Koulukiusaaminen on ainainen ongelma kouluissa
Seuraava tarina voi vaikuttaa hiukan erikoiselta tai huomionkipeydestä pulppuavalta luovuuden esitykseltä, mutta sen teille suuressa viisaudessani kirjoitan. Ja kuten tapana on sanoa, niin kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin, olivat he eläviä tai kuolleita ovat vain sattumaa. Mutta ehkä tämä avaa uuden näkökulman koulukiusaamiseen.
Luonnossa elävien laumaeläinten johtaja tunnistetaan siten, että kun katsotaan mitä hyvänsä laumaeläintä, niin noiden eläinten jonoissa on välejä. Johtajat asettuvat aina noiden ryhmien ensimmäisiksi eläimiksi, ja johtajuudella on tärkeä asema myös siinä, miten laumaa hallitaan, ja samalla tavalla esimerkiksi johtajien miellyttäminen on tärkeässä asemassa, kun koulukiusaaja alkaa muodostaa omaa verkostoaan.
Opetusministeri Ohisalo on sanonut, että pahimmat koulukiusaajat on lähetettävä poliisille. Ja tässä sitten on sellainen asia, mistä ei paljon ole puhuttu. Nimittäin jos kyseessä on niin sanottu narsistinen tai psykopaattinen koulukiusaaja, jolta jostain syystä puuttuu omatunto täysin, niin silloin esimerkiksi poliisin puheille lähettäminen ei vaikuta tähän henkilöön ollenkaan. Eli hän saattaa oikeasti nähdä heikomman osapuolen eli vähemmistön oikeuksien polkemisen sekä esimerkiksi fyysisen pahoinpitelyn oikeutettuna toimintana.
Se mikä tekee niistä kiusaajien uhreista vähemmistöä on se, että he ovat erilaisia kuin kiusaaja, joka varmasti tietää, mitä luvata, kun hän alkaa kerätä väkeä ympärilleen. Kiusaajien toiminta perustuu siihen, että he nostavat itsensä johtajien johtajiksi. Eli he ovat taitavia lakeijoimaan sekä miellyttämään johtajia.
Kun keskustellaan siitä, että millainen koulukiusaajan käsitys oikeudesta oikeastaan on, niin silloin usein unohdetaan mainita, että nämä henkilöt saavat usein tyydytystä siitä, että he saavat jonkun itkemään. Jos kiusaaja on esimerkiksi jengin pomo, niin silloin hän ei usein itse ollenkaan edes vaivaudu hakkaamaan toisia. Vaan teot, mitä hän tekee saattavat olla vaikkapa toisten ihmisten nimittelyä, sekä vaikkapa räkimistä toisten päälle, tai heidän vaatteidensa repimistä niiden ollessa naulassa, mikä varmasti tuntuu upealta.
Samoin kiusaamisen kohdalla kyse on puhtaasti siinä, että sillä eristetään omaa ryhmää muista. Kun kiusaaja saapuu lähipiiriin, niin silloin häntä on vaikea vastustaa. Nimittäin kiusaaja joka saa ihmiset puolelleen on taitava miellyttämään nimenomaan johtajia. Johtajien kautta hän sitten ottaa ryhmän hallintaansa, ja tietenkin esimerkiksi valehtelu eli perättömien tietojen levittäminen on noiden ihmisten mielestä hauskaa.
Heidän jutuissaan esimerkiksi puolet tuomareista ja muista viranomaisista on erotettu, kun joku “maalaisjärkeä” käyttävä henkilö on sattunut muistamaan jotain asioita. Eli tuolloin unohdetaan se periaate, että syyttäjän on kyllä todistettava väitteet todeksi. Mutta kun lähdetään pohtimaan sitä, miten tuollainen nuori johtaja sitten käärii muut sormensa ympärille, niin tietenkin siinä ensin lainataan hiukan rahaa. Sitten maksetaan esimerkiksi vitonen takaisin kolmesta eurosta, jotta kaveri saadaan tulemaan omaan piiriin.
Kun kiusaajan kaverit lopulta heräävät todellisuuteen, niin silloin on myöhäistä. Eli saadakseen tiukemman otteen kavereistaan, kiusaaja järjestää “mukavia” yllätyksiä. Yksi niistä on se, että yksi “kavereista” saa kävellä kotiin festareilta. Tai sitten esimerkiksi kun mennään konserttiin, niin silloin yksi kavereista “unohdetaan” hakea mukaan. Toisaalta myös esimerkiksi tapaamispaikkaa sovittaessa voi vähän yskäistä, ja sitten on taas se mieluinen kaveripiiri ympärillä.
Tai kun annetaan suklaata lahjaksi, niin silloin voi tyhmälle tuttavaperheen lapselle antaa suklaalevyn, missä on vaikka koiran ulosteita, tai 18 v. päiväksi pullon shampanjaa, mihin on sekoitettu glykolia. Siinä sitten on hyvä mainita myös se, että kun toinen on tyhmyyttään luottanut ihmiseen, jonka on tuntenut ehkä koko ikänsä, niin tällainen opetus on hyvä antaa, että uhri ei sitten enää lähde luottamaan toisiin. Tällainen tarina on jäänyt joskus kauan sitten mieleeni, enkä muista kenelle näin on päässyt tapahtumaan.
Mutta siitä 30 vuotta myöhemmin kirjoitan, ja sanon että en kyllä ole tätä tehnyt toiselle, mistä olen sikäli kiitollinen, että ainakin omatuntoni on puhdas, eikä minun tarvitse salata mitään tällaista. Kuitenkin mieleen tulee, että jos tarina on tosi, niin onko kiusaajilla ollut mukava elämä, ja miten he ovat lapsensa kasvattaneet? Eipä tämä minulle kuulu, mutta koska ihminen hakeutuu kaltaistensa seuraan, niin mieleen tulee se, että olisiko ehkä mahdollista, että noiden ihmisten lapsista tulee myös kiusaajia. Eli miten sellainen ihminen kasvattaa lapsiaan, mikä kuvittelee, että tällaiset teot, mitä äsken kuvailin ovat oikein?
Seuraava tarina voi vaikuttaa hiukan erikoiselta tai huomionkipeydestä pulppuavalta luovuuden esitykseltä, mutta sen teille suuressa viisaudessani kirjoitan. Ja kuten tapana on sanoa, niin kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin, olivat he eläviä tai kuolleita ovat vain sattumaa. Mutta ehkä tämä avaa uuden näkökulman koulukiusaamiseen.
Luonnossa elävien laumaeläinten johtaja tunnistetaan siten, että kun katsotaan mitä hyvänsä laumaeläintä, niin noiden eläinten jonoissa on välejä. Johtajat asettuvat aina noiden ryhmien ensimmäisiksi eläimiksi, ja johtajuudella on tärkeä asema myös siinä, miten laumaa hallitaan, ja samalla tavalla esimerkiksi johtajien miellyttäminen on tärkeässä asemassa, kun koulukiusaaja alkaa muodostaa omaa verkostoaan.
Opetusministeri Ohisalo on sanonut, että pahimmat koulukiusaajat on lähetettävä poliisille. Ja tässä sitten on sellainen asia, mistä ei paljon ole puhuttu. Nimittäin jos kyseessä on niin sanottu narsistinen tai psykopaattinen koulukiusaaja, jolta jostain syystä puuttuu omatunto täysin, niin silloin esimerkiksi poliisin puheille lähettäminen ei vaikuta tähän henkilöön ollenkaan. Eli hän saattaa oikeasti nähdä heikomman osapuolen eli vähemmistön oikeuksien polkemisen sekä esimerkiksi fyysisen pahoinpitelyn oikeutettuna toimintana.
Se mikä tekee niistä kiusaajien uhreista vähemmistöä on se, että he ovat erilaisia kuin kiusaaja, joka varmasti tietää, mitä luvata, kun hän alkaa kerätä väkeä ympärilleen. Kiusaajien toiminta perustuu siihen, että he nostavat itsensä johtajien johtajiksi. Eli he ovat taitavia lakeijoimaan sekä miellyttämään johtajia.
Kun keskustellaan siitä, että millainen koulukiusaajan käsitys oikeudesta oikeastaan on, niin silloin usein unohdetaan mainita, että nämä henkilöt saavat usein tyydytystä siitä, että he saavat jonkun itkemään. Jos kiusaaja on esimerkiksi jengin pomo, niin silloin hän ei usein itse ollenkaan edes vaivaudu hakkaamaan toisia. Vaan teot, mitä hän tekee saattavat olla vaikkapa toisten ihmisten nimittelyä, sekä vaikkapa räkimistä toisten päälle, tai heidän vaatteidensa repimistä niiden ollessa naulassa, mikä varmasti tuntuu upealta.
Samoin kiusaamisen kohdalla kyse on puhtaasti siinä, että sillä eristetään omaa ryhmää muista. Kun kiusaaja saapuu lähipiiriin, niin silloin häntä on vaikea vastustaa. Nimittäin kiusaaja joka saa ihmiset puolelleen on taitava miellyttämään nimenomaan johtajia. Johtajien kautta hän sitten ottaa ryhmän hallintaansa, ja tietenkin esimerkiksi valehtelu eli perättömien tietojen levittäminen on noiden ihmisten mielestä hauskaa.
Heidän jutuissaan esimerkiksi puolet tuomareista ja muista viranomaisista on erotettu, kun joku “maalaisjärkeä” käyttävä henkilö on sattunut muistamaan jotain asioita. Eli tuolloin unohdetaan se periaate, että syyttäjän on kyllä todistettava väitteet todeksi. Mutta kun lähdetään pohtimaan sitä, miten tuollainen nuori johtaja sitten käärii muut sormensa ympärille, niin tietenkin siinä ensin lainataan hiukan rahaa. Sitten maksetaan esimerkiksi vitonen takaisin kolmesta eurosta, jotta kaveri saadaan tulemaan omaan piiriin.
Kun kiusaajan kaverit lopulta heräävät todellisuuteen, niin silloin on myöhäistä. Eli saadakseen tiukemman otteen kavereistaan, kiusaaja järjestää “mukavia” yllätyksiä. Yksi niistä on se, että yksi “kavereista” saa kävellä kotiin festareilta. Tai sitten esimerkiksi kun mennään konserttiin, niin silloin yksi kavereista “unohdetaan” hakea mukaan. Toisaalta myös esimerkiksi tapaamispaikkaa sovittaessa voi vähän yskäistä, ja sitten on taas se mieluinen kaveripiiri ympärillä.
Tai kun annetaan suklaata lahjaksi, niin silloin voi tyhmälle tuttavaperheen lapselle antaa suklaalevyn, missä on vaikka koiran ulosteita, tai 18 v. päiväksi pullon shampanjaa, mihin on sekoitettu glykolia. Siinä sitten on hyvä mainita myös se, että kun toinen on tyhmyyttään luottanut ihmiseen, jonka on tuntenut ehkä koko ikänsä, niin tällainen opetus on hyvä antaa, että uhri ei sitten enää lähde luottamaan toisiin. Tällainen tarina on jäänyt joskus kauan sitten mieleeni, enkä muista kenelle näin on päässyt tapahtumaan.
Mutta siitä 30 vuotta myöhemmin kirjoitan, ja sanon että en kyllä ole tätä tehnyt toiselle, mistä olen sikäli kiitollinen, että ainakin omatuntoni on puhdas, eikä minun tarvitse salata mitään tällaista. Kuitenkin mieleen tulee, että jos tarina on tosi, niin onko kiusaajilla ollut mukava elämä, ja miten he ovat lapsensa kasvattaneet? Eipä tämä minulle kuulu, mutta koska ihminen hakeutuu kaltaistensa seuraan, niin mieleen tulee se, että olisiko ehkä mahdollista, että noiden ihmisten lapsista tulee myös kiusaajia. Eli miten sellainen ihminen kasvattaa lapsiaan, mikä kuvittelee, että tällaiset teot, mitä äsken kuvailin ovat oikein?
Kommentit
Lähetä kommentti