Kuva: Wikipedia |
Yksi asia sitten vielä on huomioitava, kun puhutaan Ukrainan sodan uutisoinnista sekä kommenteista, jotka koskevat tuota sotaa. Nimittäin asennemuutos maassamme on silmiinpistävää. Yhdessä yössä koko Eduskunta sekä ilmeisesti maamme kansan enemmistö päättivät yllättäen, että meidän tulee oman etumme nimessä liittyä NATOoon, koska se suojelee meitä Venäjää vastaan. Itse joskus olen miettinyt sitä, että oliko tuolloin poliittisen eliitin tarkoitus teettää ikävä päätös jollakin muulla? Se että NATO-äänestys oli poikkeuksellisen yksimielinen tietenkin lämmitti sydäntä. Mutta kuitenkin mieleen tulee se, että oliko alun perin ajatus NATOsta tyrmätä eduskunnassa niin, että riviedustajat olisivat sen tyrmänneet.
Maamme lehdistöllä on ollut paha tapa kertoa osittaisia totuuksia. Eli esimerkiksi ihmisten rikosrekisteri on usein mainittu monissa kirjoituksissa. Mutta samalla ei ole koskaan mainittu mitä rikoksia henkilö on tehnyt. Samoin kun on sanottu että valtaosa ihmisistä vastustaa tai kannattaa jotain asiaa, niin esimerkiksi se ketä on haastateltu tai miten haastateltavat noihin tutkimuksiin on valittu. Eli kuka on oikeasti kannattanut esimerkiksi Kekkosta?
Mutta samalla myös eteemme tulee sellainen muisto, mikä koskee YYA-Suomea. Aina välillä vieläkin joku on huolissaan siitä, että Putin saattaa kaatua, tai sitten ikään kuin komennetaan rivejä suoriksi. Kuitenkin esimerkiksi Venäjän haukkuminen maamme lehdistössä on noussut arvoon arvaamattomaan, ja ihmiset ovat alkaneet etääntyä tuosta vanhasta siis vuodesta 1944 peräisin olevasta mallista, missä maamme itsenäisyys on sidottu Moskovan hyvään tahtoon, mikä tietenkin on loistava osoitus realiteettien tajusta. Me emme saa siis ajatella että jonkun muun maan hyvä tahto takaa itsenäisyytemme jatkossa. Mutta jos me haluamme saada tehokkaita välineitä, jotka toimivat silloin kun niiden pitää toimia, niin meidän pitää saada asema, mikä takaa noiden välineiden toiminnan.
Jos siis haluamme NATOn tukea eli esimerkiksi saada huoltoa ja tukea myös sodan aikaan meidän pitää liittyä NATOon. Ja jos haluamme silloin jotain saada, niin meidän pitäisi sitten myös jotain sinnepäin antaa. Siis NATO on valtioiden välinen yhteisö, jossa ei kukaan voi vain saada. Vaan jokaisen NATO-maan pitää myös antaa tuhon liittoon jotain. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin silloin Euroopan turvallisuustilanne muuttui välittömästi. Siis kansainvälinen yhteisö ei voi istua alas, ja hokea että " jotain pitäisi tehdä".
Tietenkin Venäjä olisi voinut voittaa Ukrainan 36 tunnissa, jolloin olisi tapaus voitu kuitata, ja sanoa että emme voi ydinasevaltiolle mitään. Ja Venäläisten propagandistien agenda oli se, että valtaosa ukrainalaisista olisi halunnut liittyä Venäjään. Mutta kun vastarinta jatkui, niin se varmaan osoitti etteivät venäläiset olleet kutsusta paikalla.
Eli täysin kritiikitön suhtautuminen Venäjään muuttui yhdessä päivässä sellaiseksi, että jokaisen isänmaallisen kansalaisen on pitänyt kilpaa todistella sitä, että hän ei ollut tai ainakaan enää ole Putinin talutusnuorassa. Kun me teimme NATOa koskevan hakemuksen, niin silloin tietenkin me teimme sen itsenäisenä valtiona, joka on jo valmiiksi sovittanut asevoimansa NATOon. Mutta yksi asia tässä tietenkin nostaa päätään, ja se on vaara siitä, että maamme muuttuu YYA-NATOksi. Tuolloin NATO ottaa sen paikan, mikä Moskovalla sekä Venäjällä on ollut. Eli alamme suhtautua NATOoon samalla tavalla kuin olemme suhtautuneet Neuvostoliittoon sekä Venäjään. NATO varmaan on maallemme aivan hyväksi. Eli itse olen NATOn kannalla, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Mutta sitten jostain syystä olemme taas siinä tilanteessa, että emme osaa mennä mihinkään itsenäisesti. Miksi meidän pitää aina lähteä kulkemaan jonkun muun maan kanssa kahdestaan, eli NATOoon ei sitten mennäkään ilman Ruotsia, koska se saa aikaan jonkun juovan maidemme välisiin suhteisiin. Siis Suomi on valtio jolla on vähän yli tuhannen kilometrin maaraja Venäjän kanssa. Samoin maamme on valtio joka on Ruotsin ja Venäjän välissä. Kolmanneksi Suomi on valtio jonka pankeissa on valtavat määrät venäläistä rahaa, ja suuri osa läntiseen Eurooppaan menevästä maakaasusta sekä venäläisestä valuutasta on mennyt Suomen läpi. Venäjän luonnonvarojen sekä muiden taloudellisten syiden takia olemme antaneet Venäjän vetää itseämme harhaan. Kun tarjolla on paljon rahaa, niin silloin se tietenkin auttaa hyväksymään jonkun valtion toimet, jotka kohdistuvat sen omaan väestöön sekä myös tuon valtion naapurimaihin.
Meidän poliitikkomme tekivät virhearvion V. Putinin kohdalla. Mutta myös muut Euroopan sekä maailman poliitikot ovat tuon virheen tehneet. Meidän poliitikkomme eivät ole ainoita, joiden arvostelukyky on pettänyt Putinin kohdalla. Eli se että virhe on tehty on asia, mikä meidän kaikkien on vain nyt sitten myönnettävä. Ei se että me vain lähdemme häpeämään asioita, sekä samalla myös peittelemään niitä varmaan ainakaan niistä parempaa tee. Jos olemme tulleet huijatuiksi, niin silloin tietenkin asiaa voidaan käsitellä siten, että se ottaa aivoon. Mutta se että joku asia on tullut tehdyksi merkitsee sitä, että siitä voidaan ottaa opiksi. Se ei ketään auta, jos vain istumme alas sekä tuijotamme jonnekin menneisyyteen.
Kommentit
Lähetä kommentti