Kun katsomme esimerkiksi Vladimir Putinia sekä monia hänen kaltaisiaan, niin voimme kysyä hiljaa itseltämme, että miksi meitä johtaa monesti psykopaatti? Miksi psykopaatti pääsee jostain syystä hyvin korkeaan asemaan suurissa yrityksissä tai valtioissa, joissa he sattuvat asumaan? Psykopaatilla on yksi etu normaaliin ihmiseen verrattuna. Hänen elämässään vain oma etu sekä oman edun tavoittelu merkitsevät jotain. Eli toisin kuin tavallisen ihmisen kohdalla, niin psykopaatilla ei ole sellaista omatuntoa, että hän välittäisi muiden kohtalosta.
Jos ajatellaan psykopaattia esimerkiksi elokuvateatterissa, niin hän ei koe mitenkään huonoa omatuntoa siitä, että hän väittää esimerkiksi olevansa leukemiaa sairastavan lapsen isä tai äiti, ja hän saattaa tempaista jonkun lapsen mukaansa, jotta pääsee jonon ohi. Me tavalliset ihmiset olemme usein kyvyttömiä edes kuvittelemaan tuollaista tilannetta, jossa joku törkeillä valheilla saavuttaa tavoitteensa. Vladimir Putin oli mies, joka toimi itsensä hyväksi jokaisessa tilanteessa.
Monille ihmisille on tullut yllätyksenä se, että vaikka Putin on näennäisesti hyvin miellyttävä, niin kuitenkin hän on kova ja raaka johtaja. Tavalliset ihmiset eivät ajattele sitä, että vastapuoli saattaa allekirjoittaa sopimuksia, joita ei sitten edes aiota noudattaa. Tuollainen toiminta on tuomittavaa jopa yksityiselämässä. Mutta se että valtiopäämies toimii näin on vastoin kaikkea sitä, mihin olemme tottuneet.
Tietenkin Putinin poikamaisessa flirttailussa on pieniä halkeamia, kuten tapaus missä hän toi koiran Angela Merkelin tapaamiseen, vaikka tiesi ettei Merkel pitänyt koirista. Tuollainen käytös on erittäin varoittavaa, koska juuri tuollainen ulkoapäin katsottuna pikkuasioissa tapahtuva lipsahdus kielii siitä, että henkilö ei oikeasti välitä toisen tunteista. Siis inho koiria tai muita eläimiä kohtaan on asia, joka ulkopuolisesta näyttää varmaan hyvin pieneltä, mutta sitten kun se sattuu omalle kohdalle, niin kyseessä ei ole mikään pikkujuttu.
Me emme voi edes kuvitella että joku tekee esimerkiksi murhia saadakseen valtion johtajuuden tai jonkun muun asian, mitä hän haluaa. Se mikä tietenkin on tämän päivän yhteiskunnassa huolestuttavaa on se, että nykyaikainen liike-elämä tai joku asia meidän elämäntavassamme suosii juuri ihmisiä, joilla on sellainen näkemys, että "tarkoitus pyhittää keinot". Eli vain saatu voitto merkitsee jotain, ja vaikka se merkitsisi uskollisen vuosia talossa olleen työntekijän erottamista, niin se tietenkin on vain pieni hinta siitä, että joku johtaja saa aikaan lisää tulosta. Sillä ei ole mitään väliä, vaikka tuo työntekijä olisi suunnitellut sekä toteuttanut miten suuren määrän tuotteita hyvänsä.
Ja tietenkään "oikea pomo" ei koskaan edes ajattele kuunnella sitä, mitä hänen alaisensa sattuu joskus sanomaan. Koska psykopaatti ei tunne mitään sääliä, niin hän voi tuossa tilanteessa kylmästi sanoa, että "ennen oli ennen ja nyt on nyt". Yhtiössä puhaltavat tuolloin uudet tuulet, ja työ sitten vaatii uutta dynaamisempaa ajattelua. Joten sillä tavalla sitten voidaan muutamassa sekunnissa tuhota toisen elämä sekä suunnitelmat. Itse ehkä kokisin vähän huonoa omatuntoa, jos entinen avaintyöntekijä saisi lähteä. Mutta psykopaatille tällainen asia eli mitä henkilö ennen sattui tekemään tai olemaan on täysin yhdentekevää. Vain sillä että tuollainen johtaja sattuu miellyttämään omia esimiehiään sekä tuomaan paljon voittoa osakkeenomistajille on tärkeää. Se millä tavalla nuo voitot hankitaan on tässä ajattelumallissa täysin yhdentekevä asia.
Kommentit
Lähetä kommentti