Talouselämän intressit ovat aina erilaisia
Pienten ja keskisuurten yritysten etu ei ole ehkä sama kuin suurten Enterprise-luokan monikansallisten yritysten etu. Pomon etu yhtiössä ei ole aina sama kuin esimerkiksi työntekijöiden etu. Eli jos ajatellaan esimerkiksi palkkoja, niin aina pitää muistaa se, että jokainen yhtiön maksama euro on poissa osakkeista saatavasta voitosta sekä pienentää omistajien saamaa vastiketta rahoilleen.
Mikäli ajatellaan että yhtiön toiminta perustuu ajatukseen, että se minimoi menot ja maksimoi voitot, niin palkkakustannukset ovat tietenkin asia, josta aina voidaan leikata. Tuo palkoista leikkaaminen tai muista saavutetuista eduista tinkiminen ei ole työntekijöiden etu, ja esimerkiksi ilmainen yhtiö maksama kuntosalikortti voi olla työntekijälle hyvin suuri asia.
Ja sitten pitää vielä muistaa, että pomon eli yhtiön johtajan tehtävä on edustaa osakkeenomistajia eli valvoa yhtiön omistajien etua. Yhtiön omistajien etu on se, että he saavat mahdollisimman suuren tuoton sijoituksilleen, ja yhtiön ainoa olemassaolon syy on se, että se hankkii mahdollisimman suuren voiton sekä maksimoi omistajiensa saaman taloudellisen hyödyn.
Työelämässä puhutaan siitä, kuinka liike-elämän etu ohjaa hallitusta. Jos ajatellaan että maahamme puuhataan oikeistohallitusta isolla rahalla, niin silloin tietenkin voidaan kysyä, että mistä tuo raha sitten tulee? Oikein tarkasti katsottuna talous- tai liike-elämällä on erilaisia intressejä, ja noiden intressien yhteensovittaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Jos asiaa tarkastellaan pelkästään yritysten koon näkökulmasta, niin tietenkin suurten yritysten etu on se, että ne voivat rekrytoida ulkomailta työvoimaa vapaasti tai että suuret yritykset voivat jakaa toimintojaan maihin, missä mikäkin työ on edullisinta. Samoin suurten ja hyvin tunnettujen yritysten on helpompi etsiä osaavia työntekijöitä, kuin sellaisten vähän tunnettujen yritysten.
Tunnetuilla sekä suurilla yhtiöllä on mahdollisuus hankkia erilaisia oheisetuja eli optioita työntekijöilleen. Näitä optioita ovat esimerkiksi kuntosalikortit sekä työsuhdeautot. Suurimmilla pomoilla saattaa olla myös käytössään vaikkapa mökki Saimaan rannalla. Syy miksi pomoja palkitaan johtuu siitä ajattelusta, että kun pomo tulee työhön yritykseen, niin hän tuo peliin myös ammattitaitonsa sekä myös suhteensa, joiden kautta voidaan saada uusia sopimuksia. Ja sen takia hyvä pomo on todella kallis sijoitus, joka tietää arvonsa.
Mutta sitten voidaan tietenkin kysyä, että millaisia resursseja tämä toiminta vaatii? Onko yhtiöllä esimerkiksi varaa palkata sellaisia ihmisiä, jotka osaavat lukea vieraskielistä lakitekstiä niin, että heidän tuottamansa käännösten pohjalta voidaan laatia sopimuksia? Tai onko esimerkiksi kaikilla yhtiöillä tai yhtiön johtajilla sellaisia suhteita, että he voivat rekrytoida tai solmia liikesuhteita ihmisiin, jotka tuntevat vieraan maan oikeudenkäyntien kiemuroita sekä viranomaiskulttuuria niin, että he uskaltavat suositella tai varoitella jostain sijoituskohteesta tai toiminnasta?
Suurilla yrityksillä, joilla on suuri tunnettavuus tietenkin on mahdollisuus saada palvelukseensa rautaisia liiketoiminnan ammattilaisia, jotka osaavat toimia ehkä hyvinkin byrokraattisessa maassa, jossa puhutaan muuta kuin suomen, ruotsin tai englannin kieltä. Mikäli taas sitten ajatellaan startupeja sekä PI-Ke sektorilla toimivia yrityksiä, niin tietenkin noilla yrityksillä ei ole samalla tavoin resursseja palkata esimerkiksi ulkomaisia edustajia, jotka osaavat toimia meille täysin vieraassa yrityskulttuurissa.
Jos ajatellaan että esimerkiksi suuri yhtiö, joka voi hajottaa toimintansa useisiin maihin, sen mukaan mikä osa sen toiminnoista on missäkin maassa halvinta, niin silloin tuollaista yhtiötä vastaan ei voi kilpailla kovin helposti. Se kykenee tuottamaan tuotettaan halvemmalla kuin mikään yhteen maahan sidottu tuottaja, ja siksi on vaara että tuollainen monessa maassa toimiva konserni suoraan sanottuna kilpailee muut yhtiöt pois markkinoilta.
Eli jos sanotaan että työvoima tai tuotteet saavat vapaasti kulkea rajojen yli, niin se tietenkin hyödyttää yhtiöitä, jotka voivat toimia useissa maissa samaan aikaan, sekä hajaannuttaa tuotantoaan siten, että tuotteet tehdään aina pienimillä mahdollisilla kustannuksilla. Samoin kuljetukset voidaan kilpailuttaa äärimmilleen, ja siksi yhtiö joka kykenee toimimaan useissa maissa samaan aikaan on aina etulyöntiasemassa pieniin sekä keskisuuriin yrityksiin nähden.
Kommentit
Lähetä kommentti