Kun kaikki eivät tykkää...

Kun kaikki eivät tykkää...

Tutkijoiden kiusaamisesta sekä häirinnästä on tullut ikään kuin jonkinlainen muoti-ilmiö joidenkin ihmisten parissa. Lähes jokainen tutkija, joka julkaisee asioita joutuu jossain elämänsä vaiheessa jonkinlaisen kiusaamisen kohteeksi, ja asiaa perustellaan sillä, että kaikki ei eivät tuosta työstä tykkää. Ja se että kaikki eivät tutkijoista tai heidän työstään satu pitämään tietenkin käydään kertomassa kaikelle kansalle. Se että ihmiset omistavat aseita saattaa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kärkkäitä he ovat kertomaan noita mielipiteitään. Tai ehkä se että mielipiteitä jaellaan näyttämällä aseita saattaa pelottaa toista osapuolta, ja se sitten kannustaa ottamaan yhteyttä viranomaisiin. Mutta se että joku asia aiheuttaa reaktioita kertoo siitä, että asialla on vaikutusta. 

Mutta johtuuko se että tutkijaa kiusataan esimerkiksi uhkaamalla tai muuten vain häiritsemällä siitä, että tutkijan työ ei miellytä jotain ihmistä, vai johtuuko se tutkijan henkilöstä? Siis johtuuko se että tutkijaa häiritään siitä, että joku haluaa vaientaa hänet henkilökohtaisista syistä? Onko esimerkiksi joissakin tutkijan kohtaamissa häirintätapauksissa taustalla kouluaikaiset tapahtumat, missä tutkijaa on ehkä kiusattu koulussa sekä häntä on mustamaalattu oikein kunnolla. Ja sitten kun tutkija on aloittanut julkaisutoiminnan, niin hänestä kotipaikkakunnalla annettu kuva on ollut toinen, kuin se mitä tutkija on omissa julkaisuissaan itsestään antanut.

Toki esimerkiksi suurpetojen puolustaminen saattaa olla asia, joka suututtaa joitakin metsästäjiä tai ihmisiä, joilta suurpeto on vienyt esimerkiksi koiran tai perheenjäsenen. Suurpetoihin suhtaudutaan maassamme erittäin tunteikkaasti. Mutta samalla tavoin suhtaudutaan esimerkiksi huumeisiin. Jos joku puolue nyt sitten puhuu kannabiksen laillistamisesta, niin silloin jokainen kunnon suomalainen nousee välittömästi takajaloilleen, ja antaa raivon purkaantua. Siitä ei kukaan nouse takajaloilleen, että alkoholistit aiheuttavat myös häiriöitä. Siis pultsarit saavat istua puistossa ja tehdä mitä huvittaa. Heidän käytöksensä ei ketään häiritse. Mutta kyllä kannabis nostaa tunteet pintaan. 

Mutta kuten tiedämme, niin kaikki eivät pidä ajatuksesta, missä joku meille niin pyhä asia muutetaan tai että tunnetusti vahingollisesta asiasta löytyy muutakin kuin pelkkää haittaa. Ja jos joku sitten näyttää kuvia susista ja niiden pennuista, niin silloin varmaan metsästäjä kertoo oman näkemyksensä asioista omalle perheelleen. Eli omille lapsille sitten varmaan kerrotaan että noista söpöistä pikku karvaturreista kasvaa isoja pahoja susia, jotka raatelevat karjaa sekä vaarantavat lasten koulumatkat. Ja siksi noita susia pitää metsästää. Tai niin metsästäjät tuota omaa toimintaansa perustelevat. 

Kaikki eivät tykkää siitä, että suurpetoja tutkitaan, tai kaikki eivät tykkää siitä, että turpeen ympäristövaikutuksista keskustellaan, eli vaikka polttoaine on periaatteessa uusiutuvaa tai ekologista, niin silti se ei välttämättä olekaan sitten muuten niin ympäristöystävällistä kuin halutaan uskoa. Tai kaikki eivät tykkää siitä, että joku tutkii sellaisia asioita, kuin esimerkiksi suomalaisten yhteyttä natseihin ennen sotia. 

Tai että joku viettää aikansa tutkimalla taloustieteitä sekä muitakin vastaavia asioita. Tai siitäkään kaikki eivät tykkää, että joku uskaltaa sanoa, että joku sattuu tutkimaan esimerkiksi uusia rakettimoottoreita tai kehoon asennettavia sulavia mikrosiru-implantteja. 

Ja noita asioista mistä joku ei satu tykkäämään on erittäin paljon. Se miten sitten tutkijaa kohdellaan riippuu vähän siitä, mikä asenne kenelläkin sattuu olemaan mihinkin asiaan, ja jos sitten ei tutkijoiden tapa käsitellä asioita satu miellyttämään, niin silloin astuu voimaan niin sanottu "cancel"-kulttuuri, missä tutkivaksi journalismiksi kutsuttu ilmiö alkaa ilmaantua tutkijan elämään. Ja yksi tapa tehdä tutkijoiden elämä vaikeaksi on tietenkin julkisesti kertoa siitä, että "jos tutkija on hiljaa sekä menee töihin esimerkiksi siivoojaksi, niin hänet jätetään rauhaan". 

Silloin käydään tarkasti läpi kaikki mitä tutkija on sattunut sanomaan tai kirjoittamaan, sekä hänen rikollista taustaansa korostetaan kaikin tavoin.  Tuolloin saatetaan kuitenkin unohtaa se, että mitä nuo rikokset sitten oikeasti ovat. Samoin kaiken maailman psykiatrisia asiakirjoja saa ilmeisesti levitellä miten huvittaa, kunhan vain saadaan aikaan mahtipontisen näköisiä julkaisuja, joissa sitten kerrotaan siitä, miten kovia sellainen kokee joka ei ole osannut paikallista hirviporukkaa, MC-kerhoa tai uskonnollista yhteisöä sekä ompeluseuraa miellyttää. 

Eli tietenkin ylinopeus on rikos sekä monia muitakin asioita on varmaan tullut tehtyä, mutta kuitenkaan rikoksia ei sinällään tarvitse koskaan luetteloida. Riittää että joku nyt sattuu tietämään jonkun vanhan näpistyksen, niin silloin tietenkin on teko tuomittava laajalla rintamalla. Samalla kuitenkin esimerkiksi "Tapaus Aarnion" kaltaisten juttujen kohdalla tuota syytettyä kaikin tavoin ymmärretään sekä lehtijutut päätetään sanoihin "oikeuden päätös ei ole lain mukainen", ja tuota miestä ymmärretään kaikin tavoin, kertoo siitä mikä asenne ihmisillä on rikokseen. 

No, ehkä se että eräältä lautamieheltä on löytynyt mittava talousrikostausta, Ja ehkä Aarnion asianajaja tai joku hänen lähipiiristään sitten on olettanut että tuo asia johtaa Aarnion vapauttamiseen. No tämä asia varmaan on käyty läpi monissa julkaisuissa, joten en usko tämän asian sitten tässä miksikään muuttuvan.