Kenen ehdoilla tekoälyä kehitetään?

Kenen ehdoilla tekoälyä kehitetään? Tai oikeastaan voidaan kysyä että kenen ehdoilla ylipäätään tehdään tuotekehitystä? Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja kuten tiedämme, niin kvanttitietokone yhdessä tehokkaiden tiedonsiirto-yhteyksien kanssa tekee mahdolliseksi sen, että yhä raskaampia, monipuolisempia sekä tehokkaampia algoritmeja voidaan kehittää sekä niiden avulla huonontaa tai parantaa maailmaa. Siis kenen ehdoilla tuota tekniikkaa kehitetään? Pitää muistaa, että tekoäly ei itse voi ketään vahingoittaa. Tekoäly tarvitsee välineet, joiden avulla se voi vaikuttaa fyysisiin kohteisiin, eli ilman fyysistä vartaloa tekoäly ei voi tehdä yhtään mitään yhtään kenellekään. 

Periaatteessa kuka vain voi ryhtyä esimerkiksi tekoälyn kehittäjäksi, ja sitä kautta sitten voidaan ajatella, että tekoälyn kehitystä ei ainakaan ohjaa kukaan yksittäinen ihminen. Tekoäly tarkoittaa oppivia koneita tai laitetta joka oppii virheistään. Tuo laite voi olla fyysinen koje tai tietokoneohjelma. Ja kuten tiedämme, niin tietokoneiden maailmassa tuotekehitys nimenomaan ohjelmistojen kohdalla on periaatteessa täysin vapaata. “Open source” tarkoittaa että kuka vain voi imuroida netistä ohjelmointiiin tarvittavan työkalun sekä samalla opetella ohjelmointikieltä. Tämä asia on nimenomaan ICT-alan kehityksen erityispiirre, eli kehitys varsinkin koodien sekä ohjelmistojen kohdalla on ollut välillä alta ohjautuvaa. 

Ajatellaan että säännöt ja kiellot estävät tilanteen karkaamasta hallinnasta, Ja aluksi esimerkiksi lennokkien käyttö taistelussa tuomittiin. Mutta kuten tiedämme niin mielipide muuttuu lopulta hyväsyväksi. Nykyään esimerkiksi Turkissa sekä Myanmarissa kehitetään autonomisia tappaja-lennokkeja, ja uskoisin että noita välineitä kehitetään monissa muissakin maissa. Kuitenkaan suurinta osaa tekoälystä ei kehitetä asevoimien tarpeisiin, vaan aivan muista lähtökohdista. Vaikka keskusteluja dominoivat erilaiset tappaja-lennokit sekä muut asesovellukset, niin kuitenkin nuo laitteet ovat vain yksi osa tekoälyn kehitystä. 

Niin kuten tiedämme, niin tekoälyä voidaan käyttää myös positiivisiin tarkoituksiin kuten ohjaamaan robottikirurgia jossain Australian takamailla. Ja kuka vain jolla on tarpeelliset taidot voi oikeasti kehitellä oman versionsa tekoälystä sekä sen erilaisista sovelluksista. Vaikka tietenkin näkyvät asiat kuten tappaja-lennokit ovat aiheuttaneet suurimmat otsikot, niin kuitenkin tekoälyä voidaan käyttää myös hyvään. Ja olisi kauheaa jos tekoälyä kehitetään vain sotilaiden ehdoilla. 

Kun sitten ajatellaan että vaikka joku yhtiö tai sen johto kieltää omistamiensa tietokoneiden käytön työajan ulkopuolella, niin silti kuka vain voi mennä ostamaan tietokoneen kaupasta, sekä lähteä kehittämään omia projekteja. Tätäkin tekstiä muuten kirjoitan omalla enkä firman koneella.  Kvanttitietokone tulee mullistamaan tekoälyn kehityksen, koska tuolla laitteella on niin paljon suurempi potentiaali kuin perinteisellä 1/0 prosessoriin perustuvalla tietokoneella, että voidaan sanoa että perinteinen tietokone on tullut kehityksensä päähän. Kvanttitietokone mahdollistaa hyvin raskaiden sekä monimutkaisten algoritmien ajamisen. Ja ehkä tulevaisuudessa kohtaamme tilanteen, missä tekoäly alkaa kehittää itseään. 

Tuolloin alta ohjautuva kehitys muuttuu itseohjautuvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että saattaa käydä niin, että tekoäly alkaa riistäytyä ihmisen hallinnasta. Ja lopulta kohtaamme kysymyksen, että voiko kone olla älykkäämpi sekä lahjakkaampi kuin luojansa ihminen eli Homo Sapiens? Siis kuten olen jossain muualla kysynyt, niin olemmeko tarpeeksi älykkäitä havaitsemaan sen, että luomus minkä olemme tehneet muuttuu älykkäämmäksi kuin me olemme? Tai voimmeko hyväksyä sen, että tietokone tietää asioita oikeasti paremmin kuin me? 

Tuolloin kohtaamme sen ikuisen kysymyksen, että voiko lapsi olla vanhempiaan älykkäämpi? Ja pitääkö vanhempien hyväksyä tämä asia? Tähän asti olemme voineet kontrolloida tekoälyn tietoja sekä taitoja rajoittamalla sen mahdollisuutta käyttää dataa. Mutta mitä jos joku päivä emme voi enää kontrolloida tätä prosessia. 

Tekoäly joka kykenee hankkimaan automaattisesti tietoa internetistä voi muuttua sellaiseksi, että se tietää asioita paremmin kuin sen luojat tietävät. Ja jos tekoäly sitten tietää tai osaa jotain paremmin kuin me, niin onko niin, että katkaisemme piuhat tuolta laitteelta? Vai annammeko asian olla? Siis tällaiseen tilanteeseen emme ehkä koskaan oikeasti kuvittele kenenkään joutuvan? 

Annammeko tietokoneen kehittää itseään, vai teemmekö tuon asian mahdottomaksi? Jos ajattelemme että tekoälyn kehitystä ei voida tai haluta pysäyttää, niin pitäisikö meidän kuitenkin puolueettomasti pohtia sitä, mikä olisi tekoälyn etu ihmiseen nähden? Olisi varmaan parempi pohtia ensin sekä valmistautua yllätyksiin, kuin että lähdetään laput silmillä tekemään jotain työtä, ja sitten asiat tapahtuvat yllättäen. Olisi hyvä että hiukan ehditään varautua siihen, että ehkä joku päivä tietokone on myös älyllinen sekä tiedostava olento. 

Robotiikan kehittyminen on yhteydessä tekoälyn kehitykseen. Voidaan ajatella että tulevaisuudessa huonosti palkattuja sekä aliarvostettuja tehtäviä siirretään robottien hoidettavaksi myös muualla kuin autotehtaissa. Robottien etu ihmiseen nähden on se, että ne tekevät työtään ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Robotit eivät kapinoi eivätkä lakkoile. Ja jos niillä korvataan ihmiset joiden työtä ei kukaan halua tehdä muuten kuin pakon edessä, niin silloin asia varmasti on moraalisesti sekä eettisesti robottien puolella. Jos työtä ei halua kukaan tehdä, niin miksi sitä ei teetetä koneella?

Vai olisiko ehkä joku oikeasti valmis tekemään työtä huonolla palkalla huonoissa työoloissa koko ikänsä? Tai ehkä ihmisten johtajana oleminen on jotenkin “cool”, mutta alainen ei ehkä pidä omaa työtään mitenkään erityisen “coolina ratkaisuna”. Jos ajatellaan esimerkiksi tappajarobottien filosofista oikeutusta, niin voidaan sanoa että tietenkin perinteinen ihmissotilas voi olla monissa asioissa parempi. Mutta yksi ongelma sitten on ylitse muiden. Se että jollekin kenraalille sopii perinteinen asevoimien toimintamalli ei tarkoita että tuo malli olisi yhtä mukava niiden mielestä, jotka partioivat katuja 40 asteen lämpötilassa. 

Asevoimien ongelma on se, että jatkuvien sotien takia edessä on työvoimapula. Kun sotilaat lähtevät tehtäviinsä, niin silloin heidän kotiväkensä asettaa paineita, jotka voivat vaikuttaa tehtävän suorittamiseen tai jopa rekrytointiin. Eli laskevien värväys lukujen takia on alettu likaista työtä teettää roboteilla. 

Robotti jaksaa toimia missä säässä tai ympäristössä hyvänsä. Eli mikään helle tai muu asia vaikeuttaa operaatiota, niin tarvitaan toimija joka tekee työnsä missä säässä hyvänsä. Mutta myös siviili työmailla voi roboteille olla käyttöä.  Kun ajatellaan hellettä, niin esimerkiksi rakennus työläisillä on vaikeuksia tehdä työtä.  Kun tulee liian kuuma, niin töitä ei voida tehdä. Mutta robotit jaksavat tehdä työtä vaikka tauotta. Jos työ ei kiinnosta ketään, niin silloin työläinen pitää korvata jollain. Ja tuo joku on sitten robotti, kone joka ei valita tai pyörry helteessä. 

Tässä lisää kirjoituksia tästä aiheesta (Englanniksi): https://visionsoftheaiandfuture.blogspot.com/