Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa) 

Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa. 

Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa. Eli sijoittajat eivät valitettavasti harrasta hyväntekeväisyyttä. 

He haluavat vastiketta rahoilleen. Yritys- ja pääomaverotuksen ongelma on siinä, että jos yrityksiä verotetaan liian rankasti, niin ne liputetaan helposti ulos maasta. Ja silloin taas nostetaan joko tulo- tai sitten jotain ruoan ALVn kaltaista veroa, joka takaa sen, että veroja myös saadaan. ICT-alan startupien ongelma poliittisesta näkökulmasta on se, että ne eivät ole hyviä työllistäjiä. Siis niissä saattaa työskennellä vain muutamia henkilöitä. Ja nuo muutamat henkilöt eivät tuo kovin paljon ääniä. 

Startupien sekä jo asemansa vakiinnuttaneiden yhtiöiden ero on ensinnäkin se, että startupit ovat tuntemattomia tekijöitä. Niiden tuotteet eivät ole ainakaan kovin yleisesti tunnettuja, ja tuotteen tunnetuksi tekeminen auttaa monissa asioissa kuten rekrytoinneissa. Kun maailman suurimmat yritykset voivat komentaa työntekijöitään esimerkiksi toimistoille, niin takana on usein tunnettu brändi. Samoin nuo suuren luokan yritykset voivat kilpailla osaavasta työväestä monin eri eduin. 

Niillä on valmiit verkostot, joiden kautta ne saavat melkein takuutuoton sekä tietenkin monia etuja, kuten ravintoloiden alekuponkeja, kuntosalikortteja sekä muita vastaavia asioita. Sen takia nuo yritykset voivat toimia erittäin yksiviivaisesti, ja jos joku suuttuu, niin oven takana on valtava määrä hakijoita, jotka haluavat liittää tunnetun merkin suojissa suoritetun asiantuntijatyön omaan ansioluetteloonsa. Valtava tunnettavuus tuo noille yhtiöille jatkuvasti työhakemuksia. Samoin noilla yhtiöillä on valtava hierarkkinen organisaatio, jossa voidaan työntekijää palkita todella helposti. 

Yhtiön johdon kannalta startupit ovat erittäin ongelmallisia. Niiden avulla voi itselle kasvattaa suuret kannukset, jos joku onnistuu tyhjästä rakentamaan miljoonabisneksen. Mutta sitten samalla myös johtajia etsittäessä pitää muistaa, että johtaja tuo yhtiöön myös omat verkostonsa. Noiden verkostojen kautta voi johtaja markkinoida itseään, yhtiötään sekä tuotetta jota yhtiö valmistaa. Mutta jotta johtajalle muodostuu sellaisia verkostoja, että hän voi niiden kautta saada muut johtajat katsomaan tuotetta, pitää muiden johtajien tuntea hänet johtajana. 

Joten startupien on vaikeaa saada sellaisia johtajia, joilla on suhteita sekä kokemusta yhtiön johdossa. Sitten startupin pitää saada myös sellainen johtaja joka viitsii paneutua sen asioihin, sekä sitoutuu tuon yhtiön kehittämiseen. Kokeneilla sekä hyvillä johtajilla on taipumus ryhtyä hyvin nopeasti etsimään uusia haasteita. 

Startup johtajilla ei ole ehkä juuri ollenkaan kokemusta yhtiön johdosta. He saattavat olla vasta jostain kouluista kuten kauppakorkeasta valmistuneita. Heillä ei ole juuri mitään sosiaalisia verkostoja, joiden kautta he voisivat kaupata tuotettaan. Startupit eivät herätä kiinnostusta, koska niiden tuotteet tai ne itse eivät ole tunnettuja. Jos taas startupien johtajilla on kokemusta useista yhtiöistä, ja heillä on oikeita suhteita, niin he saattavat saman tien hakea uutta työtä. Tai sitten noilla johtajilla on paljon muuta työtä, ja startup jää jotenkin taka-alalle. Eli tuota yhtiötä johdetaan vähän vasemmalla kädellä. 

Startup joka on juuri lanseeraamassa omaa tuotettaan markkinoille joutuu pitkälti kilpailemaan osaavasta työvoimasta esimerkiksi juuri näiden tunnettujen merkkien ja yhtiöiden kanssa. Tuolloin pitää kehittää joku suuren luokan magneetti tai houkutin, joilla saadaan aikaan kiinnostusta yhtiötä kohtaan. Se että henkilö saa kahdessa paikassa saman palkan aiheuttaa sen, että muut edut, joilla ei ehkä ole työn kanssa mitään tekemistä ratkaisee sen, että minkä yhtiön tuo mahdollisesti insinöörikoulutettu hakija sattuu valitsemaan.   

Jo urautuneiden yhtiöiden ongelma on se, että ne eivät ehkä osaa tai halua satsata uuteen tuotteeseen, kun vanhalla pärjätään. Nokia on hyvä esimerkki yhtiöstä, joka satsasi halpoihin sekä luotettaviin kännyköihin. Mutta sitten kun tekniikka kehittyi esimerkiksi verkkojen osalta, jäi Nokian kännykkä, jota aikoinaan pidettiin maailman parhaana jälkeen muista vastaavista tuotteista. Ja lopullinen niitti yhtiön kännyköille oli nopea langaton tiedonsiirto. Eli kuka ostaa enää peruspuhelinta, kun älypuhelimen saa samalla hinnalla. Ja älypuhelimella saa tehtyä monia muitakin asioita kuin vain soitella jotain työpaikkoja. 

Nokia on hyvä esimerkki yhtiöstä joka voisi olla koko EUn talousalueen ongelmien symboli. Kun "vanhassa on vara parempi", niin silloin jäävät uudet tuotteet kehittämättä. Ja mitä varten kukaan ostaa vuosittain uusia puhelimia, jos vanha on samanlainen. Yhtiöiden olisi saatava kansa tai aiottu asiakasryhmä kiinnostumaan sen tuotteista. Samoin varsinkin tuotteen valmistajan olisi tehtävä jotain, jotta ne saisivat seuraavanakin vuonna ihmiset ostamaan uusia tuotteita. Kierrätys on tietenkin ekologisesti järkevää, mutta se ei tuo esimerkiksi puhelinten valmistajille tuottoja. 

Kun puhutaan EUn ongelmista, niin silloin me voimme tietenkin miettiä sitä, että kuinka tekoäly sekä monet muut innovatiiviset ratkaisut kuten kvantti-teknologia ovat valuneet USAn ja Kiinan kaltaisiin maihin. Tai siis jos haluamme olla hiukan ylimalkaisia, niin silloin me voimme sanoa, että jokainen yhtiö joka on EUn ulkopuolella on poissa EUn lainsäädännön piiristä. 

Ja jokainen meistä tietää että EUn integraatio kuten yhteneväinen verotus olisi hyväksi EUlle, mutta se olisi katastrofi siihen kuuluville valtioille. Toki me voimme saman tien sanoa, että jokainen yhtiö jonka kotipaikka ja tuotanto ovat muualla kuin Suomessa voivat olla saman tien vaikka Kuussa. Nuo yhtiöt eivät Suomeen yhtään veroja maksa. 

Mutta jos sitten ajatellaan asiaa esimerkiksi lainsäädännön kannalta, niin esimerkiksi tekoälyn liikaa säätelyä sekä holhoamista ylipäättään voidaan pitää kehotuksena lähteä muualle, jos yhtiö sattuu työskentelemään juuri tekoälyn tai kvanttiteknologian parissa. Se että EU olisi houkutteleva kohde nimenomaan tekoäly sekä kvanttitekniikan yrityksille merkitsee sitä, että noiden yhtiöiden työntekijöille olisi luotava houkutteleva työympäristö jossa he kokevat olevansa sellaisia, että he voivat sitoutua yhtiöön sekä sen toimialaan ja asuinalueeseen pidemmäksi aikaa. 

Kaikki mitä tuotteista kerrotaan on negatiivista, eikä lakeja säädetä muuta kuin sitä silmällä pitäen, että tekoälytutkimus sekä kvanttitieteet ovat lähes kiellettyjä, koska ne loukkaavat jonkun yksityisyyttä, niin silloin tietenkin voimme suojella EUn kansalaisia EUn alueella valmistetuilta tekoälyiltä. Mutta EUn tekoälyä ja kvanttijärjestelmiä koskevat lait eivät ole voimassa esimerkiksi Kiinan Kansantasavallassa, ja sen takia meidän pitää miettiä myös sitä, että voimme suojautua sekä Kiinasta, että sen liittolaisten taholta tulevia kvanttitietokoneiden avulla tehdyiltä hyökkäyksiltä. Jos ensimmäinen ajatus noista oppivista koneista on se, on se, että ne kapinoivat, niin silloin olemme siinä pisteessä, että ne jotka haluavat noita järjestelmiä kehittää muuttavat maihin, joissa heihin suhtaudutaan suopeammin. 

Mikäli asetelma on se, että henkilöt, joiden pitäisi yrittää tai joiden pitäisi osata koodata tuota tekoälyä kokevat ettei heitä kaivata, niin he etsiytyvät muihin tehtäviin. Se että mikään ICT-alan asiantuntijayhtiö ei välttämättä ole kovin suuri työllistäjä ei merkitse ettei se voisi tuoda verorahoja valtion kassaan. Mutta kun taas sitten ajatellaan poliitikkoja, jotka säätävät lakeja, niin silloin tietenkin erilaiset varastot ja perinteinen teollisuus olisivat niitä, jotka työllistävät paremmin. Ja vain luonnolliset ihmiset äänestävät. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wahlroos-on-vaarassa-startupeissa-ja-kasvuyrityksissa-on-euroopan-innovaatioiden-ja-kasvun-tulevaisuus/5c2e6b2c-beb4-4a46-a0ad-8a9770592b6f