Siirry pääsisältöön

Pääsimme sitten lopulta NATO:n jäseneksi.

Turkin parlamentti sitten päätti puolen yön aikaan, että maamme voidaan ottaa NATOn jäseneksi. Se mikä tietenkin vähän surettaa, on se, että Ruotsi jäi ulkopuolelle. Mutta Ruotsi on eri valtio kuin Suomi, ja meidän pitää muistaa, että vaikka yhdessä olisimme vahvempia, niin kuitenkin meidän pitää ajaa myös omaa kansallista etuamme. Suomi on Ruotsin ystävä, ja maidemme välinen ystävyys on aivan aitoa, mutta meidän pitää huomioida se, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä. 

Kun teemme turvallisuuspoliittisia linjauksia, niin meidän pitää kysyä sitä, että riittääkö yhteistyön voima siihen, että se pysäyttää Venäjän? Ruotsin turvallisuus- sekä geopoliittinen tilanne on eri kuin Suomessa. Jos Venäjä hyökkää pohjoismaihin, niin sen hyökkäys tapahtuu Suomen sekä Pohjois-Norjan läpi. Ja yksi hyökkäyksen kohteista voisi olla Pohjois-Norja jonne perustetuista sotilastukikohdista voisi NATO suorittaa hyökkäyksiä Murmanskin alueella olevia laivoja, sukellusveneitä sekä muita sotilaallisia kohteita vastaan. Samoin Venäjä pyrkisi ehkä tuhoamaan Pohjois-Norjassa olevat NATOn kuuntelu sekä tutka-asemat. Ja saadakseen leveyttä hyökkäykselle Venäjä ehkä sitten pyrkisi tuossa vaikutusoperaatiossa koukkaamaan Suomen lapin kautta. 

Ruotsin ympärillä on NATO-maiden ketju. Joten siellä ajatellaan ehkä asioista toisin kuin Suomessa. Me emme voi olla aina jonkun toisen maan kanssa, emmekä sitoa itseämme toisen maan sisäisiin asioihin, eli ilmeisesti Ruotsin ongelma on löysä suhtautuminen erilaisiin ääriaineksiin. Mutta "olisi kiva", jos Ruotsikin liittyisi NATOoon hyvin nopeasti. Turkin parlamentti päätti yksimielisesti hyväksyä maamme NATO-jäsenyyden puolen yön aikaan viimeyönä. Joten sitä kautta pääsemme NATOn komentorakenteeseen. 

 Ja tämä tietenkin tuo uusia mahdollisuuksia sekä velvollisuuksia kaikille meidän yhteiskunnallisille toimijoillemme. Kun ajatellaan NATO-prosessia, niin hakemalla sotilasliitto NATOn jäseneksi olemme osoittaneet sekä maailmalle että ennen kaikkea itsellemme, että me olemme päässeet eroon YYAsta sekä suomettumisesta. Jos itsenäisyys on sitä, että me toimimme esimerkiksi YKssa vaikkapa Venäjän apuäänenä, niin en oikein pidä sitäkään mallia mitenkään toivottavana vaihtoehtona. Tuo malli oli käytössä Neuvostoliiton aikaisessa YKssa. Tuolloin esimerkiksi Ukrainalla oli myös YKssa äänivalta, vaikka se kuului Neuvostoliittoon. 

Kun puhutaan kansojen välisestä ystävyydestä, niin en oikein pidä aitona ystävyytenä sellaista mallia, missä vahvempi osapuoli on se, jonka mukaan kaikki asiat tehdään. Eli kyse on mallista, jossa vain toinen osapuoli saa jotain. Jos haluamme puolustaa maatamme, niin tarvitsemme tehokkaita aseita. Samoin olemme silloin riippuvaisia esimerkiksi NATOn ja USAn GPS-laitteista. Jos sidomme puolustuksemme johonkin yhteisöön, niin varmaan haluamme myös olla mukana tekemässä päätöksiä tuossa yhteisössä. Eli NATO tuo meille uusia velvollisuuksia, mutta se tuo sitten myös uusia oikeuksia.

Tietenkin NATO tuo meille valtavan foorumin missä me voimme jakaa omaa sotilaallista tietämystämme, mutta samalla mekin voimme saada uusia malleja sekä näkökulmia siihen, miten me voisimme hoitaa kriisinhallintaa tapahtui tuo kriisi kaukana Suomesta tai maamme rajoilla. Eli jos haluamme saada jotain eli kaiken sen mitä NATO maat ovat keskenään kehittäneet, niin tietenkin meidän pitää liittyä NATOn komentorakenteeseen. Jos emme siihen kuulu, niin olemme ulkopuolella kaikesta, mihin meitä ei ole erikseen kutsuttu. 

Joten NATOn jäsenenä olemme sitten myös oikeutettuja saamaan kaiken sen tuen, mitä muutkin NATOn jäsenmaat voivat saada. Kun ajatellaan esimerkiksi NATO-prosessia niin tuo tie ei alkanut vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se alkoi oikeastaan siitä, kun Suomi ja Venäjä lakkauttivat YYA-sopimuksen. YYA-sopimuksen lakkauttaminen on asia, mikä sitten saa aikaan sen, että maassamme alkoi keskustelu siitä, että kuka oikeastaan on maamme vihollinen. Syy miksi YYA oli maassamme jotenkin tabu oli se, että poliitikot pelasivat estoitta tuolla paljon puhutulla Neuvostoliiton kortilla. Eli jos joku asia ei sitten poliitikkoja miellyttänyt, niin silloin lähdettiin pelottelemaan sillä että Neuvostoliitto hyökkää maahamme. 

Venäjän etu tietenkin on se, että NATO ei laajene ja että meidän maamme pysyy ikään kuin käytävänä, jonka kautta Venäjän johto voi vaikuttaa muihin valtioihin. Samoin Venäjä voi kanavoida maamme pankkien kautta rahaa sen länsimaissa tapahtuviin operaatioihin, joista tärkein on se, että oligarkit sekä heidän toverinsa saavat luxus-lomia jostain Balilta. Joten sen takia uskoisin että Venäjän media tietenkin esittelee mielellään kriittisesti eli kielteisesti NATOsta ajattelevia poliitikkoja, joiden mielestä myöskään Ukrainan aseapua ei kannata jatkaa. 

Tuolloin vedotaan NATOn ja Venäjän suhteiden kiristymiseen, ja varmaan Venäjän tai ainakin Venäjän kähmijöiden etu olisi  se, että maamme vain joutuisi alistumaan aina kun Putin tai joku hänen lähipiirinsä kuuluva vähän rykäisee. Huomioitavaa on myös venäläisten tiedustelu-upseerien määrän väheneminen Suomessa. Eli onko noiden upseerien yksi tehtävistä kanavoida Putinin sekä hänen lähipiirinsä rahoja suoraan jonnekin veroparatiisiin? 



Kun maassamme sitten aikoinaan YYA-lakkautettiin, niin siirryimme "jälki-YYAhan". Tuolloin puhdas raha sekä voiton tavoittelu ohjasivat maamme päättäjiä sekä liike-elämää. Koska rahaa tuli ovista ja ikkunoista, niin sen takia tämän toiminnan annettiin jatkua. Ja kun noiden toimijoiden rahat tulivat yhtiöiden tileille, jotka oli rekisteröity ulkomaille, niin heidän ei tarvinnut myöskään maksaa noista tuloista veroja. Eli rahaa tuli paljon, mutta siitä ei yhtään päätynyt maamme verottajan taskuun. 

YYA-Suomessa saattoi kuka vain joutua ongelmiin, jos heidän lausuntonsa eivät miellyttäneet esimerkiksi ulkopoliittista johtoa tai ulkopoliittisen johdon ystäviä, joilla oli pääsy esimerkiksi Idänkaupan kerhoon, jossa valtio ensin osti tuotteet, ja sitten toimitti ne Neuvostoliittoon. Neuvosliitto ei ideologisista syystä halunnut käydä kauppaa rahalla, vaan kaikki valtioiden välisessä kaupassa Suomen kanssa tapahtui vaihtamalla tavaraa. Ongelmia tuli sitten siinä, että Neuvostotuotteet eivät kelvanneet länsimaisille kuluttajille.  Ja jos tuo vaihtotalous oli jotenkin alijäämäinen, niin Neuvostoliitto toimitti tilalle kaasua tai öljyä. 

Se mikä sitten teki tästä kaupasta niin tuottavan niille, jotka saivat kunnian liittyä tuohon yhteisöön johtui siitä, että valtio osti ensin tuotteet. Ja tässä idänkaupan mallissa tietenkin kun tavaroiden toimituksia koskevia sopimuksia solmittiin rajan yli, niin kyseessä oli valtioiden välinen sopimus. Ja silloin tietenkin viimeinen sana oli Kekkosen. Jos Kekkonen ei hyväksynyt jonkun ihmisen mielipiteitä, niin silloin tuolla henkilöllä tai hänen edustamallaan yhteisöllä ei ollut mitään asiaa harjoittamaan idänkauppaa. 

Tuo Suomen sekä Neuvostoliiton välinen clearing-malli jossa valtioiden välinen kauppa hoidettiin niin, että Neuvostoliitto toimitti omia tuotteitaan, eli Neuvostoajan loppupuolella lähinnä kaasua sekä öljyä ja sitten suomesta toimitettiin vastalahjaksi omia tuotteita takasi sen, että yrittäjät jotka pääsivät tuohon kerhoon saivat takuuvarmasti suuria voittoja. Ja sen takia ihmisten "kannatti" olla hiljaa ja totella Kekkosta. Tuo malli takasi sen, että tasavallan presidentti saattoi puuttua melko vapaasti siihen, mitä lehdistössä puhuttiin. 

Usein YYAn yhteydessä puhutaan sellaisesta asiasta jota kutsutaan nimellä "ulkopoliittinen johto". Tuolloin ei kuitenkaan usein mainita sitä, että tarkoitetaanko esimerkiksi Suomen sekä Neuvostoliiton suhteissa termillä "ulkopoliittinen johto" siis Suomen vai Neuvostoliiton ulkopoliittista johtoa? 

Kun puhutaan sitten esimerkiksi siitä, mitä vaikutuksia NATOlla on meidän idänkauppaamme, niin sen voin tietenkin sanoa, että tämä nykyinen idänkauppa ei varmaan tuo yhtään työpaikkaa maahamme. Tuo tarkoittaa sitä, että kaikki tuotteet valmistetaan tuolla idän ihmemaassa, ja toimitetaan suoraan ostajille. Se mikä tekee idänkaupasta tällä hetkellä vaarallisen on esimerkiksi Ukrainan sota. Mutta myös Venäjällä rehottava korruptio sekä viranomaisten mielivalta sitten saa aikaan sen, että tuossa maassa ei ole turvallista ainakaan harjoittaa mitään liiketoimia. 

Samoin Suomen sekä Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän suhteissa on ollut sellainen hiukan epäterve piirre, että jos henkilö on arvostellut jotain asioita, joista Venäjällä ei pidetä, niin silloin hän on kohdennut esimerkiksi nettitrollausta. Tuolloin henkilöön on kohdistettu esimerkiksi ikäviä kommentteja, tai hänen yksityiselämäänsä kohdistuvaa ehkä hyvinkin ikävää tietoa on levitelty internetissä. 

Venäläiseen tapaan tähän NATO hakemukseen on tietenkin kohdistettu "kritiikin" nimellä kulkevaa hybridivaikuttamista. Tuo hybridivaikuttaminen on käsittänyt esimerkiksi sen, että NATO-hakemuksen lähettäjiä on syytelty valtiopetoksesta. Tuolloin vaikuttaja ei ole tietenkään mikään Venäläinen Igor, vaan ainakin suomalaisena esiintyvä henkilö, joka oman väittämänsä mukaan on toiminut "yksityisenä kansalaisena". Kun puhutaan esimerkiksi juuri hybridivaikuttamisesta, niin silloin me kohtaamme sellaisia asioita kuin "Panaman paperit". 

Tuo paljastus Panamassa toimivista veroparatiisiyhtiöistä oli ilmeisesti kohdistettu suoraan länsimaisiin päättäjiin. Samoin yksi venäläisen hybridivaikuttamisen tuntomerkeistä on sellainen sanoma, että "johtajien ei tarvitse kuunnella ketään". Sekä tietenkin täysin avoin militarismin ihannointi. Tuolloin levitetään ilosanomaa siitä, että jos henkilö kirjoittaa jotain, josta "ulkopoliittinen johto" ei satu pitämään, niin seurauksena on sitten se, että puolustusvoimissa harjoitellaan sitä sopivaa kirjoittamista, ja sitten tietenkin kaikessa muistutetaan siitä, että jos henkilö ei ole hiljaa, niin silloin hän saa kokea sen vihan, mitä Urho Kekkonen sekä hänen seuraajansa voivat toiselle antaa. 


https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-se-tapahtui-suomen-nato-jasenyys-lapi-turkin-parlamentissa-suomi-liittyy-natoon-tassa-viimeiset-askelmerkit/a1d09261-9fd8-42bc-9bf1-dbdd3ca895be

https://yle.fi/a/74-20025001


https://yle.fi/a/74-20025054

https://fi.wikipedia.org/wiki/Clearing-kauppa

https://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara