Älä syytä muita kaikesta! Se on jannusta kiinni, huutaako tyttö hii. joten heti aluksi sanon, että se on ihan itsestä kiinni, mihin ihminen pystyy. Siis opiskelussa tai esimerkiksi urheiluun valmentautumisessa on samat säännöt. Jos ihminen ei usko opettajaansa tai valmentajaansa, niin tämä ei voi toisen puolesta työtä tulla tekemään. Se että ihminen saa negatiivista palautetta nuorena sekä häntä kasvatetaan tekemään kovaa työtä varmasti tuo myöhemmin myös sitä kunniaa. Eli se on jannusta kiinni, huutaako tyttö hii laulavat Lapinlahden linnut tuossa alempana kappaleella “Tyttö huutaa hii”.
Jos ajatellaan että ihminen on jotenkin hidas, niin silloin hänen vain pitää itse tehdä enemmän työtä sen kanssa, että pysyy mukana opetuksessa tai muissa vastaavissa asioissa. Joten ikuinen kysymys on sitten se, että ketä varten ihminen opiskelee? Tai kuka oikeastaan tekee työn, kun hän opiskelee. Eli se on ihan itsestä kiinni, että avaako ihminen kirjat tai tekee jotain muuta. Jos opettaja pakottaa nuoren etsimään itsekseen tietoa, niin silloin hän myös osaa itsenäisesti etsiä tietoa oikeista paikoista sekä arvioida tietolähdettä.
Mutta jos nuorelle tehdään kaikki valmiiksi, niin sitten hän ei noita taitoja saa itselleen. Eli jos lasta paapotaan liikaa, niin se on karhunpalvelus hänelle, mikä kostautuu jossain vaiheessa elämää. Periaatteessa kaikki opiskelu on itseopiskelua, eli itse jokaisen meistä pitää se työ tehdä. Jos ihminen valitsee nyrkkeilijän uran, niin hänen on itse sitä säkkiä taottava ja painoja nosteltava. Kukaan ei tuota työtä voi hänen puolestaan tehdä. Valmentaja voi antaa ohjeita, mutta sitten js neuvoja ei huvita kuunnella, niin itku tulee varmasti. Samoin esimerkiksi mallin pitää itse siellä salilla käydä, tai sitten pitää hankkia suurempia vaatekokoja.
Tässä Internetiä selatessani eteen tuli kaksi kirjaa, joista toinen oli nimeltään “Älä jauha P*skaa” ja toinen oli “ADHD supervoimani”. Mielestäni nuo kaksi kirjaa kannattaa lukea aivan samaan aikaan, ja ehkä ne pitäisi sitten myös nitoa samaksi tuotteeksi. Kirjojen sanoma on se, että “lopeta itsesi tuhoaminen” sekä löydä omat piilevät kykysi. Kun ajatellaan esimerkiksi ADHD tä kasvatuksellisessa mielessä, niin silloin voidaan sanoa että ADHD on asia, minkä tiimoilta jauhetaan paljon sitä paljon puhuttua “kakkaa”. Se että henkilöä jatkuvasti arvioidaan kirjainyhdistelmän ADHD sekä muiden vastaavien asioiden kautta voi olla hyvin kasvattava kokemus. Ja saattaa olla niin, että joku ADHD-potilasta tai mikä hänen tittelinsä nyt ylipäätään on tekee väärän ennusteen.
Eli kaikista yrityksistä huolimatta tuo henkilö sitten oppii esimerkiksi lukemaan, eikä hän päädy vaikkapa ostarille imppaamaan tai tekemään toistuvia väkivaltarikoksia. Jos ajatellaan negatiivista palautetta, niin se varmaan kuitenkin kasvattaa ihmistä. ADHD ymmärretään joskus sellaisena asiana, että sen varjolla saa lasta tai nuorta syrjiä. uskoisin että syrjijät eivät ehkä sitten varmaan halua että joku “juntti” tai takarivin “hissukka” sitten tuo omia mielipiteitään tästä suuresta enemmistöstä kaikkien tietoon.
Kun ihmistä syrjitään ADHD n tai muun vastaavan asian perusteella, niin usein esitetään että hän yksin muka häiriköi tunnilla. Eli kaikki opettajan aika menee muka tuon yhden nuoren kanssa, eli jos hänet saadaan savustettua pois luokasta, niin silloin joku muu voisi saada parempaa opetusta. Mutta tässä vaiheessa sanon myös sen, että jokainen noista nuorista jotka toista syrjivät haluavat varmaan hänen epäonnistuvan elämässään. Joten ehkä paras kosto minkä syrjitty voi heille antaa on se, että hän menestyy elämässään, suorittaa ehkä lakimiehen tutkinnon, kirjoittaa kirjan mindfulnessista, ryhtyy mindfulness konsultiksi ja muuttaa Beverly Hillsiin asumaan sekä näyttää noille “keskiverto- tai perus normaaleille eli enemmistölle” että he eivät tuota elämää voineet kaikesta yrittämisestä huolimatta tuhota. Ehkä heistä on mukavaa lueskella sen luokan hissukan tai luuserin mielipiteitä asioista, kun heidän vaimonsa tuo tuon mindfulness oppaan lahjaksi kirjahyllyyn.
Ehkä he sitten yhdessä muistelevat sitä, kun tuo luokan hissukka aiheutti niitä alentuvia hymyjä koko koulussa. Ja miten mukavaa sitä ihanaa kotipiha rock festivaalia onkaan muistella koko luokan voimin jossain luokkakokouksessa. Siellä kun kävi muutama poliisikin välillä rauhoittamassa sitä nuorisoa, ja talosta tietenkin hajosi esimerkiksi keittiö, kun bileet olivat niitä parhaimpia. Ja pikkuveljen päiväkirja kiersi kädestä käteen, kun kaikki saivat katsoa miten lapsellisia nuo “penskat” oikeastaan ovat.
Ja ehkä sitten kaikkien mieleen tuli maksaa aiheutetut vahingot. Nimittäin yksi ikävä juttu rikoslaissa on. Mikään rikos ei vanhene automaattisesti, ja jos joku on joutunut rikottuja esineitä maksamaan, niin silloin muutkin sen joutuvat tekemään. Ja vahingonkorvausvelvollisuus jatkuu läpi koko elämän. Eli kuten nuorisopoliisi kertoo, niin jos lapsi potkaisee synnytysosastolla maljakon, niin hän voi sen jotua korvaamaa vaikka kymmenien vuosien kuluttua. Sama koskee myös esimerkiksi varastettuja vaatteita. Eli varastettu omaisuus pitää kuitenkin korvata, vaikka rikos itsessään on vanhentunut.
Kun ADHD nuori saa tiedon tästä asiasta, niin ainakin aluksi tuo henkilö joka ilmoituksen antaa sanoo, että jatko on itsestä kiinni. ADHD ei saa olla mikään syy jättää kaikkia asioita hoitamatta, mutta kuitenkin ennen kuin tuollainen päätös tehdään, niin kyseisen nuoren olisi ehkä hyvä tietää myös seuraukset siitä, että mitä tapahtuu jos koulu nyt ei vain maita. Ehkä joku heistä voisi saada loistavan nyrkkeilyvalmentajan, ja nousta maailmanlistan kärkeen, mutta tuo tie vaatii myös työtä sekä keskittymistä.
Yleensä on jostain syystä tuotu ihmisten mieleen sellainen käsitys, että ADHD on joku lupalappu kaikkeen. Sitä se ei saa missään nimessä olla. Mutta olisiko ehkä parempi istuttaa tällaista nuorta jälki-istunnoissa ja ehkä se että hänet ympäröidään luokalla, joka ei hyväksy tai lähde mukaan tuohon toimintaan saa ihmiselle aikaan selkärankaa. Kun puhutaan erityisluokista, niin niiden ongelma on siinä, että niihin joutunut lapsi tai nuori ympäröidään jengillä, jolla on samat käsitykset asioista, ja jossa sitten joukko nuoria ryhtyy yllyttämään toisia.
Ja tuo vie varmasti kierteeseen, mistä ei hyvää seuraa. Joten tietenkin voidaan kysyä että eikö pakottaminen muottiin ole silloin perusteltua, jos sillä saadaan rikollinen ura katkaistua ennen sen alkamista. Jos kuviossa pyörii huumeita tai koulu ei huvita, niin silloin se vain laitetaan huvittamaan. Nimittäin myös esimerkiksi nyrkkeilyssä on sellainen tapa, että jos nyrkkeilijä ei itse yritä, niin hän saa lähteä.
Ja ehkä pelottelu saa ihmisen sitten yrittämään sitä, että hänen ei tarvitse komeilla esimerkiksi Suomen väkivaltarikoksia käsittelevien tilastojen kärjessä. Nimittäin se että henkilö käsittää sen, että rikoksen teille pääsee hyvin helposti. Tarvitsee vain jättää koulu kesken ja mennä johonkin ostoskeskukseen imppaamaan. Sillä pääsee hyvin alkuun sillä tiellä, mikä tuhoaa ikävä kyllä monien muiden ihmisten elämän. Ja jos sitten ajatellaan että ihminen on jotenkin kyvytön keskittymään, niin hänen pitää sitten vain nähdä enemmän vaivaa kuin muiden. Tavoitteet ovat tärkeitä elämässä, ja niitä varten pitää tehdä työtä. Ja mitä enemmän työtä tekee, niin sitä palkitsevampaa raadanta on.
Tietenkin tavoitteiden asettamisen yhteydessä kannattaa muistuttaa siitä, että myös esimerkiksi mallin työ sekä sometähtely ovat täyttä työtä. Eikä esimerkiksi myöskään postinkantaja välty työltä, eli hänelläkin pitää olla jonkinlainen peruskunto. Joten ehkä sitten kannattaa miettiä sitä, että postinkantajan työn voi yhdistää esimerkiksi mallina toimimiseen. Mutta kun ajatellaan sitä, että mitä jos nyt sitten on tullut tehtyä rikoksia, sekä jätettyä koulut kesken. Koskaan ei ole liian myöhäistä ainakin osittain korjata tapahtunutta vahinkoa.
Mutta jos oma elämä on osittain pilalla, niin silloin sitä ei kannata enempää tuhota. Eli ainakaan ei kannata sitten enempää tatuointeja hankkia, koska jos 99 prosenttia ihosta on tatuointien peitossa, niin silloin siitä voi saada ihosyövän. Tai ei tuollainen tatuointien määrä voi olla vaikuttamatta siihen, miten ihmiseen suhtaudutaan tai ehkä sillä on jotain haitallisia vaikutuksia ihon aineenvaihdunnalle.
Kommentit
Lähetä kommentti