Kenen ehdolla yhteiskuntaa kehitetään?

Tekoälyn ja sen kehityksen ohjautuvuudesta voidaan tehdä sellainen induktio-kysymys, että kenen ehdolla yhteiskuntaa kehitetään? Kuka ohjaa sitä mihin suuntaan yhteiskunnan kehitystä ohjataan? Tekoälyä tai mitään muutakaan asiaa maailmassa ei tehdä asian itsensä takia. Sitä tehdään sen takia, että sen avulla saadaan aikaan jotain, mikä on jonkun mielestä hyvää. Eli tekoäly on osa yhteiskuntaa. Sen etuna on se, että tekoälyn tekemä päätös perustuu aina tietoon eikä tunteisiin. Mutta sitten meidän pitää käsittää se, että pelkästään älyyn perustuvat päätökset ovat aina mahdottomia. Samoin puhtaasti tietoon perustuvat päätökset ovat joskus hyvin brutaaleja, joten olisiko parempi välillä lähteä siitä, että meitä koskevat päätökset tekee ihminen. 

Tai ehkä meidän pitää ryhtyä miettimään sitä, että jos haluamme luoda jotain, niin meidän pitää varautua siihen, että luomuksemme ei ehkä tee aina asioita, jotka ovat meille mieleen. Jos haluamme luoda koneiston, joka tuottaa tietoa, niin silloin meidän pitää käsittää se, että saatu tieto ei ole ehkä meille mieleistä. Jos haluamme luoda koneiston, jonka tehtävä on miellyttää meitä, niin silloin tietenkin me voimme kehittää laitteen, joka kysyy mitä mieltä olemme. 

Ja sitten hokee meidän mielipiteitämme kuin papukaija. Tuota laitetta kutsutaan nimellä magnetofoni tai "tekstistä-puheeksi" sovellukseksi. Kun me sitten kirjoitamme jotain, niin tuo laite varmaan lukee kuuliaisesti kaiken mitä olemme kirjoittaneet tai toistaa kaiken sanomamme. Ja sitten voimme esitellä tuon laitteen ylpeästi vaikka professoriksi. Tuolloin professori hokee asioita, jotka joku on jo sanonut, mikä saattaa hivellä omaa itsetuntoamme. 

Sana "kritiikki" on yleensä käsitetty kielteiseksi tai negatiiviseksi. Kun me emme kysy sitä, mikä oikeasti on ihmisten motiivi tehdä jotain, tai mikä mahtaa olla jonkun tiedon tai tietona esitetyn asian takana, niin tulos voi olla erittäin ikävä. Jos me vain luulemme jotain, niin silloin me ehkä emme osaa erottaa luuloa tiedosta. Ihmisen pitää tehdä kaikki päätökset sen tiedon perusteella, mitä hänellä sillä kerralla on käytössä. 

Jos sitten lähdetään kehittämään esimerkiksi korona- tai sotastrategioita, niin tietenkin kaikkien mielessä on se, että tuo tilanne saadaan hallintaan ja vihollinen olipa se koronavirus tai vihollis-sotilas, niin olemme kaikki valmiit ottamaan kunniaa operaatiosta. Mutta jos sitten "homma kusee", niin silloin myös syyllistä etsitään todella tehokkaasti. Ja kukaan ei ota vastuuta siitä, että asiat eivät edenneet toivotusti. 

Syy löytyy aina jostain alaisesta tai tiedemiehestä, johon aletaan suhteutua kriittisesti. Tuolloin tiedemiestä rangaistaan siitä, että hän ei ole uhan ilmaannuttua seuraavaan aamuun mennessä saanut viruksen pinta-antigeeniä analysoiduksi. Mitä sellaisella tutkijalla tehdään, joka ei saa jonkun proteiinin rakennetta selvitettyä seuraavaan budjetti-riiheen mennessä? Tutkijat ovat sellaisia hupaisia tyyppejä, jotka elävät tunnetusti jossain marmoritornissa. Heitä tuskin kukaan kaipaa jaloissaan juoksentelemaan sekä höpöttelemään partaansa, kun tarvitaan kovia ja jämeriä otteita. 

Tarvitaan kovia sekä suoraviivaisia otteita, joten kannattaa pysyä poissa jaloista, eikä selitellä mistään algoritmeista tai tietokone-ohjelmista. Mitäpä millään tiedemiehellä tehdään, kun kaikki se tieto mitä tarvitaan voidaan ostaa ulkomailta. Ja jos joku on toista mieltä, niin sitten otetaan tiede-apurahat pois, jotta ei kenenkään tarvitse kuulla höpöttelyä siitä, kuinka joku algoritmi saattaa olla väärin tehty. 

Kenen ehdolla siis yhteiskuntaa kehitetään? Kas siinä sitten se varsinainen kysymys. Onko se jonka ehdolla yhteiskuntaa kehitetään enemmistö? Vai onko se ehkä äänestäjien enemmistö? Vai onko se jonka ehdolla yhteiskuntaa kehitetään suurten johtajien joukko? Jos yhteiskuntaa kehitetään johtajien ehdolla, niin silloin meidän pitää muistaa, että alaisia on aina enemmän kuin johtajia. Joten vaaleissa pitää kuunnella vähän myös johtajien alaisia. 

Mikäli valtion johto epäonnistuu, niin älkää lannistuko. Syyllinen löytyy aina jostain muualta. Sen voimme nähdä sekä Afganistanista että koronatoimista. Kun operaatiot epäonnistuivat, niin silloin tietenkin lähdetään syyllistä etsimään alaisten joukosta. Kaikkia asioita on kehitetty liikaa sotilaiden ehdolla, mutta sitten voidaan taas lähteä kysymään, että miksi sotilaiden on annettu johtaa kaikkea? Tai miksi valtion johto ei ole kyseenalaistanut tai suhteutunut kriittisesti saamaansa tietoon? 

Eli kysynyt sitä mikä on esimerkiksi se perusteltu tieto, mikä on noiden raporttien takana? Samoin koronaviruksen kohdalla voidaan asiasta ajatella, että milloin sitten asioita lähdetään tekemään siten, että perusteltua tietoa voidaan käyttää oikeasti päätöksen teossa. Koronaviruksen uusista varianteista varmaan osataan kirjoittaa paljon, mutta jos sitten lähdetään keskustelemaan siitä, että milloin maa voidaan avata, niin edessä on tilanne, missä kaikilla tahoilla on vähän eri näkemys asioista. Ja nuo näkemykset eivät sitten varmaan milloinkaan yhdisty. 

Voidaan muuten kysyä, että kuinka monta koronatartuntaa Suomessa on oikeasti ollut? Siis kuinka moni menee esimerkiksi koronatestiin siksi, että hänellä on kurkku kipeänä? Eli montako noista tartunnoista on jäänyt ilmoittamatta? Kun ajatellaan koronan jäljitystä sekä testausta ja eristämistä, mitä on hoettu kuin mantraa, niin silloin me unohdamme tärkeän asian. 

Korona on vain yksi sairauksista, ja terveydenhoidon resurssit ovat rajalliset. Jokainen hoitaja joka on tekemässä koronatestausta on poissa jostain muusta työstä. Samoin jokainen koronatestiin käytetty minuutti on poissa jostain muusta työstä. Siis jos olemme kipeänä, niin kannattaisiko meidän ehkä jäädä vain kotiin, jotta emme tartuta muita? Muuten lähes kaikki ilman kautta tarttuvat virukset ovat kahdella kalvolla varustettuja korona-viruksia, joten saattaa olla niin, että joku "uusi koronavariantti" on oikeasti aivan uusi virus, jolla ei ole muuta tekemistä COVID-19 kanssa kuin ulkonäkö. 

Koronavirusten kestävyys ilman suhteen johtuu siitä, että sillä on kaksi päällekkäistä kalvoa, jotka suojaavat viruksen perimää. Koronavirukset ovat esimerkiksi myös ihmisen nuhakuumeen aiheuttajia. Ja nuhakuumekin voi tappaa ihmisen. 

Jokainen viranomainen näkee asiat heti omalta tontiltaan, ja jokaisella viranomaisella on oma näkemys siitä, miten valtiota pitää avata. Joten se miten koronarajoituksia jatketaan varmaan riippuu siitä, keneltä asioita sillä kerralla halutaan kysyä. HUS:n ylilääkärin mielipide asioista on varmaan vähän toinen kuin esimerkiksi teatterin johtajan mielipide. 

Valtioissa kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Tällä tarkoitan sitä, että COVID -19 ei ole ainoa asia minkä kanssa meidän pitää elää. Valtio jatkaa olemassaoloaan senkin jälkeen kun koronarajoitukset on joskus saatu purettua. Eli myös sitä aikaa pitää aina miettiä, jolloin koronaa ei enää ole. Tai ehkä korona muuttuu niin tavalliseksi, että siitä ei enää kukaan välitä, ja me kävelemme sitten kadulla maski naamalla kymmenen vuoden päästä. Mutta kuten olen sanonut, niin päätöksiä tehtäessä ne pitää tehdä sen mukaan, mitä tietoa niitä tehtäessä on saatavilla. Samoin tuo tieto pitää aina käsitellä. Eli raportti pitää muistaa lukea. Ja jälkiviisaus on sitä parasta viisautta. Jos tässä vertaan koronaa esimerkiksi Afganistaniin, niin Afganistaniin ei olisi pitänyt koskaan lähteä.

Nyt tällä hetkellä olisi varmaan mukavaa jos tuo asia olisi silloin vuonna 2001 ollut se kanta, jonka perusteella päätös tehdään. Mutta tuolloin heiluivat liput, ja lähdettiin sotaretkelle, josta tultiin takaisin samalla tavalla kuin Neuvostoliitto tuli takaisin Afganistanista sekä USA palasi Vietnamista. Mutta tuolloin 2001 ei kukaan halunnut kuunnella sitä, että sotaretki voi muuttua hyvin monimutkaiseksi, ja nyt 20 vuotta myöhemmin tuolta kaukaa tultiin takaisin. 

Voidaan kysyä, että miksi emme luoneet koronanyrkkiä, jolla asioita voidaan hoitaa "nopeasti sekä tehokkaasti". Siis kun tuota nyrkkiä ei luotu, niin tilanne muuttui kaoottiseksi. Tai sitten taas voidaan ajatella että noiden nyrkkien purkaminen tilanteen normalisoiduttua saattaa osoittautua vaikeaksi. Tuon asian ovat kokeneet venäläiset. 

Kun Putin nousi rikollisuuden vastaisen nyrkin avulla Venäjän presidentiksi, niin hänen oli kauhean vaikea poistua virastaan. Joten kaiken maailman nyrkeillä on ollut varsin huono maine. Joten ehkä tuo koronanyrkki olisi ollut virhe tai sitten se olisi ollut järkevä teko, mistä kukaan sitä tietää miten se olisi vaikuttanut koronaan sekä siitä johtuvaan epidemiaan. 

Se että koronanyrkkiä ei perustettu voi olla hyvinkin virhe, mutta se miten tuo päätös on vaikuttanut asioihin on ollutta ja mennyttä. Kaikki mikä liittyy koronanyrkkiin on sitä kautta puhdasta spekulaatiota. Mutta sitä koronanyrkkiä ei perustettu ja se on fakta, mikä meillä on käytössämme tällä hetkellä. Rumasti voidaan kysyä myös, että mitä jos jalkapallon EM kisat olisi peruttu koronan takia, tai ihmisiä estetty matkustamasta Venäjälle? Olisiko sitten ollut tilanne toinen? Tai mitä jos eräässä kaupungissa ei olisi järjestetty herännäisjuhlia vuosi sitten? Olisiko ehkä tuolloin tilanne maassamme toinen. 

()https://fi.wikipedia.org/wiki/Koronavirukset