 |
| . |
Työpaikan johdon asemasta alaiseen nähden
Työpaikan eli yhtiön johdon tehtävä on maksimoida yrityksen tai oikeastaan yrityksen omistajien etu, ja siinä sitten on pääasiallisena mittarina yhtiön tuottama tulos. Vain positiivisen kassavirran määrä ratkaisee sen, että tuleeko henkilö valituksi seuraavalle kaudelle yhtiön johtoon. Siis työpaikan tarkoitus on tuoda voittoa tai muuta etua yhtiölle, jossa se sijaitsee, ja jos työpaikka ei tätä ehto täytä, niin silloin sen voi lakkauttaa.
Eli työ ei ole itsetarkoitus, vaan sen tarkoitus on tuoda rahaa yritykselle ja tuota rahaa sitten jaetaan yhtiön omistajille. Jos ajatellaan sitä että laman aikaan yhtiöstä siivotaan ne työntekijät, jotka eivät ole sille tärkeitä, tai että jotka ovat muuten ikäviä tapauksia, niin yksi osa noista vähennettävistä on niitä niin sanottuja “vastarannan kiiskiä”, joiden mielestä yhtiön johtoa ei tarvitse kuunnella, tai jolla on aina jotain muita asioita kuin siinä yhtiössä olevia töitä hoidettavana.
Yhtiössä ei kaivata “jarrumiehiä” vaan niitä jotka tuovat lisää dynaamisuutta työntekoon. Jos dynaaminen työnteko ei sovi alaiselle, niin silloin esimies joko opastaa alaistaan omaksumaan dynaamisen mallin. Ja jos opastaminen ei tuo haluttua vaikutusta, niin yhtiön etu voi vaatia silloin vastarannan kiiskien erottamista.
Kun henkilölle maksetaan palkkaa jonkun yhtiön taholta, niin yhtiöllä on oikeus olettaa, että tuo aika on varattu sen antamien tehtävien hoitoon. Siis silloin ei tehdä muita asioita kuin niitä jotka sattuvat kuulumaan oman työpaikan antamiin tehtäviin. Jos aikaa menee johonkin muuhun toimintaan, niin silloin työnantaja saa ilmoittaa hakevansa uutta henkilöä noihin tehtäviin. Jos alainen ei mukaudu uusiin menetelmiin, niin hän saa lähteä, ja sen takia esimerkiksi ATK-taidot ovat todella tärkeä osa nykyaikaista työelämää.
Nykyään työtä tehdään itsenäisemmin sekä samalla myös työntekijän vastuu omasta työstään lisääntyy. Samoin tehtäviä annetaan jatkuvasti enemmän ATK:n välityksellä, joten sen takia noita taitoja vain pitää kyetä kehittämään, tai putoaa pois kelkasta.
Työpaikka ei ole siis enää sitä, että sinne tullaan juomaan kahvia, pelaamaan tetristä, tai muuten rauhoittumaan, vaan joka tapauksessa jos työ ei suju, niin hyvin nopeasti sellainen henkilö saa ilmoituksen siitä, että hänen kannattaa ottaa yhteyttä työvoimatoimistoon. Työelämän tehostaminen näkyy siinä että liiketoiminta yksipuolistuu, mikä taas tarkoittaa sitä että keskitytään siihen, mikä on kaikkein paras puoli omassa osaamisessa. Eli nykyään tuotantoyhtiöt sekä tuotteita kehittävät yhtiöt ovat oikeastaan kaksi aivan eri asiaa, ja niiden työntekijät eivät ehkä sitten edes tiedä työskentelevänsä samassa yhtiössä.
Työnantajan tehtävä on maksaa työntekijälle palkkaa, mutta työntekijällä on velvollisuus tehdä työnsä kunnolla, eikä jatkuvasti nurista siitä, miten aina ennen on ollut tapana tehdä asiat. Työnjohtajien velvollisuus on katsoa että henkilö tekee töitä sekä noudattaa muutenkin sovittuja sääntöjä, eikä heidän velvollisuutensa ole kuunnella sitä, mitä esimerkiksi jossain muussa yhtiössä on joskus tehty.
Työntekijä on tullessaan johonkin työpaikkaan velvollinen tekemään työt kuten juuri siinä paikassa tehdään. Eli laman aikana kannattaa miettiä sitä, että kannattaako kaikkia uusia sääntöjä tai työtapoja lähteä kritisoimaan, koska työnjohdon velvollisuus on saada työ tehdyksi mahdollisimman pienin kustannuksin. Ja jos tämä ei alaiselle kelpaa, niin työvoimatoimistosta voi lähteä etsimään uutta työnantajaa.
Kommentit
Lähetä kommentti