten tulee eteen sellainen ongelma, että ulkomaiset rahapeliyhtiöt ovat varmaan kiinnostuneita markkinoimaan tuotteitaan myös suomalaisille. Markkinointia koskevan lainsäädännön mukaan rahapelejä saa markkinoida vain Veikkaus, jolla on monopoliasema tähän tuotteeseen. Jos ajatellaan että Veikkaus markkinoi rahapelejä nuorille, jotka pelaavat paljon tietokoneilla, niin silloin tietenkin se varmasti saa sen kautta myös paljon uusia asiakkaita.

Mutta kun ajatellaan että esimerkiksi Suomessa on nyt alettu pelata tietokonepelejä ammattimaisesti, niin silloin varmasti ollaan löydetty uusi kohderyhmä, sekä samalla myös käsitetty se, että näiden tietokonepelien ympärillä kuluu suuren nuorten miesten ryhmän päivä, niin toki myös tietokonepelien kautta halutaan markkinoida muitakin tuotteita kuin vain pelejä itseään. Eli enää ei näitä pelaajia nähdä vain joukkona säälittäviä epäsosiaalisia silmälasien käyttäjiä, vaan he ovat myös henkilöitä, joilla on potentiaalia moneen asiaan.

Kun tietokonepelaamista mietitään sen kannalta, että siinä pyörii miljardibisnes, niin silloin varmasti markkinoijia kiinnostaa se, että mitä esimerkiksi tietokoneen ruudulla pyörivillä hahmoilla on päällään. Ja kuten alussa kirjoitin, niin ehkä sitten joskus tulevaisuudessa tietokonepelit ovat suomen uusi mitali sampo, kun hiihdot sekä mäkihypyt eivät ole menneet entiseen malliin, joten ehkä ilmaston lämpenemisen takia voivat myös tietokonepelit olla olympialaji nimeltään “virtual games”. Siinä voitaisiin esimerkiksi juoksumattojen sekä virtuaalisten hahmojen avulla simuloida talviurheilua. Ehkä esimerkiksi “Counter strike” on mukana näissä virtuaalisissa olympialaisissa.

Tutkintorakenteen muutoksista sekä tutkintojen pirstaloitumisesta sekä koodareiden aseman muutoksesta.

Chaplin elokuvassa "Nykyaika"

Tutkintorakenteen muutoksista sekä tutkintojen pirstaloitumisesta sekä koodareiden aseman muutoksesta.

Jos työelämää ajatellaan siltä kannalta, että työntekijän pitää jatkuvasti oppia uutta, että hän pystyy käsittelemään uusia asioita, sekä täyttämään uusia vaatimuksia, niin jossain tietenkin tulee aina välillä vastaan se, että ihmisen päähän mahtuu rajallinen määrä tietoa. Eli voimme opiskella vain rajallisen määrän erilaisia asioita. Mutta toisaalta täsmällisesti annettu, työnantajan tarpeen mukaan räätälöity koulutus voisi olla sopiva keino kehittää työelämästä entistä joustavampaa sekä työnantajan asettamia tavoitteita vastaavaa. Onhan tietenkin mahdollista kehittää työelämää Fordin liukuhihna mallin perusteella, missä henkilö opettelee vain yhden tehtävän, minkä hän sitten osaa todella hyvin.

Vaikka  tämä Fordin autotehtailla käytetty tuotantomalli, mikä tietenkin poikkeaa toimialan mukaan elokuvassa “Nykyaika” vuodelta 1936 esitetystä mallista saattaa viedä ihmisen tielle, minkä voimme katsoa tuosta vanhasta mykkäfilmistä, joka on muodostunut klassikoksi kautta aikojen. Linkki elokuvaan on tekstin lopussa. Ja vaikka tuo elokuva tietenkin sijoittuu vanhaan aikaan, niin kuitenkin sen sanoma on ikuinen, joten tuo filmi kannattaa kyllä katsoa läpi, ennen kuin lähdetään tekemään mitään uudistuksia mihinkään tuotteesen tai oikeastaan tuotantomalliin.

https://www.youtube.com/watch?v=HAPilyrEzC4

Tutkintoja tehdään entistä nopeammin sekä uudella mallilla, missä niin sanotut mini- tai suppeat versiot totutuista tutkinnoista ovat ikään kuin korvaamassa perinteisellä tavalla tehdyt tutkinnot. Mikä tietenkin tehostaa koulutusta siltä kannalta, että esimerkiksi ohjelmoijaksi voi kouluttautua ilman tietojenkäsittelyn koko oppimäärää, mikä tietenkin nopeuttaa työhön siirtymistä. Miniaturisoitujen tutkintojen, missä käydään läpi vain sellaisia asioita, mitkä liittyvät tuleviin tehtäviin mainostetaan näyttävästi, ja samalla myös niiden etua työnantajille tuodaan esiin hyvin paljon.

Eli jos henkilö palkataan suorittamaan koodausta koskevia tehtäviä, niin hän varmasti ei silloin tarvitse mitään kovin pitkiä datanomin tai tradenomin tutkintoja, jos aikoo tehtävistä selvitä.Tai oikeastaan sitä oikeaa työelämää ei olla tuolloin vielä nähty ollenkaan, eikä koskaan kukaan opi koodaamaan missään koulun penkillä. Ja kuten huomasin, niin tietenkin tuolloin pitää aina olla sellainen kokemus työelämästä, että varmasti myös niitä oikeita meriittejä pitäisi löytyä.

Koodausta koskeviin  tehtäviin pyrkiville riittää että hän osaa esimerkiksi tuottaa tehokasta koodia, ja se sitten varmasti tekee vaikutuksen ihmisiin. Eikä tuollaiselle mikro-pituisella tutkinnolla työssä olevalle henkilöllä ole varmaan niin suuria odotuksia myös palkan suhteen. Jos ihminen on käynyt kolme viikkoa kestäneen intensiivisen koodaus kurssin, niin silloin hän ei myöskään varmaan uskalla sanoa mitään työnjohtajaa vastaan. Samoin hänet on tuolloin helppoa korvata toisella työntekijällä. Ja tietenkin tuollainen henkilö saa työpaikalla käyttöönsä kirjaston erilaisia koodeja, joista hän voi tehdä sitten erilaisia yhdistelmiä.

Koodin tuottaminen liukuhihnatyönä voidaan rinnastaa toimintaan Fordin autotehtaalla kun T-fordia koottiin 1910-luvulla. Eli työtehtävät ovat yksinkertaisia sekä yksitoikkoisia. Mutta työväki on halpaa, ja työntekijän korvaaminen toisella on helppoa. Samoin jos käytössä on toimiva kirjasto koodeja, joita työntekijä voi käyttää, niin silloin hän ei kaipaa mitään suurempia koulutuksia. Kuitenkin tuolloin on mahdollista, että joku sujauttaa haitallista koodia noihin koodi kirjastoihin, jotka ehkä teetetään jollain alihankkijalla. .

Tällainen toimintamalli on varmasti haettu jostain Fordin autotehtaalta, missä jokainen työläinen teki viime vuosisadan alussa työtä liukuhihnan ääressä. Silloin Fordin tehtailla otettiin käyttöön liukuhihna, missä jokaisen työläisen piti tehdä yksitoikkoista työtä pitkin päivää, ja liukuhihna teki mahdolliseksi sen, että kovin pitkää koulutusta näihin tehtäviin ei tarvittu. Tuolloin riitti että henkilö osasi kääntää mutteria oikein kuten Chaplinin “Nykyaika-elokuvassa” esitetään. Jos tämä malli siirretään koodaukseen, niin silloin jokainen koodaaja kopioi valmista koodia omaan osaansa ohjelmistosta, ja sitten pöydän päässä istuva koulutettu henkilö tarkistaa koodin toiminnan, ja mikäli koodi ei toimi, niin uusi työntekijä otetaan tilalle.

Eli kysymys on siinä, että jos henkilö haluaa jonkun ammatin, niin haluaako hän opiskella kyseistä ammattia varten useita vuosia, vai sitten lähteä suoraan työhön ja pätevöityä työelämän kautta. Jos hän haluaa tietää alan viimeisistä trendeistä, niin niihin hän voi sitten tutustua jonkun lehden tai yhtiön kotisivuihin omalla vapaa-ajallaan, ja työaika on työn tekemistä varten. Samoin testausta tietenkin suorittaa eri tiimi kuin varsinaista ohjelmointia, joten miksi mitään tutkintoa edes kannattaa lähteä suorittamaan?

Kun sitten lähdetään miettimään tämän asian kääntöpuolta, niin tietääkö sellainen ihminen, joka on suorittanut tuollaisen mikro pituisen  tutkinnon oikeastaan sitä, että mihin noita koodeja käytetään? Tai mihin niitä oikeastaan voidaan käyttää? Jos ajatellaan sitä, että esimerkiksi tutkinto koostetaan ikään kuin nanotekniikan perusteella luoduista malleista, missä jokainen osio tehdään samalla perusteella kuin opinnäytetöitä tehdään, niin silloin voidaan puhua tietenkin tutkinnon vaikeusasteen kasvusta sekä myös siitä, että sama tutkinto voi käydä myös muihin tehtäviin kuin vain siihen yhteen malliin.

Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, kuinka tradenomiksi ei kannata muka lukea, koska siinä sitten sattuu henkilö uupumaan, niin voin sanoa, että monissa muissakin tehtävissä saattaa ihminen uupua Mutta kuten tiedämme, niin yksi asia näissä mikro pituisissa tai niin sanotuissa typistetyllä tutkinnolla myydyissä asioissa on varmasti jäänyt vähälle huomiolle, ja se on se, että tuollaisella tutkinnolla työelämässä oleva ei tietenkään saa samoja etuja kuin henkilö, joka on istunut todella pitkään koulun penkillä. Samoin se että ihminen istuu vuosia jossain pölyisessä luentosalissa varmasti jossain vaiheessa tuntuu vähän ikävältä. Mutta tuolloin unohdetaan se, että elämässä pitää välillä kohdata asioita, jotka eivät ole mitenkään mukavia. Eli aina emme voi lähteä siitä, että voimme saada kaiken mitä haluamme.

Ja aina välillä mieleen pitäisi tulla sellainen asia, että kaikki eivät vain ole sopivia hoitoalalle, mikä tietenkin houkuttaa kaikkia masentuneita tradenomi-opiskelijoita, jotka haluavat vaihtaa tällaiset turhat opinnot sellaisiin hoitoalan apulaisen tehtäviin, joista voidaan kouluttautua sairaanhoitajiksi. Tuolloin ihminen voisi esimerkiksi tehdä jotain altruistista toisten eteen, mutta tässä pitää muuten huomauttaa, että itse kyllä tuon tradenomin neljä vuotta kestäneen tutkinnon vein läpi, vaikka välillä tuntui hiukan muulta kuin mukavalta, mutta aina ei voi kukaan saada kaikkea mitä sattuu haluamaan.

Jokainen ihminen varmaan on huomannut, kuinka upeaa olisi olla hoitoalalla, mutta se nyt ei vain satu enää sitten tutkinnon valmistuttua ole mahdollista, vaikka varmaan olisin hyvä apuhoitaja. Kuitenkin voisin sanoa, että itse en kyllä aikuisena ihmisenä ole koskaan ollut kiinnostunut siitä, että vanhempani olisivat ehkä joskus halunneet minusta insinööriä, maanviljelijää, lakimiestä, jäätelökauppiasta hitsaria tai sairaanhoitajaa, Tai oikeastaan tuo viimeinen asia tuli tässä mieleen ihan omasta päästäni, koska ilmeisesti sairaanhoitaja on monen vanhemman omiin  lapsiin kohdistuvan toiveen kärkipäässä oleva toive.