Siirry pääsisältöön

Ilmastonmuutos, muutosvastarinta sekä maanviljelijät

Ilmastonmuutos, muutosvastarinta sekä maanviljelijät

Onko maanviljelijät tuotu mediaan siksi, että heidän oletetaan kääntävän ihmisten huomion pois ilmastonmuutoksesta. Tai oikeastaan siitä, että nimenomaan yksityisautoilu sekä muutamat muut asiat ovat ilmastolle pahempia kuin maanviljelys. Samoin maanviljelyksen tuottama hiilidioksidi kuormitus on sitä tarpeellista toimintaa. Mutta jostain syystä meillä on jonkinlainen muutosvastarinta kyseessä, kun ajatellaan esimerkiksi vihreitä arvoja sekä kestävää kehitystä, kuten esimerkiksi länsimetrosta kirjoitettaessa olemme huomanneet.

Eli yllättäen tästä liikennevälineestä ei sitten mitään hyvää löytynyt, ja kuten tiedämme, niin laskut tuon välineen kannattavuudesta tehtiin sillä tavalla, että siinä otettiin huomioon vain ensimmäinen vuosi käyttöönoton jälkeen. Jos ajatellaan että ihmisellä on sitten se upea sähkö- tai mikä lienee auto allaan, niin tietenkin hänellä on mahdollisuus käyttää omaa autoaan, ja tietenkin myös parkkipaikka pitää kaupungissa maksaa, ja nuo paikat ovat melko kalliita. Ei sitä omaa autoa ole kukaan ollut kieltämässä, ja mitä varten tuo länsimetro sitten sai sitä negatiivista palautetta varsinkin lehdistössä? Onko se häirinnyt jotain vai missä vika on ollut?

Maanviljelyksestä sekä ilmastonmuutoksesta on keskusteltu todella paljon, ja jotenkin minusta on alkanut tuntua, että jostain syystä maanviljelijät on ikään kuin tarkoituksella nostettu suuriksi hiilidioksidin tuottajiksi, vaikka asia ei ehkä aivan näin ole. Nimittäin suurin osa hiilidioksidista tulee fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, eikä esimerkiksi traktori nyt niin paljon tätä hiilidioksidia tuota kuin lentokone.

Olen muuten huomannut, että ilmastoa koskeviin asioihin on suhtauduttu ikään kuin huumorilla, ja esimerkiksi ilmasto-aktivisteista on puhuttu ikään kuin pilkkaavaan sävyyn. Eli onko maanviljelijät otettu esiin siksi, että ilmastoa koskevaa keskustelua halutaan suitsia, kun muutenkin on ollut vähän sellainen kuva, että koko ilmastoasia halutaan haudata.

Jos taas mietitään sitä, että miten maatalouden hiilidioksidipäästöt on yllättäen nostettu esiin, niin silloin on eteen tullut sellainen ajatus, että miksi esimerkiksi lentoliikennettä yllättäen alettiin mainostaa ekologisena vaihtoehtona esimerkiksi interrail-matkailulle. Interrailin tarkoitus on muuten se, että ihminen näkisi ja kokisi hiukan enemmän Eurooppaa kuin lentämällä kohteeseen sekä takaisin.

Kun ajatellaan esimerkiksi raideliikenteen päästöjä, niin silloin mielenkiintoista on se, että päästöt lasketaan siten, että yhden kulkuvälineen matkustajien määrä jaetaan päästöjen määrällä. Eli se kuinka paljon päästöjä joku väline tuottaa henkilöä kohti kertoo sen ekologisuudesta.

Tai sitten näistä tiedoista voidaan laskea keskiarvo, ja jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että miten mikäkin liikenneväline kuormittaa ympäristöä, niin silloin tietenkin pitää huomioon ottaa sellaiset asiat, että kuinka moni ihminen käyttää kyseistä liikennemuotoa, ja kuinka paljon kaikki kysesessä liikenne muodossa käytettävät välineet kuormittavat ympäristöä. Eli kaikkien junien tai lentokoneiden tuottama hiilidioksidi lasketaan yhteen, ja sitten kaikissa noissa lentokoneissa tai junissa matkustaneiden ihmisten määrä jaetaan päästöjen määrällä.

Oliko tässä kaikki? Ei varmasti ollut, nimittäin ihmisten pitäisi kyllä kyetä arvioimaan myös se, että onko esimerkiksi lentomatkustaminen tarpeellista? Ja “mitä jos vain kerran vuodessa”? Uskoisin että pääasiallinen tuottaja hiilidioksidille on kuitenkin liikenne sekä fossiilisten polttoaineiden polttaminen, mistä sitten taas päästään niihin sähköautoihin. Ongelma on siinä, että sähkön tuotanto voi olla päästötöntä, jos se tuotetaan vesivoimalla. Tai jos lentokone käyttää vetyä polttoaineenaan, niin siitä ei sitten myöskään päästöjä tule.

https://yle.fi/uutiset/3-10969652

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara