Yhteiskunta, historia sekä kansa

Turkin parlamentti sitten päätti puolen yön aikaan, että maamme voidaan ottaa NATOn jäseneksi. Se mikä tietenkin vähän surettaa, on se, että Ruotsi jäi ulkopuolelle. Mutta Ruotsi on eri valtio kuin Suomi, ja meidän pitää muistaa, että vaikka yhdessä olisimme vahvempia, niin kuitenkin meidän pitää ajaa myös omaa kansallista etuamme. Suomi on Ruotsin ystävä, ja maidemme välinen ystävyys on aivan aitoa, mutta meidän pitää huomioida se, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä.  Kun teemme turvallisuuspoliittisia linjauksia, niin meidän pitää kysyä sitä, että riittääkö yhteistyön voima siihen, että se pysäyttää Venäjän? Ruotsin turvallisuus- sekä geopoliittinen tilanne on eri kuin Suomessa. Jos Venäjä hyökkää pohjoismaihin, niin sen hyökkäys tapahtuu Suomen sekä Pohjois-Norjan läpi. Ja yksi hyökkäyksen kohteista voisi olla Pohjois-Norja jonne perustetuista sotilastukikohdista voisi NATO suorittaa hyökkäyksiä Murmanskin alueella olevia laivoja, sukellusveneitä sekä muita sotilaallisia kohte

Tietoturvaratkaisu on kokonaisvaltainen prosessi. Ja sitä suunniteltaessa on kaksi tietä, joita voidaan seurata. Eli ratkaisu voidaan ulkoistaa toisen yhtiön hoidettavaksi. Tai sitten yritys voi palkata omia tietoturva-ammattilaisia. Molemmissa ratkaisuissa on hyvät sekä huonot puolensa. Kun palkkaa ulkopuolisen yhtiön, niin se ehkä hoitaa työnsä, mutta sitten pahimmillaan palvelun tilaaja ei voi ehkä päästä vaikuttamaan siihen, miten asiat hoidetaan.  Se että palvelu ulkoistetaan ei tarkoita sitä, että noita töitä ei tarvitse tehdä. Jos tietoturva on ulkoistettu, niin tietenkin tuon palvelun työntekijöiden pitää tunnistautua, jos he vievät koneita tai joitakin muita komponentteja tai tulevat antamaan mikrotukea jollekin käyttäjälle.  Se tarkoittaa vain että työt siirretään ulkopuolisen toimijan käsiin, joka samalla pääsee yhtiön omiin tietoihin käsiksi. Jos ratkaisu toteutetaan palkkaamalla omia asiantuntijoita, niin tietenkin nuo asiantuntijat tarvitsevat aina sellaiset valtuudet, jo

 Keskustelu on asia, mitä ei kukaan ole koskaan ainakaan julkisesti kieltänyt. Julkiseen keskusteluun kuuluu se, että ihmisillä on mielipiteitä, joita kaikki eivät kannata. Siis se asia minkä Sanna Marin on tuonut esiin on se, että myös ne joilla ei ole virallista asemaa maamme ulkopoliittisessa johdossa voivat tuoda oman näkemyksensä esille. Siis emme enää elä YYA-Suomessa, jossa kaikkien ulkopolitiikkaa koskevien lausuntojen pitää kulkea presidentin pöydän kautta. Jos Marin olisi tuon asian tehnyt YYA-Suomessa, niin siitä olisi varmaan seurannut julkinen mestaus, koska Marin astuu Horneteja luvatessaan ikään kuin pois omalta reviiriltään.  Mutta siis sitten me kohtaamme seuraavan kysymyksen, mikä koskee tietenkin sitä millaisen kuvan joku lausunto toiselle antaa. Jos Sanna Marin puhui jotain Horneteista Kiovassa, niin on vaarana, että hänet ymmärretään väärin, ja sitten esimerkiksi Ukrainan presidentti saattaa saada sellaisen kuvan, että Sanna Marin on jo hänelle nuo Hornetit luvannu

Ukraina sanoo että drone-hyökkäys on tuhonnut Venäjän ohjuksia Krimin pohjoisosassa, mutta kuitenkaan se ei sano olevansa vastuussa iskusta. Eli melko erikoinen tämä Ukrainan lausunto on, koska nuo ohjukset ovat täysin laillinen kohde. Samoin nuo drone-iskut olisivat erittäin hyvä tapa saada omaa taistelumoraalia nostetuksi, eli Venäläisille näytetään tuolloin, että he eivät ole missään turvassa. Kuitenkin Ukraina kiistää olevansa iskujen takana, mikä on varsin outoa. Se mikä sitten tietenkin saattaa aiheuttaa tuollaisia lausuntoja, on se, että iskujen takana on joku muu kuin esimerkiksi Ukrainan asevoimat.  Eli toimiiko Venäjällä joku järjestö tai ryhmittymä, joka suorittaa iskuja Putinin hallintoa vastaan? Tuo asia on hyvin erikoinen, mutta luulisi että Ukraina tuon iskun tunnustaisi, jos sen asevoimat ovat sen takana. Ja kuten tiedämme, niin Venäjä ampuu ohjuksia Ukrainaan Ukrainan rajojen ulkopuolelta. Joten sen takia nuo iskut olisivat olleet aivan laillisia.  Mutta vaikka drone-i

Donald Trump on taas pinnalla. Hän on sitä mitä aina ennenkin. Populistinen, mistään piittaamaton kärjistäjä, joka ei häpeä kutsua kannattajiaan kaduille, jos joku asia ei miellytä. Donald Trump on myös hahmo, joka melkein pudotti USAn pois lännen johtavan valtion paikalta, ja sen takia hän varmasti on erittäin mieluisa presidentti myös Vladimir Putinin mielestä. Samoin joillakin ihmisillä on Suomessakin saattanut olla sellainen ajatus, että Trumpin presidenttiys "pelastaisi" meidät NATO-jäsenyydeltä.  Tuolloin NATOn johtavan maan jyrähdys olisi voinut aiheuttaa sen, että NATOn laajeneminen pysähtyy, ilman että meidän valiomme johdon pitää siihen ottaa kantaa tavalla, joka saattaa omat kotoiset poliitikkomme ikävään asemaan. Kun Trump sitten yllytti kannattajiaan ryntäämään kongressitaloon, niin silloin hän meni monen mielestä "hiukan" liian pitkälle. Ja nyt Trumpia saatetaan syyttää yllytyksestä toimintaan, mikä johti ihmisten kuolemaan. Jos tavallinen ihminen olis

Valko-Venäjän rooli tulevaisuudessa saattaa aiheuttaa korkeaa verenpainetta Lukashenkalle Valko-Venäjä ei ole asettanut joukkojaan Venäjän käyttöön ainakaan toistaiseksi. Tuo asia varmaan kismittää Vladimir Putinia, jonka mielestä Valko-Venäjä on Venäjän satelliittivaltio, ja jonka johdon pitäisi totella Putinia. Mutta jostain syystä Valko-Venäjän johto ei ole ollut kovin suosiollinen Venäjän johdon ajatukseen antaa valkovenäläisiä joukkoja Kremlin miesten käyttöön, koska Lukashenka saattaa ajatella niin, että Valko-Venäjän asevoimien sotilaat ovat tuolloin vain tykinruokaa, jolla Venäjä jonka johto pitää itseään herrakansana käyttää omien tappioidensa peittelyyn. Lukashenkan toiminta ainakaan Kiinassa missä hän on julkistanut yhdessä Kiinan johdon kanssa julkilausuman, missä Ukrainan sodan toivotaan loppuvan ei varmaan ole Putinille mieleen.  https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/40a8b14c-f4cc-4b6f-b5b2-a52df6b1bf5f Mutta sitten on asia, joka on saattanut alkaa aiheuttaa Aleksandr Lukas