Yllä oleva juliste kehottaa ihmisiä äänestämään. Mutta ketä tai mitä ihmiset äänestävät? Siis kun ehdokkaat aloittavat vaalikampanjat, niin he lupaavat aina jotain. Ja tehokkain tapa saada äänestäjiä on luvata ihmisille jotain konkreettista. Mutta demokratian suuri ongelma on siinä, että demokratiassa ei periaatteessa vähemmistöjen oikeuksia noudattaa. Riittää että enemmistö on jotain mieltä asiasta, ja koska enemmistön kanta asioihin on sama kuin laki, niin vähemmistöön jääneiden oikeudet voidaan helposti jyrätä yksinkertaisella enemmistön päätöksellä. Syy miksi demokratia on kriisissä on yksinkertainen. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Samoin se että esimerkiksi talouden ollessa paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen ei ole kuitenkaan syntynyt työpaikkoja.
Eli kaikki ihmiset eivät koskaan pääse oikeastaan hyötymään siitä että taloudessa menee hyvin. Ja esimerkiksi ennen niin epätyypilliset työsuhteet kuten pätkä- ja silpputyö ovat lisänneet ihmisten ulkopuolisuuden tunnetta. Kun ihminen tekee vuosia pelkkiä pätkätöitä, niin hän ei ole koskaan samassa asemassa kuin niin sanotut vakituiset työntekijät ovat.
Pätkätyöläinen ei koskaan kuulu oikeastaan työyhteisöön. Hän ei koskaan saa kutsuja yhtiön omalle työväelle tarkoitettuihin juhliin. Samoin pätkätyöläinen ei koskaan saa ylennystä. Eli ulkopuolisuuden tunne sekä tunne siitä, että oma ääni on yhdentekevä. tai että vaikka mitä siihen äänestyslippuun kirjoittaa niin kaikki jatkuu ennallaan vaikka joku parlamentaarikko vaihtuisikin saa aikaan sen, että poliittiset ääriliikkeet saavat lisää valtaa parlamentissa. Yhteiskunnan murros saa sitten aikaan epävarmuutta, ja myös esimerkiksi sosiaalinen media on asia, mikä sitten merkitsee samalla suurta mahdollisuutta mutta samalla myös suurta uhkaa demokratialle.
Ja kuten tiedämme, niin ulkopuolisuuden tunne lisää passivoitumista. Se että ihmiset eivät äänestä suosii ääriliikkeitä sekä populisteja. Poliittiset ääriliikkeet saavat usein kannattajansa motivoitua äänestämään paremmin kuin muut. Ja esimerkiksi Putinin tukijat ovat Venäjällä vieneet "Yhtenäinen Venäjä"-puolueen jäseniä äänestämään busseilla. Alhainen äänestysprosentti suosii tuollaisia puolueita sekä liikkeitä, joiden jäseniä viedään joukolla äänestämään. Mutta se hävittää alleen suuren enemmistön mielipiteet. Ja kuten tiedämme viranomaiset seuraavat vain sitä, mitä parlamentissa päätetään.
Demokratian kriisi on asia, mistä ei puhuta koskaan riittävästi. Tai sitten puhutaan, mutta mitään ei tehdä sen eteen, että kriisistä päästään ohi tai yli. Demokratian kriisi tarkoittaa sitä, että valta, jota on tarkoitettu harkiten käytettäväksi on lipunut kaiken maailman kansanhuudattajien käsiin. Kun ajatellaan että politiikassa on tärkeää saada massat oman poliittisen liikkeen taakse, niin silloin on vaarana että vähemmistöjen asema unohtuu täysin. Eli koska enemmistön tuki riittää, niin mitä varten vähemmistöjä pitäisi kuunnella on se agenda, jolla pääsee pitkälle. Koska enemmistö on jotain mieltä jostain asiasta, niin silloin enemmistön mukaan mennään. Vähemmistöjen oikeuksia saa tietenkin vapaasti polkea, koska he häviävät vaalit joka tapauksessa. Mitä varten esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen pitäisi kriminalisoida, koska se tuo vain väriä keskusteluun?
Tietenkin ihminen joka on eri mieltä jostain asioista voidaan tyrmätä ja häntä voidaan maalittaa mielin määrin. Ja se varmaan tekee moniin ihmisiin hyvän vaikutuksen. Se että henkilö joka on eri mieltä enemmistön kanssa joutuu julkisen pilkan ja häväistyksen kohteeksi voi ehkä olla muiden mielestä hyvin hauskaa. Toki tuosta kiusaamisen uhrista sama asia ei ehkä ole aivan yhtä hauskaa, mutta samalla hän varmaan oppii olemaan hiljaa. Vaikka maassa tietenkin on julkaisun sekä ilmaisun vapaus. Mutta tuo vapaus ei ehkä tarkoita sitä, että jonkun luokattoman pellen mielipiteitä halutaan lukea. Ja jokainen joka on sen suuren oman itsen kanssa eri mieltä on luokaton pelle.
Sanotaan että aina on käynyt niin, että kun uusi puolue on saanut jonkin verran ääniä, niin demokratia on kriisissä. Ja se saattaa toki olla aivan totta. Brexit on asia, mikä paljasti sen, mitä on kauan haudottu. Sosiaalisen median käyttö vaalikampanjoissa on tehokas tapa aktivoida äänestäjiä, ja samat algoritmit joilla mitataan esimerkiksi sitä, millaisesta saippuasta ihmiset pitävät auttaa poliitikkoja räätälöimään kampanjoitaan niin, että ne hyödyttävät nimenomaan joitakin ääriliikkeitä.
Siis miksi ääriliikkeen edustajan on helpompi räätälöidä kampanjaansa miellyttämään kaikkia äänestäjiä kuin maltillisen liikkeen edustajan? Siksi että ääriliikkeen agenda on usein yhden tai kahden asian ympärillä liikkuva kehä.
Ja ihmisille voidaan luvata esimerkiksi halpaa bensiiniä, viinaa sekä muita konkreettisia asioita. Silloin kukaan ei ehkä huomaa että jokaisen poliitikon kampanjassa on vain yksi yhteinen teema, joka voi olla ero EU:sta tai ulkomaalaisten karkottaminen maasta. Sosiaalisen median käyttö kampanjointiin on kohdannut kritiikkiä, mutta se on erittäin hyvä alusta, jossa voidaan saavuttaa suuri joukko äänestäjiä. Mutta sitten tietenkin voidaan aina kysyä, että kuinka äänestäjä tietää, kenet hän oikeasti valitsee parlamenttiin?
Mutta kuten tiedämme, niin demokratia on kriisissä siksi, että se vaikuttaa heikolta. Demokratiassa ihmisten mielipidettä pitää kuunnella. Mutta ongelma on siinä, että kaikkien ihmisten miellyttäminen on hyvin vaikeaa. Aina on ihmisiä, joita ei voida tai osata miellyttää. Se mikä sitten miellyttää esimerkiksi ulkomaalaisvastaisuuteen perustuvien puolueiden tukijoita on se, että sen kautta voidaan tarjota uusia työpaikkoja esimerkiksi rajavartiostosta. Samoin esimerkiksi Ukrainan tilanne on osoittanut sen, että kaikille ihmisille oma etu on aina tärkeä asia.
Mutta kuten tiedämme, niin maailmassa on paljon ihmisiä, jotka salaa toivovat YYA-Suomen paluuta sekä Putinin hyökkäävän Ukrainaan. Putinin kaltaiset ihmiset miellyttävät niitä, jotka uskovat autoritariaan sekä väkivaltaan. Kommandopipot, maastopuvut sekä kovat otteet ovat asioita, joilla myydään työpaikkaa mellakkapoliisissa. Tuollaiset asiat miellyttävät usein ihmisiä, joilla on huono itsetunto. YYA-Suomi oli paikka, jossa sai haukkua vain niitä, joilla ei ollut presidentin tukea. Vladimir Putin tarjoaa osalle ihmisistä vahvaa johtajuutta sekä auktoriteettia, josta pääsee osalliseksi liittymällä poliisiin tai muuhun vastaavaan työpaikkaan.
Tällä vain tarkoitan sitä, että vaikka Aleksandr Lukashenkaa sekä Vladimir Putinia ei voida ehkä syyttää turhasta pehmoilusta. Mutta voidaan sanoa että nämä kaksi herraa eivät kahdestaan ole mielenosoittajia pamputtaneet. Eli myös ne jotka ovat heidän nimissään pamppua heiluttaneet ovat vastuussa siitä, että nuo herrat ovat saaneet jäädä asemiinsa valtioiden johtajina. Ja Valko-Venäjä on osoittanut että myös Putinille on löytynyt liittolaisia.
Se miten demokratia on muuttunut on jäänyt huomaamatta. Demokratian muutos johtuu ilmeisesti siitä, että puolueiden näkemykset asioista ovat hyvin samanlaisia. Ja pieni ero noissa näkemyksissä saattaa olla esimerkiksi näkemys maahanmuutosta tai sitten juuri bensiinin hinnasta. Sosiaalinen media on hyvä paikka tavata äänestäjiä, mutta äänestäjiä tavattaessa saattaa ihmisiltä unohtua kysyä se, mitä liikettä tuo edustaja sitten edustaa sekä mikä mikä on liikkeen agenda. Mutta kuten tiedämme, niin aina voidaan äänestäjille luvata asioita, mutta koskaan ei tarvitse lupauksista pitää kiinni.
Onhan Putinkin aikoinaan luvannut erota, kun Venäjän sisäpoliittinen tilanne saadaan normalisoitua Boris Jeltsinin kuoleman ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen sekasorron jälkeen, mutta sitten joku kertoi, että paras johtaja Venäjälle on Putin. Ja siitä lähtien tuo mies on saanut johtaa maataan miten huvittaa.
https://yle.fi/uutiset/3-12313626
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.