Johtajuus on asia, mikä kiinnostaa ihmisiä. Johtaja on ihminen, jolla on määräysvalta yrityksessä. Ja jos esimerkiksi alainen tekee virheen, niin tuosta virheestä voi valittaa johtajalle. Se merkitsee sitä että johtaja harkitsee alaisen erottamista, ja jos hän toteaa virheen olevan alaisen, niin sitten saa alainen lähteä tekemään uutta työhakemusta. Tuo on se yleisesti esitetty kuva johtajuudesta, ja se sitten tietenkin varmaan hivelee monen ihmisen itsetuntoa.
Jos esimerkiksi blogin kirjoittajan mielipide tai tapa käsitellä asioita ei miellytä, niin sitten vain otetaan yhteyttä hänen esimieheensä, joka sitten kertoo että blogin kirjoittaja on loukannut ylimielisellä asenteellaan sekä poskea soittamalla jotain joka on johtajalle tärkeää. No ehkä tätä ei olisi pitänyt kirjoittaa, mutta jostain syystä johtajan asema koetaan sellaisena, että se takaa alaiselle potkut, jos johtajalle vain sattuu valittamaan alaisen toiminnasta. Johtaja on kuningasvallan ajalta peräisin oleva asema. Eli periaatteessa jossain luodaan sellaista kuvaa, että johtaja itse ei ole minkään alan erityisasiantuntija.
Tuo asia sitten vapauttaa hänet vastuusta, jos joku asia menee vähän toiseen suuntaan, mitä on tarkoitettu. Vastuu ikävistä asioista on siis jonkun konsultin tai erityisasiantuntijan. Mutta tuolloin unohtuu usein se, että johtaja tekee päätökset. Alaisena toimiva erityisasiantuntija vain esittää faktat, ja niiden perusteella pitää päätös tehdä. Jos asiantuntija ei ole perehtynyt tilanteeseen, tai saamaansa dataan, niin silloin hän tekee virheen. Mutta jos johtaja ei tuota suositusta huomioi, niin kenen vika on?
Tuon henkilön asema takaa sen, että hän saa tehdä päätöksiä, jotka koskevat koko organisaatiota tai hänen vastuullaan olevaa organisaatiosegmenttiä. Ja jos joku asia sattuu pelottamaan, niin sitten soitetaan johtajalle, joka antaa potkut tuolle alaiselleen. Kun sitten lähdetään puhumaan nykyaikaisesta työelämästä sekä esimerkiksi tekniikan kehityksestä, niin nykyään kaikki asiat ovat toisin ainakin jos puhutaan tekoälystä sekä sen kehittämisestä, niin juuri tässä asiassa johtajalla ei ole niin kauhean paljon mahdollisuutta sanoa sitä paljon puhuttua "kovaa sanaa".
Ennen riitti se että alaisilta kielletään yhtiön koneiden sekä työtilojen käyttö muuhun kuin yhtiön määräämiin tarkoituksiin. Mutta juuri esimerkiksi tekoälyn kehityksessä on kyseessä niin sanottu "open source" kehitys. Eli kuka vain voi hankkia käyttöönsä koodaamiseen tarkoitetut ohjelmointi ympäristöt ilmaiseksi. Ja jos joku sitten näitä asioita kehittelee vapaa-ajallaan, niin johtaja ei voi oikeastaan tehdä mitään.
Samoin johtajan pitää aina pitää mielessään se, että hänelle asioista kantelevalla henkilöllä saattaa olla niin sanotusti "oma lehmä ojassa". Kantelija saattaa itse himoita tuon alaisen paikkaa yhtiössä. Tai sitten hän aikoo järjestää potkut jollekin henkilölle siksi, että on vain kateellinen toiselle. Siis jos joku kantelee yhtiön tietokoneiden käytöstä tai muusta vastaavasta asiasta, niin silloin johtajan pitää analysoida sitä, mikä on tuon henkilön motiivi tehdä ilmois asioista. Eli kanteleeko joku esimerkiksi yhtiön läppäreiden käytöstä ihan hyvää hyvyyttään, vai onko hänellä ehkä oma etu pelissä.
Kukaan oikea ICT-asiantuntija ei käytä yhtiön koneita mihinkään omiin tarkoituksiin. Vaan yhtiön tietokoneet on rajattu vain siihen käyttöön, mistä yhtiö maksaa palkan. Omaan käyttöön tietenkin hankitaan omat tietokoneet. Eli mitään omia puheluita ei soitella yhtiöiden puhelimilla tai muita projekteja ei tehdä yhtiön koneilla tai yhtiön välineitä käyttämällä.
Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tekoälyn kehitys on muuttunut itseohjautuvaksi. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei ehkä oikeasti johda tuollaisia projekteja. Oma tietokone ei ole mikään kovin kallis sijoitus, ja se on ihan mukava asia tietoturvaa ajatellen.
Johtajuuden murros on tietenkin todellisuutta. Kun työpaikoilla siirrytään yhä enemmän etätyöhön, niin myös johtajuuden vaatimukset ovat muuttumassa. Eli etäpalavereissa vaaditaan toisia taitoja kuin niin sanotussa face-to-face palavereissa. Samoin etätyössä vaaditaan myös korkeaa moraalia sekä keskittymiskykyä, koska kotona on todella paljon virikkeitä, jotka eivät liity mitenkään työntekoon.
Maassamme on totuttu siihen, että esimerkiksi pääjohtajalla on kaikki valta päällä maan. Hän on ihmemies, joka laittaa asiat rullaamaan. Tuo asenne näkyy myös esimerkiksi koronanyrkkiä koskevissa keskusteluissa, joissa pyydetään presidenttiä johtamaan tätä toimintaa. Siis mitä muuta voisi presidentti tehdä tässä tilanteessa, mitä tähän mennessä on tehty?
Koronavirus ei ole mikään suuryrityksen työntekijä, joka lähtee ovesta ulos, kun hänelle kerrotaan, että hän on toiminut yrityksen edun vastaisesti. Eikä esimerkiksi pi-ke yrityksen johtajalla ole samoja rekrytointikanavia käytössään kuin esimerkiksi enterprise-luokan yrityksen toimitus- tai pääjohtajalla, jolla on kymmeniä tuhansia alaisia, ja jonka brändi on maailman kuulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.