Siirry pääsisältöön

Taas on maanviljelijät kutsuttu apuun

Taas on maanviljelijät kutsuttu apuun

Tämä maanviljelijöiden tuominen esiin ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa on tuonut mieleen muutamia asioita historiasta. Eli kuten tiedämme niin maanviljelijät on kutsuttu usein apuun, kun hätä on suuri. Maanviljelijöillä on melko pitkä perinne kun puhutaan Suomen oikeistosta. Maanviljelijät olivat Suojeluskuntien ydinjoukkoa sisällissodan tai vapaussodan aikana vuosina 1917-18, miten tätä sotaa nyt sitten pitäisikään kutsua. Myös 1920- ja 30 luvuilla Suojeluskuntien toiminnan keskiössä olivat maanviljelijät.

Kun aikoinaan Vihtori Kosola haki tukea Lapuan liikkeelleen, sekä muilutusretkilleen, niin hän kutsui maanviljelijät marssille Helsinkiin vuonna 1930. Tuolloin Lapuan liikkeen miehet veivät “kommunisteja” eli henkilöitä, jotka eivät heitä miellyttäneet itärajalle, ja toiminta loppui vasta kun entinen presidentti Ståhlberg vaimoineen “sai kyydin” tuonne itään. Tapauksesta nousi meteli, ja sen jälkeen Lapuan liikkeen toiminta lakkasi. Kun tuon liikkeen pohjalle perustettiin IKL-niminen puolue, niin myös tämä poliittinen liike haki tukea maaseudulta. Samoin työnantajien vuonna 1920 perustama lakon murto-organisaatio “Vientirauha Oy” perustui siihen, että pohjanmaalta kutsuttiin maatalousyrittäjiä tai maanviljelijöitä lastaamaan laivoja.

Samoin maamme pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen nojasi pitkälti Maalaisliiton eli maaseudun edunvalvojan tukeen, kun hän istui presidenttinä. Eli maanviljelijät omaavat pitkän sekä kunniakkaan historian monissa poliittisissa hankkeissa, joista tärkeimmät olivat asioita, mitä voitiin pitää hiukan demokratian vastaisina.

Tai en tiedä onko Kekkonen ollut sellainen tapaus, mutta “Vientirauhaa” sekä aseistettuaja maanpuolustusjärjetöjä, eli etupäässä Suojeluskuntia voidaan kyllä pitää oikeiston tukipilareina ennen sotia vallineessa poliittisessa ilmapiirissä. Näistä tapauksista voi jokainen lukea itse Internetistä. Eli hakusanoja “Talonpoikaismarssi”,  “Vientirauha Oy”“Lapuan liike” “Vihtori Kosola” sekä “Kyyditys” sekä “IKL” voi löytyä mielenkiintoista tietoa tästä asiasta


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara