Työelämän muutos etätöineen ovat osa elämää. Jos ihmiset eivät osaa toimia nykyaikaisessa työelämässä, niin heidän pitää joko jäädä työelämästä pois töistä tai opetella uusia asioita. Enää nykyisin millään alalla ei kukaan voi koulun jälkeen jäädä lepäämään laakereilleen, vaan nykyaikainen työyhteisö vaatii dynaamisuutta sekä jatkuvaa koulutuksen päivittämistä. Samoin erityisesti ICT-alalla on huomattavissa se, että jatkuva työmenetelmien päivittäminen on asia, mikä varmasti vaatii jatkuvaa uudelleen opettelua. ICT-ala on maailman innovatiivisin ala, missä jatkuvasti eteen tulee uusia haasteita, ja ne jotka kykenevät muuttamaan haasteet mahdollisuuksiksi ovat niitä jotka menestyvät.
Mutta ne jotka eivät kykene vastaamaan kysynnän tarpeeseen menettävät pelin, eli kuten muutamista takavuosien menestyjästä huomaamme, niin kun ei kehitetty uusia tuotteita, niin menestyneet brändit väljähtivät. Eli tuotteesta meni terä, kun uutta ei kyetty luomaan, ja menestystarina katosi kuin tuhka tuuleen. Nykyaikainen tuotekehitys on asia, mikä vaatii jatkuvaa innovointia sekä keittelyä ainakin alalla, jossa toimitaan virtuaalisessa ympäristössä. Se että osataan tehdä jotain koodia ei varmaan riitä, vaan tuotteen pitää olla sellainen että sitä ostaa joku.
Ja vaikka tuotetta meneekin kaupaksi, niin silti ei mikään ole niin varmaa kuin epävarma. Eli vaikka tuote olisi tehty miten hyvin ja osaavasti hyvänsä, niin silti se ei ehkä mene kovin kauan kaupaksi. Markkinat ovat nimittäin sikäli arvaamattomia, että entisestä megatrendistä saattaa tulla muutamassa päivässä tuhkakasa. Eli trendit sekä painotukset vaatimuksille mitä työelämä asettaa saattavat muuttua hyvinkin lyhyessä ajassa.
Tietoverkkojen nopeutuminen on muuttanut ICT-alan pääpainoa, ja se tarkoittaa sitä että ihmisten pitää sopeuttaa oma osaamisensa nykyaikaiseen tietojenkäsittelymalliin sopivaksi. Eli enää ei riitä että ihminen osaa tehdä kotisivuja, vaan nykyaikaisten WEB-palveluiden pitää olla monimutkaisia sekä helposti päivitettäviä. Nykyään esimerkiksi kysely- ja palautelomakkeiden rakentaminen jää usein loppukäyttäjän vastuulle, joka sitten käyttää niihin valmiiksi luotuja moduuleja. Ja nykyään oikeastaan jos ajatellaan esimerkiksi verkkopalveluiden rakentamista palveluntarjoajan kannalta, niin kyseessä on oikeastaan makropalvelun segmentointi.
Esimerkiksi Google toimittaa työkalut, ja ehkä verkkopalvelulle luodaan joku kustomoitu ympäristö, johon kuuluu esimerkiksi kustomoitu sähköposti- tms. palvelu. Vaikka nykyään kuitenkin käytetään yhä enemmän monikäyttöisempiä team-työskentely sovelluksia. Tuolloin perinteinen sähköposti on oikeastaan muuttunut vain yhdeksi yhteydenpitovälineeksi.
Netin nopeuden lisääntyminen on aiheuttanut samanlaisen ilmiön kuin aikoinaan tietokoneiden tehon lisääntyminen aiheutti. Tietokoneohjelmistoista tuli monimutkaisempia sekä raskaampia. Samalla tavalla verkkopalveluista on tullut yhä monimutkaisempia sekä osittain myös vaikeammin hallittavia.
Pääpaino esimerkiksi ICT-alan ohjelmistokehityksessä on siirtynyt laitekohtaisista sovelluksista verkkopohjaisiin sovelluksiin. Eli oikeastaan nykyään ainoa ohjelmisto mitä tietokoneen käyttäjä tarvitsee on verkkoselain. Ja lähes kaikki sovellukset pyörivät palvelimella jossain kaukana. Tuo asia vaatii sitten uusia tapoja käsitellä alati muuttuvia tietoturvaa koskevia ongelmia.
Verkossa toimivat koodaus editorit ovat vieneet pohjan perinteiseltä virusten kirjoittamiselta. Sekä jo ADSL-yhteys vaikutti perinteistä hakkerointia. Mutta samalla uudet tietoturvauhat ovat nostaneet päätään. Vaikka verkko on periaatteessa hyvin suojattu hakkereita vastaan, eikä virusten levittäminen verkossa onnistu. Niin esimerkiksi netti palavereissa saattaa joku asiaton henkilö istua jonkun osallistujan vieressä, ja kuunnella sitä, mitä palaverissa puhutaan.
Samoin interaktiivisten deep fake näyttelijöiden avulla voidaan ihmisiä huijata jakamaan tietoa, mitä he eivät haluaisi levitellä ympäriinsä. Samoin esimerkiksi henkilöllisyyden varastaminen onnistuu hyvin helposti jos verkkopalaveriin käytettävästä sovelluksesta kopioidaan kuva tekaistulla- tai toisen henkilön henkilöllisyydellä avatulle sosiaalisen median tilille. Tuolloin identiteettivarkauden avulla voidaan ihmisiltä urkkia kaiken maailman tietoja, joita he eivät muuten ehkä jakaisi. Ja varastetun henkilöllisyyden avulla voi tuollainen rikollinen yksinkertaisesti pyytää työpaikan avaimia lainaksi, jolloin varas tai tietovaras saattaa päästä toimitiloihin huomaamatta, ja latailla gigatavujen verran tietoja esimerkiksi USB-tikulle.
Samoin jo se että joku unohtaa vaikkapa kännykän työpöydälleen ja sen pin-koodin lapulle samaan paikkaan voi aiheuttaa suuren luokan tietoturva-aukon. Pöydälle unohtuneen puhelimen avulla voi hakkeri pyytää itselleen tunnukset järjestelmään. Ja sitten ladata useiden gigatavujen verran tietoa omalle palvelimelleen. Tai sitten hakkeri voi asentaa suojaamattomaan tietoverkkoon oman WLAN-aseman jonka kautta hän voi ohjata tietoliikenteen omalle koneelleen tai sitten hän voi tehdä kyberhyökkäyksiä tuon aseman kautta.
Ja jos hakkeri pääsee kytkemään oman koneensa johonkin palvelimeen tai reitittimeen, niin hän voi sen kautta esimerkiksi kytkeä talon internetin pois päältä. Tuo onnistuu yksinkertaisesti levittämällä tietokoneviruksia tuon avoimen yhteyden kautta. Eli tuolla tavoin voidaan verkon suojausprotokollaa käyttää kiusan tekemiseen. Mutta jos hakkeri voi ladata tietoja palvelimilta, niin silloin voi hyvinkin paljon luottamuksellisia tietoja karata jonnekin, missä niistä on haittaa. Jos henkilö pääsee murtautumaan esimerkiksi pankkien turvajärjestelmään, niin hän voi tehdä siellä verkkopankkitunnuksia varastamilleen henkilöllisyyksille. Ja verkkopankkitunnusten avulla voidaan tehdä paljon enemmän vahinkoa kuin pelkän sosiaalisen median tilin avulla.
Eli nopea tietojenvälitys aiheuttaa sen, että jo lyhytaikainen onnistunut hyökkäys järjestelmään voi aiheuttaa hyvin suuria vahinkoja. Mitä kukaan tekee sähköpostilla, mihin ei pääse kirjautumaan. Tai verkkopalvelulla mihin ei saada yhteyttä. Kyberhyökkäykset vahingoittavat luottamusta järjestelmään. Ja jos järjestelmän toimintaa estetään tai sen kautta lähetettävän tiedon luottamuksellisuus vaarantuu, niin silloin tietenkin asiakkaat etsivät enemmin tai myöhemmin uuden palvelun tarjoajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.