Me varmaan kaikki haluamme uskoa, että yhteiskuntaa ei kehitetä tekoälyä varten. Tai ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa muutumme kyborgeiksi, eli koneiden sekä ihmisten yhdistelmiksi, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä kvanttitietokoneisiin. Mistä me voimme tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Mutta mikään kone ei tietenkään ole mikään minkä ehdolla yhteiskuntaa lähdetään kehittämään. Yhteiskunnan kehittäminen tapahtuu ehdottomasti vain sekä ainoastaan ihmisten ehdolla. Tai ehkä meidän pitää hiukan palata takaisin, ja kysyä sellainen mielenkiintoinen kysymys, että eikö meidän tarvitse mitenkään huomioida tekoälyä sekä sen tarpeita?
Ainakin se tietokone, missä tekoäly on tarvitsee sähkövirtaa. Tekoäly ei ole ehkä kovin monimutkainen toimiessaan perustilassaan. Jos tekoälyn tehtävä on esimerkiksi ohjata liikennevaloja, niin se kuinka tehokas sekä joustava tuo järjestelmä on riippuu siitä, kuinka paljon dataa sillä on käytössään. Normaali kiinteä liikennevalojen ohjaukseen käytettävä järjestelmä näyttää punaista tai vihreää valoa tietyn ajan. Kun taas tekoälyyn perustuva järjestelmä kerää tietoja liikenteestä, ja jos esimerkiksi ketään ei tule risteykseen tietystä suunnasta, niin tekoäly voi vaihtaa vihreät valot päälle, jos jostain suunnasta tulee autoja. Tai sitten jos esimerkiksi hälytysajoneuvo ajaa vilkkuvalot päällä, niin tekoäly voi kääntää risteysteiden valot punaiselle, jotta hälytysajoneuvo pääsee paremmin liikkumaan.
Mutta se kuinka tehokas tekoäly on riippuu siitä, kuinka paljon tietoa se voi käsitellä. Esimerkiksi erikoistilanne, missä auto törmää jalankulkijaan pitää huomioida tekoälyä kehitettäessä. Tietenkin liikennevalvontakeskuksessa on satoja ruutuja, ja jos niitä valvoo ihminen, niin silloin hänen huomionsa pitää saada kiinnittymään tuohon tiettyyn ruutuun oikealla hetkellä. Tässä tapauksessa tekoälyn pitää tunnistaa tilanne, ja saada sitten kaikki tiedot tapahtuneesta, jotta se osaa ohjata tuon hälytysajoneuvon paikalle.
Tietojärjestelmä on fyysinen laite + ohjelmisto. Eli myös fyysiset neurotietokoneet sekä neuroverkot ovat fyysisiä laitteita. Vaikka toki nuo järjestelmät saatetaan ehkä joskus virtualisoida. Tuolloin koneessa on joukko tietokantoja, joita linkitetään toisiinsa, ja nuo tietokannat pitävät sisällään toimintoja, joita laitteiston halutaan suorittaa.
Tai antaa tiedot ihmiselle, joka lukee tehtävän poliisille sekä ambulanssille. Tuo tilanne missä vaaditaan itsenäisesti toimivaa tekoälyä on se, että jos auto törmää ihmiseen pimeällä sekä pakenee paikalta, ja liikennevalvoja on juuri silloin lähtenyt käymään vessassa. Suurin osa tekoälyn koodista tehdään tällaisen erikoistilanteen varalta. Eli tekoälyn pitää tunnistaa tilanne, ja sitten yhdistää tarvittavat tiedot, jotta uhri saadaan hoitoon ja auton tiedot poliisille.
Tuo kaikki pitää ohjelmoida tekoäly-ohjelmistolle. Siis tekoälyn kohdalla tilanne on sama kuin muissakin tietojärjestelmissä: molempien asioiden eli ohjelmiston sekä fyysisen koneen pitää toimia oikein, eikä tuo toiminta saa olla kovin hidasta. Sekä ohjelmiston että myös fyysisen tietokoneen pitää olla sellaisia että ne voivat vastata haasteisiin, joita ne kohtaavat. Jos tietokone on kovin hidas, niin silloin tekoälyn ominaisuudet eivät pääse esiin. Sama koskee sekä binääri- että kvantti-tietokoneita.
Tekoäly on siis ohjelmisto mikä sijaitsee tietokoneessa, ja yhdessä tuo ohjelmisto sekä tietokone suorittavat tehtäviä, joita sille on annettu. Ja jos tekoälyä ei huomioida eli sille ei anneta esimerkiksi sähkövirtaa sekä sen pääsy laitteisiin, joita sen pitäisi kontrolloida estetään, niin silloin ei tietenkään tekoälystä ole mitään iloa tai hyötyä. Myös tekoäly vaatii sitä, että sillä on kyky toimia kuten sen ohjelmoijat sekä tuotteen tilaajat ovat halunneet.
Jos sanotaan vaikka että tekoäly kontrolloin liikennevaloja, sekä kaupungin liikennettä, niin silloin jos se ei voi ohjata liikennevaloja tai sen vaatima serveri ei saa tarpeeksi sähkövirtaa, niin tuolla välineellä ei ole mitään merkitystä. Mitä laaja-alaisempi on se sektori jolla tekoäly toimii, niin sitä mutkikkaampi tuo ohjelmointi on. Ja sitä raskaammaksi tuo työ käy prosessorille. Joten suuritehoiset palvelimet vaativat korkea-jännitteisen voimavirran. Tai sitten serveri on hyödytön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.